perheen evoluutiosta n.
Download
Skip this Video
Loading SlideShow in 5 Seconds..
Perheen evoluutiosta PowerPoint Presentation
Download Presentation
Perheen evoluutiosta

Loading in 2 Seconds...

play fullscreen
1 / 28

Perheen evoluutiosta - PowerPoint PPT Presentation


  • 125 Views
  • Uploaded on

Perheen evoluutiosta. Evoluutio ja elämänpolitiikka HY sl 09 Anna Rotkirch Erikoistutkija, Väestöntutkimuslaitos, Väestöliitto Sosiaalipolitiikan ja naistutkimuksen dosentti, HY http://blogs.helsinki.fi/rotkirch. Tuore esimerkki. Biologisen isän oikeudet-adressi

loader
I am the owner, or an agent authorized to act on behalf of the owner, of the copyrighted work described.
capcha
Download Presentation

PowerPoint Slideshow about 'Perheen evoluutiosta' - ginger-lyons


An Image/Link below is provided (as is) to download presentation

Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author.While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server.


- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - E N D - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Presentation Transcript
perheen evoluutiosta

Perheen evoluutiosta

Evoluutio ja elämänpolitiikka HY sl 09

Anna Rotkirch

Erikoistutkija, Väestöntutkimuslaitos, Väestöliitto

Sosiaalipolitiikan ja naistutkimuksen dosentti, HY

http://blogs.helsinki.fi/rotkirch

tuore esimerkki
Tuore esimerkki

Biologisen isän oikeudet-adressi

”Vastaako nykyinen isyyslaki tämän päivän tarpeita Suomessa? Suomen isyyslaki automaattisesti olettaa, että aviomies on lapsen isä, vaikka todellisuudessa näin ei olisikaan. Aviomiehen isyyden voi kumota vain lapsen äiti, aviomies itse ja lapsi 15 vuotta täytettyään. Biologinen isä voidaan sulkea pois lapsen elämästä, jos äiti niin haluaa.”

http://www.facebook.com/group.php?gid=91684588831

  • Sponsoroitu linkki: vältä parisuhdekarikot!
luennon rakenne
Luennon rakenne

A. Kiintymys ja konfliktit erilaisissa perhesuhteissa

B. Yhteisöllinen hoiva ja vanhemmuuden strategiat

  • Rotkirch (ilmestyy 09) Evoluutioteoreettinen perhetutkimus, teoksessa Jallinoja, Hurme & Jokien (toim, Gaudeamus)
perheen evoluution tutkimus kohti uutta synteesi
Perheen evoluution tutkimus:Kohti uutta synteesiä

Uusi poikkitieteellinen synteesi ihmisperheestä muodostumassa

mutta edelleen paljon avoimia, kiistanalaisia & kiinnostavia kysymyksiä.

Miksi vain ihmisellä löytyy seuraava yhdistelmä:

isot aivot, pitkä lapsuus, mittava kahden vanhemman hoiva yhteisössä, piilotettu ovulaatio, pitkä elinikä lisääntymisen jälkeen, usean sukupolven sukulaisverkostot, sekä taistelevia sukulaispohjaisia koalitioita?

Mark Flinn et al.: ’Evolution of the Human Family: Cooperative Males, Long Social Childhoods, Smart Mothers, and Extended Kin Networks.’ Teoksessa Family Relationships: An Evolutionary Perspective, 08

nelj et l hestymistapaa
Neljä ET lähestymistapaa

Sear et al.: Synthesis in the human evolutionary behavioral sciences J Evol Psych 1-4/2007

2.Käyttäyty-misekologia evoluutioekologia evoluutiobiologia, sosiobiologia

1.Evoluutiopsykologia

3. Kulttuurievoluutio kulttuuri-geeni yhteisevoluutio

4.Käyttäytymisgenetiikka

evoluutioteorian tool kit
Evoluutioteorian tool-kit

Sukulaisvalinta (kin selection)

Br>c eli auttaminen kannattaa, jos siitä koettu hyöty kerrattuna geneettiseen läheisyyteen ylittää kustannukset (W Hamilton 1964)

Seksuaalivalinta (sexual selection)

Sukupuolten sisäinen kilpailu sekä partnerinvalinta (Darwin 1871, Trivers 1972)

Vanhemmuuden investointi (parentalinvestment)

Kaikki mitä vanhempi panostaa jälkeläiseen (hoiva, aika, resursseja jne) joka on pois muista mahdollisista jälkeläisistä. Vanhemmuuteen enemmän panostava sukupuoli on keskimäärin valikoivampi seksisuhteissa (Trivers 1972).

Vanhempi-jälkeläiskonflikti (parent-offspringconflict)

“Parent and offspring are expected to disagreeover how long the period of parental investment should last + over the amount of parental investment that should be given” (Trivers 1974)

a perhetunteet ja suhteet evoluution valossa
A. Perhetunteet ja –suhteet evoluution valossa

Perhejäsenillä on sekä omat että yhtenäiset intressit, jotka vaihtelevat suhteen muodon mukaan

Perhesuhteet perustuvat kiintymykseen

lapsi-äiti

lapsi-isä

puolisoiden välillä

sisarusten välillä (ja serkkujen)

isovanhemmat-lapsenlapset (ja enot/tädit-lapset jne)

sekä insestiaversioon (westermarck-efekti)

Heikki Sarmaja: Ihmislajin perheenmuodostuksen evoluutiopsykologinen perusta Yhteiskuntapolitiikka 3/03

kiintymys konflikti
Kiintymys / konflikti
  • Kiintymyssuhteet olleet valintapaineen alla

Milloin kiintyä, milloin hylätä? Milloin lisääntyä, milloin odottaa parempaa kumppania tai hetkeä? Milloin hoivata, milloin ei?

  • Kyky vanhempainrakkauteen ja puolisorakkauteen ovat sopeumia, jotka mahdollistivat ihmisen pitkän lapsuuden
  • Vrt sopeumien tunnusmerkit: ilmiö vastaa erityiseen lajihistorialliseen ongelmaan, on universaali, ilmaantuu määrätyssä elämän/kehitysvaiheessa, ilmeinen vastaus ärsykkeisiin, ilmestyy ilman erityistä ohjausta, sitä on hankala muuttaa/poistaa, siihen liittyy usein hormonaalisia tai muita fysiologisia muutoksia.
  • Rakkauden toinen puoli on sen sääteleminen, jopa lopettaminen: suhteiden osapuolten konfliktit ennustettavissa ja vaihtelevat suhteen mukaan
itiyden evoluutiosta
Äitiyden evoluutiosta

Äiti-lapsisuhde evolutiivisesti vanhin ja edeltää ihmislajia

  • Fysiologiset sopeumat (raskaus, imetys) ja psyykkiset (rakkaus, huoli, ”motherese”)
  • ”avioliitto perustuu pikemmin perheeseen kuin perhe avioliittoon”

Westermarck 1921, 72

MMM= Mothers matter most

eli äiti on evoluutioympäristössä ollut elintärkeä lapselle, erityisesti sylivauvalle

  • Jos äiti kuolee lapsen synnytyksessä: Ruotsissa 1800-l 1.6%, Bangladesh 1980-l 26% lapsista selviää
  • Äiti kuolee kun lapsi 1-v: 35-50% lapsista selviää näissä yhteisöissä
isyyskin kuuluu ihmisluontoon
Isyyskin kuuluu ihmisluontoon…

Useilla apinoilla on hoivaavia isiä (myös linnuilla ja kaloilla).

Pidempi lapsuus kehittyi ihmisillä 800 000-150 000 v sitten

  • hampaiden muutokset, aivot + 50% (siis vauvan pään koko)

Silloin myös kokoero sukupuolten välillä pieneni – parisuhde ja isyys ilmaantui?

  • Naiset 50 % painavimmiksi. Pienet fyysiset sukupuolierot liittyvät yleensä pitkäaikaisiin parisuhteisiin sekä miesten isyysinvestointeihin

Miehet panostavat hyvin paljon vanhemmuuteen verrattuna

kaikkiin muihin nisäkkäisiin.

Isillä myös hormonaalisia muutoksia raskauden aikana ja lapsen syntymän yhteydessä (mm. miesten testosteronitaso alenee kun perheessä on sylivauva)

mutta isyys ei kulje itiyden asteikolla
…mutta isyys ei kulje äitiyden asteikolla
  • 90 kulttuurin vertailussa eniten isät ovat olleet läsnä keräilijäyhteisöissä (mm. !Kung)
  • Isyys eri ”skaalalla”, osittain päällekkäisyyksiä

Varhainen lapsuus

Isät, % Äidit, %

1 ei lähellä (ei vastaavaa)

11 harvoin lähellä (ei vastaavaa)

19 välillä lähellä 5 miltei koko ajan poissa äidin luota

60 Usein lähellä 33 suurin aika poissa äidin luota

9 säännöllinen läheinen 39 puolet tai alle ajasta äidin kanssa

suhde 27 pääosin äiti, muut tärkeät

0 miltei yksinomaan äiti

Barry & Paxson 1971, Infancy and earlychildhood: cross-culturalcodes. Ethnology 10:466-508; Hewlett & Lamb (toim.) Huntergathererchildhoods, 38.

iso itien merkitys
Isoäitien merkitys

Myös isoäidit (erit. äidin äidit) nostavat sekä lapsen elonjäämistä että lisääntymismenestystä

  • ”Mummohypoteesi” tarjoaa selityksen siihen, että naiset elävät pitkään vaihdevuosien jälkeen

Isovanhempien vaikutukset tuore ja vähän tutkittu aihe

  • Milloin mummo isän ”vaihtoehto”?
  • Isoisät?!

Sear & Mace 2008

Lahdenperä, M, Lummaa, V, Helle, S, Tremblay, M & Russell, AF 2004 Fitness benefits of prolonged post-reproductive lifespan in women. Nature 428: 178-181.

b yhteis llinen hoiva ja vanhempien strategiat
B. Yhteisöllinen hoiva ja vanhempien strategiat

Lasten luonnollinen syntymäväli on ”vain” 3 vuotta

  • orangutangeilla 8, simpansseilla 4-5 vuotta
  • ei mahdollista ilman muiden apua!

Ihminen on yhteisöllinen kasvattaja (cooperative breeder).

Perheellistymisen ajankohta ja muodot seuraavat aina erilaisia strategioita.

Yhteisöllinen hoiva lisää strategioiden liikkumavaraa.

elinkiertoteoria
Elinkiertoteoria

Milloin yksilön kannattaa lisääntyä – ja milloin ei kannata?

  • Väärään aikaan saatu lapsi voi viedä äidinkin hengen
  • Ihmisten on aina ollut tärkeää osata välttää raskauksia
  • Tai välttää/delegoida vanhemmuutta, jos lapsi jo syntynyt

Miten monta jälkeläistä, ja paljonko heitä hoivaa?

  • Päätöksiin vaikuttavat mm ympäristö, oletettu oma + lasten elinikä, lapsen terveys ja temperamentti, yksilön elämänvaihe, vertaisryhmät, ikä, sukupuoli ja persoonallisuus
  • Elinkiertoteoria (life history theory) tutkii niitä valintoja, joita yksilöt tekevät panostaessaan kasvuun, lisääntymiseen ja/tai oman kuntonsa ylläpitoon. Liittyy kuolleisuuteen ja resurssien määrään.
  • Kaksi lisääntymisstrategiaa: Laji tai yksilö voi panostaa määrään tai laatuun jälkeläisissä.
idin valinnat
Äidin valinnat

Äidillä on suurimmat kustannukset lapsenteossa (etenkin alussa)

+

äiti usein on riippuvainen muiden avusta

= äidin kiintymys lapseen riippuu äidin arviosta siitä, paljonko ympäristö tukee.

Conditional motherhood: Useimmat äidit ovat ”kyllin hyviä” (”strongest social bond”), mutta ihmisäidit voivat hylätä lapsensa (toisin kuin esim. simpanssi-äiti)

idin valinnat lapsen paineet
Äidin valinnat, lapsen paineet
  • Riskitekijät lapsen hylkäämiselle:
    • Vähän tukea, vähän aineellisia resursseja, äidin nuori ikä, lapsen huonokuntoisuus tai sairaus
    • Isän poissaolo vs isoäitien läsnäolo? – vähän tutkittu!
  • Äidin vaihteleva kiintymys luo lapselle

valintapaineen kerätä huomiota

    • Vauva tarkkailee ja manipuloi äitiä (herttaisuus – huuto)
    • Taapero hakee aktiivisesti myös muiden huomiota ja hoivaa

”Henkinen uupumus tulee joskus siihen kun lapset ovat niin kiinni minussa henkisesti ja fyysisesti”

isien valinnat
Isien valinnat
  • Isien läsnäolo vauvojen ja lasten kasvatuksessa vaihtelee suuresti kulttuurin mukaan, ja on keskimäärin ollut pienempi kuin äitien panos
  • Miksi?
    • Nisäkkäillä miesten lisääntymismenestys tiukemmin sidottu partnerinvalintaan ja sen kriteereihin (vrt keskustelu alkukevät 09)
    • Nisäkkäillä isyyden geneettinen varmuus aina pienempi kuin äidin, mikä vaikuttaa isyyden investointeihin. (vrt nykykeskustelu dna-testeistä, lasten oikeudet)
  • Isyys kulkee useimmin ja vahvemmin parisuhteen kautta kuin äitiys. Vahva isien osallistuminen ja läsnäolo edellyttää todennäköisesti vahvoja parisuhteita.
yhteenvetoa
Yhteenvetoa

Ihminen on laumaeläin joka elää kiinteissä perheyksiköissä,

jolla on apinoille harvinaisen tiheä lisääntyminen ja korkeat vanhemmuuden investoinnit,

joka muodostaa monogaamisia, pitkiä parisuhteita mutta jolla on taipumus uskottomuuteen (rinnakkain tai peräkkäin)

ja jolle on näistä syistä kehittynyt vaihteleva äidillinen kiintymys, valinnainen isyys, isovanhemmuus ja yhteisöllinen kasvatus.

darwinistisen perhetutkimuksen klassikot
Darwinistisen perhetutkimuksen klassikot

Westermarck, Edward (1921) The History of Human Marriage. In Three Volumes. Fifth edition rewritten. London: Macmillan.

Westermarck, Edvard (1934) Freuds teori om Oidipuskomplexen i sociologisk belysning. Stockholm: Albert Bonniers förlag.

Trivers, R.L. (1972) Parental investment and sexual selection. I: Campbell, B. (red.). Sexual selection and the descent of man: 1871-1971. Chicago, IL: Aldine, s. 136–79.

-- (1974) Parent-Offspring Conflict. American Zoologist 14:1, 249–264.

van den Berghe, Pierre (1979) Human Family Systems: An Evolutionary View. New York: Elsevier.

Heikki Sarmaja: Ihmislajin perheenmuodostuksen evoluutiopsykologinen perusta Yhteiskuntapolitiikka 3/03

keskeisi nykyteoksia
Keskeisiä nykyteoksia

Kirjat ja kokoelmateokset

Salmon. C.A. ja T.K. Shackelford (toim.) Family Relationships: An evolutionary perspective, 115-144. Oxford: Oxford university press.

-- Geary, David C (2008) The evolution of fatherhood.

-- Evolutionary context of human development: The cooperative breeding model.

Dunbar, R. ja Barrett. L. (toim.) Oxford Handbook of Evolutionary Psychology, 383-396. Oxford: Oxford University Press.

Burgess, R.L. & K.McDonald (2005) Evolutionary perspectives on human development. Sage.

Barkow, J.H. (toim.) Missing the revolution. Darwinism for social scientists, 167–186.

Diamond, Jared (1997) Why is sex fun? The evolution of human sexuality. London: Basic Books.

Campbell, A. (2002) A mind of her own. The evolutionary psychology of women. Oxford: Oxford University Press.

Hrdy, S. B (1999) Mother nature. Natural selection and the female of the species.

Hrdy, S. B (2009) Mothers and others. The evolutionary origins of mutual understanding. Harvard: Harvard University Press

keskeisi nykyteoksia 2
Keskeisiä nykyteoksia (2)

Artikkeleita

Anderson, K.G. (2006) How well does paternity confidence match actual paternity? Current Anthropology 47: 513–520.

Alvergne, Alexandra, Faurie, Charlotte ja Raymond, Michel (2009) Father–offspring resemblance predicts paternal investment in humans. Animal Behaviour 78:1, 61–69.

Campbell, Anne (1999) Staying alive: Evolution, culture, and women’s intrasexual aggression. Behavioral and Brain Sciences 22.

Gibson, Mhairi (2008) Does Investment in the Sexes Differ When Fathers Are Absent? Human Nature 19: 3, 263–276.

Nettle, D. (2008). Why do some dads get more involved than others? Evidence from a large British cohort. Evolution and Human Behavior 29, 416–23.

Taylor, S. E., Klein, L. C., Lewis, B. P., Gruenewald, T. L., Gurung, R. A. R. and Updegraff, J. A. (2000). Biobehavioral responses to stress in females: Tend-and-befriend, not fight-or-flight. Psychological Review, 107, 441–429.

Sear, Rebecca ja Ruth Mace (2008) Who keeps children alive? A review of the effects of kin on child survival. Evolution and Human Behavior.

Sarmaja, Heikki (2009) Avionomainen suhde. Yhteiskuntapolitiikka, syksy 09

slide22

Ne taistelee!

Iso hoitaa pientä!

slide23

Sosiaalisuus ------------------- Perheet

Koalitiot Suvut

Status ja vallanjako Avioliitot +perinnöt

Resurssit & niiden jako Lastenhoiva

Sukupuolijärjestys

Seksuaalisuuden säätely

Ystävyyden muodot

aineisto ote a nyky idin kielletyt tunteet
Aineisto-ote, A:Nykyäidin ”kielletyt” tunteet

Tulin äidiksi toivotusti kun olin 19-vuotias. Synnytys kesti aivan liian kauan. Kukaan ei ollut kertonut minulle ettei äidinrakkaus välttämättä herää heti vaan tulee ajan myötä.

Kadehdin miestäni joka katsoi tytärtämme täynnä rakkautta ja ylpeyttä, minä en edes lastani tunnistanut omakseni, siinä oli joku punainen rusina joka huusi, ja huusi ja huusi.

Monet kerran huusin ”turpa tukkoon” hänelle ja itkin sitä että olin hirveä hirveä äiti. Suukottelin lastani ja pyysin anteeksi.

Masennuin, en tuntenut että olen hyvä äiti, hermot paloi ja mies teki pitkiä päivitä ja kaiken kukkuraksi olimme muuttaneet minulle vieraalle paikkakunnalle missä en tuntenut ketään.

21-vuotias äiti, kaksi lasta, nro 1.

Äidin kielletyt tunteet, toim. Minna Oulasmaa & Kristiina Janhunen, Väestöliitto 2008

nyky idin kielletyt tunteet b
Nykyäidin ”kielletyt” tunteet, B

Äitiys on isoin asia elämässäni ja siihen liittyy paljon tunteita, eikä pelkästään positiivisia, vaikka niitä onneksi enemmän.

Silloin kun kuopus oli alle vuoden niin silmitön raivon tunne tuli tilanteissa joissa esikoinen tahallaan satutti kuopusta esim. tönäisemällä suorilta jaloilta selälleen juuri kun kuopus oli päässyt nousemaan pystyyn tukea vasten.

Syyllisyys on tunne jonka olen mestari saamaan itselleni lasten kanssa. Usein huomaan miettiväni että onkohan tullut syötettyä lapsille esim. tarpeeksi leipää ja juotettua maitoa tai olisiko jossain tilanteessa pitänytkin toimia toisin tai olenko tasapuolinen molemmille lapsille.

Henkinen uupumus tulee joskus siihen kun lapset ovat niin kiinni minussa henkisesti ja fyysisesti.33-vuotias lähihoitaja, kaksi lasta, nro 7.

Äidin kielletyt tunteet-aineisto

slide26

Esimerkki kiintymyksen puutteesta

Sain kaksoset 19-vuotiaana. Olin naimisissa. Oman suvun taholta minut jätettiin täysin oman onnen nojaan. Lapsia ei varsinaisesti oltu suunniteltu. Koko raskauden ajan odottelin sitä ihmeellistä myyttistä äitiyden tunnetta, mutta sitä ei koskaan tullut.

Syntyivät keskosina. Olivat sairaalassa kaksi kuukautta keskolassa. Jostain omituisesta syystä minua ei päästetty hoitamaan lapsia sairaalaan.

Kun lapset tulivat ”kotiin”, asuimme tuttavien nurkissa. Mies opiskeli ja minä olin yksin hoitamassa kaksosia, jotka enimmäkseen huutivat ja jouduin valvomaan monet yöt. Menin siitä ihan sekaisin.

En tuntenut lapsia kohtaan minkäänlaisia tunteita. Ei äitiyden onnea tms. Minusta ne olivat kaamean rumia vauvoina. Huutivat suurimman osan aikaa. Minua ei kukaan auttanut lasten kanssa. …inhosin lapsen itkua enemmän kuin mitään muuta. Itku herätti minussa vain aggressiivisuutta.

Kun lapset täyttivät kaksi vuotta, he eivät vieläkään puhuneet mitään. Ajattelin olevani kelvoton äiti ja niinpä annoin lapset kasvattivanhemmille. Lasten isä ei juurikaan ollut kiinnostunut lapsista ja hän mieluiten antoi lapset pois kun olisi jäänyt niiden yksinhuoltajaksi.

En näistä tapahtumista kovin paljoa puhu siksi, koska pahaksi ihmiseksi leimaaminen ja syrjiminen on ollut todella voimakasta.

Äidin kielletyt tunteet-aineisto, nro 13

yst v tt rien merkitys
Ystävättärien merkitys

Kumman puolison suvun luona perhe asuu? Tai sekä että?

Jos nainen muuttaa miehen suvun luo (patrilokaalisuus), kyky luoda läheinen suhde ei-sukulaisnaiseen olennainen äidin selviämiselle

Hypoteesi: Ystävättäret ovat voineet olla miniän pelastus

Anne Cambell: ’Like a sister: women and friendship’, kirjassa A Mind of herown. The evolutionarypsychology of women, Oxford 02.

miksi siis ideill kurja olo
Miksi siis äideillä kurja olo?

Tuen puute ja syyllisyys ”itsekkyydestä”

”Monet kerran huusin ”turpa tukkoon” hänelle ja itkin sitä että olin hirveä hirveä äiti.”

”Kiellettyjä tunteita on monia, jotkut enemmän, jotkut vähemmän. Isoin asia itselläni on itsekkyys. (…) Yritän lieventää syyllisyyttä tästä sillä, että oma aika tekee hyvää kaikille, sekä lapselle että äidille. … Olen kirjoittanut graduani kovalla tahdilla ja lapsen höpötykset ovat tuntuneet ärsyttäviltä keskeytyksiltä.”

Opiskelija, 5v tyttären äiti, ÄKT-aineisto