Vuosikertomus 2012 ja tilannekatsaus 21.5.2013

1. Vuosikertomus 2012 ja tilannekatsaus 21.5.2013 Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys –tavoiteItä-Suomen EAKR-toimenpideohjelma 2007-2013 Ohjelmakoordinaattori Eero Vilhu IS SKOM 12.6.2013 Joensuu

2. Ohjelman tavoitteet / makroindikaattorit * Tietoa ei ole saatavissa tilastoinnin muutosten vuoksi

3. Väkiluvun muutos Itä-Suomessa ja koko maassa

4. Yritysten liikevaihdon kehitys maakunnittain Itä-Suomessa ja koko maassa 2000-09/2012, trendi (Lähde: Toimiala Online)

5. Aloittaneet yritykset Itä-Suomessa maakunnittain ja koko maassa (yritys/1000 as.)Lähde: Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkarekisteri

6. Työttömyysaste Itä-Suomen maakunnissa ja koko maassa 2000-2012 (Lähde: TEM, työnvälitystilasto)

9. Ohjelman toteutumistilanne 31.12.2012, julkisen rahoituksen sidonnat ja maksatukset toimintalinjoittain Noin 14 %-yksikön kasvu edellisvuoteen kaikilla toimintalinjoilla sidonnoissa ja maksatuksissa

10. Sidonnat toimintalinjoittain 2011 ja 2012 lopussa 31.12.2011 31.12.2012 20112012: TL1 + 40 M€, TL2 +39 M€, TL3 +19 M€ = 98 M€Vuonna 212 n. 10 M€ enemmin sidontoja kuin vuonna 2011

11. Maksatukset ja kuntarahoitus 31.12.2012 • Maksatusaste 53 % • Kunta + muu julkinen 13,2 % kaikesta maksetusta (vaade 10,1 %) • Kuntarahavaade valtion vastinrahan leikkauksen jälkeen yhteensä 73,3 M€ • Nyt varattu 72,6 M€ (99 %), maksettu 51,2 M€ (69,8 %) Maksatukset toimintalinjoittain ja kuntarahoituksen osuus 31.12.2012 54,7 % 44,7 % 67,4 % 29,3 % 15,8 % 49,5 % 0,2 %

12. Varatun rahoituksen jakautuminen rahoittajittain 31.12.2012

13. Ohjelman ydinindikaattoreiden toteutuminen *sisältää myös Finnveran suunnitelmavaiheen tiedot

14. Menoluokat ja Lissabonin strategian toteutuminen * Lissabonin strategian toteuttaminen v. 2009 79,9 %, 2010 81,7 % ja 2011 82,1 % ja 2012 80,8 %

15. Kooste menoluokista maakunnittain, Itä-Suomi (Tilanne 31.12.2012)

16. Ohjelman toteutuminen suhteessa EU 2020 -strategiaan Älykäs kasvu n. 50 %- erityisesti Innovaatiounioni (42 %) Kestävä kasvu - Globalisaation aikakauden teollisuuspolitiikka (24 %)

17. Horisontaaliset tavoitteet Kestävä kehitys Huomioidaan jo hankevalinnassa (arviointikriteerit), hankkeella ei saa olla negatiivisia ympäristövaikutuksia Ympäristöpositiivisiin hankkeisiin (680 kpl) sidottu 35,1 % kaikesta sidotusta julkisesta rahoituksesta, toimintalinjalla 3 jopa 71 % Hiilidioksidipäästöjä vähentäviin hankkeisiin 4 % sidotusta rahoituksesta Kasvihuonepäästöjä vähentävien hankkeiden osuus sidotusta rahoituksesta 6 % Tasa-arvo ja syrjimättömyys Tasa-arvovaikutuksiltaan myönteisiin hankkeisiin sidottu 11,6 % kaikesta julkisesta rahoituksesta (sukupuolten, ikäryhmien ja eri väestönryhmien välinen tasa-arvo) Verkostoituminen ja kumppanuus Yhteistyötä eri tasoilla, niin hallinnoinnissa kuin toteutuksessakin Yhteisöllisyyttä edistäviin hankkeisiin (185 kpl) on sidottu 8,1 % kaikesta sidotusta julkisesta rahoituksesta Toimintalinjalla 2 17,2 %

18. Esimerkkihanke, yhteisöllisyys Hiekanpään elämänkaarihanke (A32284) TL 2, 1.10.2012 - 31.8.2013 Vastuuviranomainen: Etelä-Savon maakuntaliitto Toteuttajan nimi: Pieksämäen kaupunki EU- ja valtion rahoitus: 102 559 € Pieksämäen kaupungin koordinoimassa Hiekanpään elämänkaarikeskus hankkeessa suunnitellaan ja rakennetaan Pieksämäen kaupungin keskustaan Pieksäjärven rannalle uudenlainen elämänkaarikeskus-palvelukonsepti. Hiekanpään alueesta muotoutuu palveluiltaan ainutlaatuinen, monipuolinen ja houkutteleva, kaikenikäisiä kaupunkilaisia sekä ulkopaikkakuntalaisia palveleva kohde, joka tarjoaa laajasti koulutus-, hyvinvointi-, varhaiskasvatus-, opetus-, kulttuuri, asumis- ja liikunta- sekä luontopalveluja. Hankkeella pyritään vastaamaan väestön ikääntymisestä ja oppilasmäärien laskusta johtuvan kehityksen tarpeisiin ja kääntämään Pieksämäen kaupungin muuttotappio ja negatiivinen kehityskulku jälleen positiiviseksi. Elämänkaari hankkeen tarkoituksena on järjestää kaupungin opetuspalveluita uusiksi niin, että Pieksämäen kaupunki kasvattaa imagoaan elinvoimaisena koulukaupunkina niin valtiollisella kuin kansainväliselläkin tasolla. Projekti luo erilaisia uudenlaisia yhteisöjä, joissa lapset ja nuoret sekä kaikki muutkin kaupunkilaiset voivat vaikuttaa omaan lähiympäristöönsä sekä itseään koskevaan päätöksentekoon ja hyvinvoinnin edistymiseen. Osallisuuden lisäämisen lisäksi hankkeen avulla lisätään poikkihallinnollisuutta niin kaupungin omien toimijoiden kuin myös 3. sektorin ja liike-elämän kanssa.Projektin tuloksena syntyy tila- ja oppimisympäristösuunnitelma Hiekanpään elämän kaari kampukselle, jossa laadulliset ja määrälliset tarpeet on huomioitu. Suunnitelman pohjalta lähdetään toteuttamaan niitä rakentamis-, muutos- ja kehittämistoimenpiteitä, joita laadukas ja riittävä perusopetus, lukion ja ammatillisen toisen asteen koulutuksen järjestäminen Pieksämäellä vaatii.

19. Itämeren alueen strategian toteuttaminen • Neljä pilaria: A. Itämeri kestävän ympäristöpolitiikan välineenä (IS EAKR 33 kpl)B. Itämeri taloudellisesti menestyvänä alueena (IS EAKR 75 kpl)C. Itämeri kiinnostavana ja hyvien yhteyksien varassa toimivana alueena (24 kpl)D. Itämeri turvallisena alueena (ei hankkeita IS EAKR-ohjelmassa) • Tärkein B7 (Alueen tutkimus- ja innovaatiomahdolli­suuk­sien täysimääräinen hyödyntäminen), johon on kirjattu runsaasti Tekesin koko Itämeren aluetta hyö­dyt­tä­viä tutkimushankkeita. • Toiseksi merkittävin painopistealue Itä-Suomessa on C12 (Itämeren alueen vetovoimaisuuden säilyttäminen ja vahvistaminen erityisesti koulutuksen ja nuorison, matkailun, kulttuurin ja terveydenhuollon aloilla), johon on kohdistunut 11 % ohjelman strategiaa tukeviin hankkeisiin sidotusta julkisesta rahoituksesta. • Kaikkiaan 132 hanketta tunnistettu Itämeri-strategiaa toteuttaviksi

20. Esimerkkihanke, Itämeren alueen strategia Pilari: Itämeri kestävän ympäristöpolitiikan alueena Pinnoitustekniikan investointi- ja kehittämishanke (A3178) • Toimintalinja: 2: Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen sekä osaamisrakenteiden vahvistaminenToteutusaika: 1.7.2011 - 30.6.2013Vastuuviranomainen: Pohjois-Savon liittoToteuttajan nimi: Savonia-ammattikorkeakoulun kuntayhtymäMyönnetty EU- ja valtion rahoitus: 396 004 € • Muutaman vuoden aktiivinen ja tiivis työskentely materiaali- ja pinnoitusteollisuuden T&K:n parissa on osoittanut, että pinnoitusteollisuuden nykytila ei vastaa tämän päivän tarpeita eikä edusta teknologista kärkiosaamista kyseisellä alalla, koska laitekanta ja tekninen toteutus on osittain vanhaa ja johtaa työturvallisuuden sekä ympäristö- ja energiatalouden huonoon hyödyntämiseen. Tässä projektissa syntyvä tietotaito mahdollistaa alalla havaittujen puutteiden arvioinnin sekä niiden uudelleen kehittämisen modernien ratkaisujen suuntaan, joilla saadaan teollisuuteen uusia työturvallisuutta ja hyvinvointia sekä ympäristöarvoja parantavia ja kehittäviä järjestelmiä. • On huomattu, että nykyiset etenkin elektrolyyttiseen pinnoittamiseen keskittyneet pinnoituslaitokset ovat tekniikaltaan melko vanhoja, eikä uusia suuntauksia ole juurikaan käytössä eikä sellaisia ole paljoa tutkittu alalla. Tämän hankkeen kautta rakennettava käyttöympäristö ja lisääntynyt tietotaito tarjoaa teollisuudelle mahdollisuuden tutustua uusiin tekniikoihin, soveltaa ja testata niitä eri sovelluksiin ja prosesseihin. Rakennettavassa uudessa pinnoitusjärjestelmässä kiinnitetään huomiota mm. energiatehokkuuteen sekä päästöihin, jotka ovat pinnoituslaitoksissa avainasemassa. Erityisesti jätevesi- ja hiukkaspäästöt ilmaan, joista jälkimmäiseen ei nykyisellään kiinnitetä Suomen pinnoitusteollisuudessa juuri lainkaan huomiota, kun taas EU:ssa näihin on alettu jo puuttua.

21. Esimerkki laajasta hankekokonaisuudesta Opetuskaivos, panostuslaitteisto ja simulaattori(A32051)EAKR TL 2,vastuuviranomainen: Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Opetuskaivos, kaivoslastariinvestointihanke (A31925)EAKR TL 2, vastuuviranomainen: Pohjois-Karjalan ELY-keskus Opetuskaivos, kehittämishanke(S11900)ESR TL 3, vastuuviranomainen: Pohjois-Karjalan ELY-keskus Toteuttaja: Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä EAKR:n ja valtion rahoitus: 714 000 euroa, ESR:n ja valtion rahoitus: 103 200 euroa Toteutusaika: 1.1.2012–31.12.2013 • Opetuskaivos-toiminnan perustamiseen ja käynnistämiseen liittyvillä investointi- ja kehittämishankkeilla perustetaan tiiviissä yhteistyössä alan yritysten kanssa opetuskaivos, jonka tavoitteena ja tuloksena on uuden, innovatiivisen toimintamallin kehittäminen turvalliseen kaivoskoulutukseen aidossa tuotantoympäristössä. Opetuskaivos-konseptissa luodaan maakuntaan kaivos- ja louhinta-alan koulutuksen toimintamalli, joka sisältää kaikki työvaiheet (maan alaisen porauksen simulointi, kaivosporaus, panostus, lastaus, kuljetus, lujitus, varustelu, mittaus) opetuskäyttöön tarkoitetussa todellisessa ympäristössä (malmio). • Hankkeen tavoitteena on kehittää kaivosalan koulutukseen kokonaan uusi oppimisympäristö, kansainväliset mitat ja vaatimukset täyttävä opetuskaivos -konsepti, jonka avulla voidaan kehittää Pohjois-Karjalan kaivannaisteollisuuden alan koulutusjärjestelmää, yhteistyöverkostoja ja koulutustarjontaa tavoitteena säilyttää ja edelleen kehittää Pohjois-Karjalan kaivannaisteollisuuden koulutus valtakunnallisesti ja kansainvälisesti huipputasolla. Hankkeella tarjotaan muille alan kotimaisille ja ulkomaisille toimijoille tutkimus- ja kehitys- sekä testiympäristöjä ja muita palveluja sekä tarjotaan aito kaivosympäristö kaivos-, kallio- ja maarakennusyritysten rekry- ja täsmäkoulutuksiavarten. Hankkeen tavoitteena on myös ylläpitää ja kehittää koulutuksen tarvitsemaa kaivannaisteollisuuteen ja sen tarpeisiin liittyvää kansainväliset kriteerit täyttävää tietoa, taitoa ja osaamista. • Hankkeen tuloksina saadaan kehitettyä kaivosalan työntekijöiden koulutusmalli, jolla turvataan kaivannaisalan ja uusien avattavien kaivosten työvoiman osaamista ja työvoiman saatavuutta lyhyellä ja pidemmällä aikavälillä. Hankekokonaisuus mahdollistaa työturvallisen toimintaympäristön kehittämisen kaivosalan koulutusympäristöksi ja -malliksi, jossa voidaan toteuttaa koulutusta autenttisessa ympäristössä uusilla innovatiivisilla (mm. maanalaisen porausjumbon simulaattori, kauko-ohjattava kaivoslastari-ja emulsiopanostuslaitteisto) koneilla ja laitteilla sekä uudella innovatiivisella toimintakonseptilla: koulutuskäyttöön erikseen rauhoitettu osa kaivoksesta ja koko kaivostyön ketjun eri työvaiheet kattava tekniikka. Opetuskaivos tarjoaa oppimisympäristön myös maanrakennusalan, maanmittausalan, sähköalan, raskaskoneasentajan ja LVI-alan koulutuksille sekä kumppanuussopimusten kautta kansainvälisille vastaavien alojen opetus-, koulutus- ja työelämän toimijoille. • Kaivos- ja louhinta-alan koulutus jatkuu Pohjois-Karjalan aikuisopiston toimesta yhteistyössä toimivien ja alkavien kaivosten sekä kaivannaisalan yritysten kanssa.

22. Rakennerahastoviestintää Itä-Suomen suuralueen toimet Portaalinylläpito ja hyödyntäminen Rahoittajakohtaiset viestintätoimet- Hakuilmoituksia lehdissä, koulutustilaisuuksia ym. Ohjelmarahoitus-/hanketiedotuslehdet ELO – eläväinen Etelä-Savo (ilmestyi 2011) - Idea Kainuusta –lehti 2 kertaa vuodessa (tabloidi)- Pohjois-Savon EU 2020 –lehti (2010), Savon tähdet 2012 syksyllä- Pohjois-Karjalan VIPU-lehti 2012 syksyllä Julkaisut – selvityksiä/tutkimuksia Itä-Suomen rakennerahastopäivät syksyllä (Kuopio 2008, Joensuu 2009, Kajaani 2010, Savonlinna 2011), yli 200 osallistujaa joka vuosi, ¾ osallistujista hanketoimijoita, järjestetään 2013 syksyllä Joensuussa Tulossa syksyllä Itä-Suomen yhteinen julkaisu meneillään olevan kauden tuloksista ja uuden kauden näkymistä

23. Kasvun soundit stagella • Sadonkorjuuseminaari 2012 syksyllä Kuopiossa teemalla ”Kasvun soundit stagella” • Yli 250 osallistujaa • Paneeli, EAKR-ESR hankepari-esittelyt haastatteluin, nuorisohankkeet ajatuskiertue, tuotteistaminen - työpajat • …

24. Viestintästrategioiden toteutumisen seurantaa (1/2)Tunnettuustutkimus (koko Suomen rakennerahastotoiminta) • TM:n teettämänä TNS Gallup Oy:n viikkovastaajapaneeli 3.-9.5.2013; 1105 vastaajaa (tilastollinen virhemarginaali enimmillään 4,5 % suuntaansa) • Rakennerahastoja koskeva tietämys hiukan heikentynyt vaikka logo tunnetaan paremmin • 21 % nähnyt Vipuvoimaan EU:lta logon (2010 15 %) • Nuoret, ylioppilaat, itä- ja pohjois-suomalaiset muita useammin • Nähnyt lehdissä 38 %, koulutustilaisuudessa 22 % (noussut 11 %), jossain muualla 34 % • 32 % osaa tunnistaa logon EU:n rakennerahastoihin (v. 2010 25 %) • 32 % tietää, että EU:n rakennerahastot osallistuvat alueiden ja kilpailukyvyn kehittämiseen Suomessa (v. 2010 45 %) • Eniten koulutetut ja ansaitsevat parhaiten perillä, Itä- ja Pohjois-Suomessa noin kymmenen yksikköä enemmän tietäjiä; vanhemmat tietoisempia • Kaksi vastaajaa viidestä nosti annetuista vaihtoehtoisista toiminnosta tutkimuksen ja tuotekehityksen lisäämisen alueella mahdolliseksi; reilu kolmannes piti yritysten liikevaihdon ja työpaikkoja lisäävien kehitysideoiden ja uusien ympäristöteknologioiden kehittämisen mahdollisena • Vaikeasti työllistettävien työllistämisen, työtä hakevien ja työelämässä olevien kouluttamisen sekä naisten ja miesten välisen tasa-arvon tunnistaminen rahoitettavana toimintana on heikentynyt edelleen • jos logo tunnistettu, tietoisuus em. ESR-tyyppisistä rahoitusmahdollisuuksista lisääntyi • Joka toinen ei tiedä mikä vaikutus rakennerahastoilla on oman asuinalueen kehitykseen; rahastoja tuntevienkin parissa 35 % epätietoinen vaikutuksesta

25. Viestintästrategioiden toteutumisen seurantaa(2/2)Mediatutkimus(koko Suomen rakennerahastotoiminta) • Lähteenä käytetty TEM:n tilaaman M-Brain Oy:n mediaseurantaa; sähköinen ja printtimedia (ei some) • Tarkastelujakso kevät 2011- kevät 2013 • Laajemmin alueiden kehittämistä (ml. rakennerahastot) koskevan kirjoittelun sävy on valtaosin neutraali Juttujen aihepiirejä: • Mistä kirjoitettiin v. 2011: esillä erityisesti rakennerahasto-ohjelmien valtion vastinparirahoituksen leikkaus ja keskustelu tulevan ohjelmakauden hallintorakenteesta • Juttuja kuutisenkymmentä (M-Brainin seurantaan poimiutuneita; ajanjakso noin 9 kk vuodesta) • Mistä kirjoitettiin v. 2012: esillä erityisesti keskustelu tulevan ohjelmakauden hallintorakenteesta • Juttuja noin 120 (M-Brainin seurantaan poimiutuneita) • Mistä kirjoitettiin v. 2013: esillä erityisesti EU:n rahoituskehysneuvottelut ja tulos kaudelle 2014-2020 • Juttuja vuoden neljän ensimmäisen kuukauden aikana noin 35 kpl (M-Brainin seurantaan poimiutuneita) • TEM:n mediaseurannassa korostunut valtakunnallisesti profiloituneet aiheet • Viranomaisilla vaihtelevasti mediaseurantajärjestelyjä eikä juurikaan rakennerahastoihin liittyviä hakusanoja

26. Ongelmia ja riskejä ohjelman toteutuksessa Ohjelman täysimääräinen toteutuminen ja toimintalinjojen välisen toteutumisen vinoutuminen • Nykyisen toteumatilanteen valossa kansallinen rakennerahastostrategian toteutuminen koko ohjelmakauden tasolla on haastavaa. Toimintalinjan 1 (yritystoiminnan kehittäminen) volyymi on pysynyt tavoiteltua alhaisempana taloudellisen tilanteen johdosta, kun taas toimintalinjalle 3 (saavutettavuus ja toimintaympäristöt) on elvytyksestä johtuen suunnattu varoja etupainotteisesti. • Vaikka Itä-Suomen EAKR-ohjelmassa tehtiin ohjelmanmuutos vuonna 2011, jossa toimintalinjalta 1 siirrettiin rahoituskehystä toimintalinjoille 2 ja 3 yhteensä 21,6 M€, on vuoden 2012 lopussa tilanne yhä vinoutunut toimintalinjojen sidontojen ja maksujen välillä. Muutamien isojen hankekokonaisuuksien toteutumisesta vuonna 2013 riippuu tullaanko toimintalinjalla 1 saavuttamaan riittävä kokonaiskysyntä rahoituskehyksen täyttymiseksi. • Uutta ohjelmanmuutosta ei ole ollut vielä 2012 mahdollista esittää, koska rahoituksen toteutumista nykyisillä toimintalinjakehyksillä on pidetty mahdollisena, mutta epävarmana. Joustot ja sitä kautta ohjelmanmuutokset toimintalinjojen välillä helpottaisivat ohjelman täysimääräistä toteuttamista. Ohjelman tietojärjestelmien raportointi- ja seurantatietojen puutteet • Ohjelman seurantatietoja tarvitaan toteutuksen aikana, jotta ohjelman strategista osuvuutta ja täysimääräistä toteutumista voidaan tarvittaessa suunnata oikein. Tietojärjestelmien päällekkäisyys ja tietojen siirtyminen reaaliaikaisesti järjestelmästä toiseen (Tuki2000 ja Eura2007) ei ole toiminut riittävän hyvin. Myös kunta- ja muun julkisen rahoituksen osalta tietoja on saattanut hävitä tai kaikkia tietoja ei ole saatu raporteissa oikein.  • Hallintoviranomaiselle on saatettu tiedoksi järjestelmissä esiintyneet viat, mutta resursseista tai tiukasta aikataulusta johtuen korjaukset järjestelmiin ovat viivästyneet tai niitä ei ole saatu korjatuksi. Ohjelman loppuvaiheen aikana tietojärjestelmistä saatavan tiedon oikeellisuus ja luotettavuus korostuu. Oikea seurantatieto on edellytys ohjelman tavoitteiden ja täysimääräisen toteutumisen saavuttamiseksi.

27. Vuosikertomuksen 2012 suositukset seurantakomitealle • Seurantakomitean tehtävänä on tarkastella säännöllisesti toimenpideohjelman erityistavoitteiden saavuttamisessa tapahtunutta edistystä hallintoviranomaisen sille toimittamien asiakirjojen perusteella; Seurantakomitea voi myös ehdottaa hallintoviranomaiselle, että toimenpideohjelmaa tarkistetaan. • Seurantakomitea ottaa kantaa ohjelman strategian ajantasaisuuteen, toimintalinjan 3 etupainotteiseen toteutumiseen ja toimintalinjan 1 heikkoon kysyntään sekä ohjelman tulevaan suuntaamiseen. • Seurantakomitea arvioi ohjelman toimintalinjojen välisten joustojenmerkitystä koko ohjelman täysimääräisen toteutumisen kannalta. • Seurantakomitean tehtävänä on tarkastella täytäntöönpanon tuloksia, erityisesti kullekin toimintalinjalle asetettujen tavoitteiden saavuttamista ja yleisasetuksen 48 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuja yksittäisiä arviointeja;  Seurantakomitea antaa palautetta arvioijille ja arvioinnin tilaajalle tähänastisen arvioinnin tuloksista, havaintojen hyödyllisyydestä ja esittää toiveensa arvioinnin loppuvaiheen toteutukselle. • Lisäksi  Seurantakomitea esittää näkemyksensä tulevan ohjelmakauden painopisteistä.

28. TilannekatsausVaraukset, sidonnat ja maksatukset 21.5.2013- suhteessa julkisen rahoituksen kehyksiin Kunta ja muun julkisen rahoituksen tilanne 21.5.-13

29. Toimintalinja 1: Yritystoiminnan edistäminen Menoluokista 87 % sidonnoista tutkimukseen ja teknologiseen kehittämiseen sekä innovointiin ja yrittäjyyteen (menoluokat 01-09) 85 % sidonnoista (183 M€) yrityksen kehittämisavustusta Hankkeiden lukumäärä 4 616, joista 3 061 Finnveran hankkeita Pieniin ja mikroyrityksiin 75 % kaikista tuista, keskisuuriin reilut 20 % ja suuryrityksiin 2-3 % Suurin osa tuesta kohdistunut teollisuusyrityksiin Yksityisen rahoituksen osuus toimintalinjalla 69 % kaikesta sidotusta rahoituksesta Sidonta-aste 83,5 %, maksatusaste 51,8 % (21.5.-13) V. 2012 sidonnat 40 M€, 1-5/13 vain 12 M€! 31.12.2012 83,5 % 21.5.2013: 227,8 M€ 228,3 M€

30. Hanke-esimerkki, TL 1”SBS Betoni Oy perustaa Suomen moderneimman seinäelementtitehtaan Mikkeliin” SBS-Betoni Oy:n kehitys- ja kasvuohjelma (A558549) • Yritys investoi uuteen tehtaaseen, joka tuottaa uuden ja modernin teknologian avulla valmisbetonia ja yrityksen oman kehitystyön tuloksena kehitettyjä passiivi- ja nollaenergiarakentamisessa tarvittavia betonielementtiseiniä ja muita elementtituotteita. Projektityyppi: Sekä investointi- että kehittämisprojekti toteutusaika: 2.3.2012 - 30.6.2014 Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, yritystuet Projektin toteuttaja: SBS BETONI OY Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta • Yritys investoi uuteen tehtaaseen. Sen suuri tuotantokapasiteetti perustuu laaja-alaisesti teknologian tason nostoon ja uusiin teknologian sovellutuksiin. Ydinkohtia ovat uudet siiloratkaisut, kiviaineksen jalostus, betoniasema, viimeistelyosasto, sekä yrityksen erikoisosaamiseen perusteella kehitetty sisäinen logistiikka. Yrityksen kehittämien innovatiivisten passiivi- ja nollaenergiaelementtien tuotantoprosessit kehitetään tehokkaiksi ja ympäristöystävällisiksi. Projektin julkinen rahoitus, euroa • Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 2 525 500 • Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 505 000

31. Toimintalinja 2: Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen ja osaamisrakenteiden vahvistaminen Menoluokista noin 82 % sidonnoista tutkimukseen ja teknologiseen kehittämiseen sekä innovointiin ja yrittäjyyteen (menoluokat 01-09) Tietoyhteiskunta (10-15), 7 % Matkailu (55-57), 5 % Hankkeiden lukumäärä 509 kpl 26 hanketta saanut vähintään 1 M€ EAKR+valtio tuen Suurimmat edunsaajat: Itä-Suomen yliopisto Oulun yliopisto Lappeenrannan Teknillinen korkeakoulu Kuopion, Kajaanin, Mikkelin, Joensuun ammattikorkeakoulut Alueelliset kehittämisyhtiöt Kunta- ja muun julkisen rahoituksen osuus 16,8 % kaikesta julkisesta Varausaste 91,6 %, maksatusaste 62,1 % (21.5.-13) 31.12.2012 21.5.2013: 202,5 M€ 241,9 M€ 91,6 %

32. Esimerkkihanke, TL 2 Kajaani Gaming Cluster (A560587) • Toteutusaika: Alkaa 1.1.2013 ja päättyy 31.12.2014Vastuuviranomainen: Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, yritystuetToteuttajan nimi: KAINUUN ETU OYMyönnetty EU- ja valtion rahoitus: 320 000 € • Kainuun Etu Oy:llä on käynnissä "Kajaani Gaming Cluster” -hanke, jonka tavoitteena on luoda Kajaaniin pelialan yritysaihioille ja aloitteleville yrityksille sekä fyysiset että henkiset puitteet, jotka tukevat uutta yrittäjyyttä ja kehittävät olemassa olevaa yritystoimintaa. • Hankkeen päätavoitteena on, että sen myötä alueelle syntyvä pelialan liiketoiminta, yrittäjyys ja toimintaympäristö on rakennettu niin vahvaksi ja itsenäiseksi, että sillä on jatkuvuutta ja kasvumahdollisuuksia myös hankkeen päätyttyä – alueelle on synnytetty pelialan klusteri. • Hankkeen vaikutus pelialan kehittämiseen korostuu alueellisesti pitkällä aikavälillä. Hankkeen kohderyhmänä ovat kainuulaiset pelialan yrittäjiksi aikovat henkilöt ja jo alueella pelialalla toimivat yritykset.

33. Toimintalinja 3: Alueiden saavutettavuuden ja toimintaympäristön parantaminen Tärkeimmät ja suurimmat menoluokat Rautatiet (31 %) Matkailu (17 %), vuonna 2012 5 M€ lisää sidontoja Ympäristönsuojelu ja riskien ehkäisy (15 %) Hankkeita kaikkiaan 222 kpl, kunta hakijana 1/3 hankkeessa 16 hanketta, jossa tuki yli M€ (EAKR+valtio) TL 3:lla käytössä eniten menoluokkia Kunta- ja muuta julkista rahoitusta varattu 45,5 M€, 31 % toimintalinjan julkisista varauksista (21.5.-13) Varausaste 106,1 %, maksatusaste 74,1 % (21.5.-13) 21.5.2013: 101,5 M€ 45,5 M€ 147 M€ 102 %

34. Hanke-esimerkki, TL 3 Outokumpu - Aarrekaupunki II vaihe, Vanhan Kaivoksen toiminnallinen kehittäminen Projektikoodi: A32230 Toteuttaja: Outokummun kaupunki Vastuuviranomainen: Pohjois-Karjalan maakuntaliitto EU- ja valtion rahoitus: 910 000 euroa Toteutusaika: 1.1.2012–31.12.2013 • Outokummun keskustan välittömässä läheisyydessä sijaitseva Vanhan Kaivoksen alue on rakennus-, kulttuuri- ja teollisuushistoriallisesti merkittävä kokonaisuus ja esimerkki kokonaisvaltaisesta teollisuuslaitoksen suunnittelusta. • Hankkeella kunnostetaan ja täydennetään vanhoja kaivosrakennuksia siten, että alueelle syntyy kaivoshistoriaan ja aarteenetsintään perustuva perhematkailukohde, joka tarjoaa elämyksellistä yhdessä tekemistä. Perhematkailun lisäksi alue palvelee kokous- ja juhlamatkailijoita. Lisäksi hankkeen toimenpiteillä säilytetään ja kunnostetaan kulttuuri- ja rakennushistoriallisesti arvokasta Vanhan Kaivoksen aluetta. Keskeisenä tavoitteena on luoda Outokumpuun perhematkailukohde vuoteen 2015 mennessä. • Outokummun Aarrekaupunki -konseptilla houkutellaan alueelle kotimaisia ja kansainvälisiä matkailijoita. Konsepti on suunniteltu siten, että se tukee koko palvelualan, erityisesti kaupan ja ravitsemisalan toimijoiden liikevaihdon kasvua kaupungissa. Aarrekaupunki-kokonaisuus perustuu Outokummun kaupungin vuonna 2009 teettämään matkailun MasterPlan -suunnitelmaan, jota kaupunki on vienyt eteenpäin: Kaivosaluetta ja kaivosmuseota on kunnostettu vuosina 2009−2011, Aarrekaupunki-teemapuiston toimintamalli on luotu ja teemapuistoon liittyvä seikkailuelokuvatuotanto on käynnistynyt. Kehittämiskokonaisuus auttaa säilyttämään valtakunnallisesti merkittävän kulttuurihistoriallisen vanhan kaivoksen aluetta ja luo sille uuden merkityksen sekä tukee laadukkaampien kulttuurisisältöjen toteuttamista.