Ulkomailta Suomeen - perheen kielelliset ja kulttuuriset haasteet

1. Ulkomailta Suomeen -perheen kielelliset ja kulttuuriset haasteet Jyväskylä 20.01.2011 Heli Horn

2. Esitelmäni pääkysymykset • Miten lapsen (kaksikielistä) kielenkehitystä voi kuvata? • Millaisia kielellisiä ja kulttuurisia haasteita perheet kohtaavat muuttaessaan Suomeen? • Mihin tekijöihin haasteet liittyvät? • Miten perheitä voi tukea arjessa?

3. Missä kieltä tarvitaan? • Arkipäivän asioinnissa (kauppa, virastot) • Koulussa ja töissä • Ihmisten välisissä suhteissa • Tarpeiden ilmaisemisessa • Identiteetin luomisessa • Ryhmään kuulumisessa

4. KielipuuW. Wendlandt (2006) • Kielen kehittyminen nähdään biologian ja ympäristön vuorovaikutukseksi. • Kielitaito on positii-visen kokonaiskehi-tyksen tulos.

5. Kaksikielinen puuN. Küpelikilinc & M. Ringler (2004) • Suksessiivinen kaksi-kielisyys: turkki ja saksa. • Yksi juuristo mutta kaksi lehvistöä (L1, L2). • Maaperässä kahden kulttuurin vaikutteita. • Tärkeää ensimmäisen kielen tukeminen (runko).

6. Kaksikielinen puuH. Horn • Simultaaninen kaksi-kielisyys: suomi ja saksa. • Kaksi ensimmäistä kieltä (2 x L1). • Harvoin molemmat kielet yhtä vahvat.

7. Kielelliset haasteet/ puun juuret • Lapsella voi olla kehitysvaikeuksia. Nämä eivät välttämättä liity kaksikielisyyteen. • Huomioi: Eri kulttuureissa puhutaan eri tavalla ongelmista.

8. Kielelliset haasteet/ puun runko • Puhumisen ilo: Eri kieliä arvostetaan eri tavoin. Esimerkiksi englanti usein arvostettu kieli. • Huomaa: Lapsen kielimaailma voi olla erilainen kuin aikuisen kielimaailma.

9. Kielelliset haasteet/ puun runko • Puheen ymmärtäminen: Lapsi saattaa ymmärtää toista kieltä paremmin kuin toista. • Peräkkäinen kaksikielisyys: ensimmäisen kielen tukeminen tärkeää!

10. Kielelliset haasteet/ aurinko • Kokeeko lapsi hyväksyntää jokaisella kielellä? • Vanhemmat? Isovanhemmat? • Päiväkoti? Koulu? Naapurit? • Lapselle on erittäin tärkeää kokea olevan-sa hyväksytty juuri sellaisena kuin hän on.

11. Kielelliset haasteet/ kastelukannu • Saako lapsi riittävästi kielellisiä virikkeitä molemmilla kielillä? • Kielen laatu ja määrä tärkeitä. • Pääseekö lapsi käyttämään kieliä?

12. Kielelliset haasteet/ lehvistö • Ihanteena usein, että molemmat lehvistöt ovat yhtä suuret eli molemmat kielet yhtä vahvat. • Useimmiten yksi kieli on vahvempi kuin toinen, voi vaihdella elämäntilanteen mukaan.

13. Kielelliset haasteet/ lehvistö • Lapsi kieltäytyy puhumasta tiettyä kieltä. • Yleensä kyseessä vähemmistökieli (Leist-Villis 2008), voi tosin olla myös ympäristön kieli (Wendlandt 2006). • Mahdollisia syitä: Lapsi ei koe kyseistä kieltä välttämättömäksi/ hyödylliseksi. Kyseistä kieltä ei arvosteta lapsen lähipiirissä. Lapsi ei halua poiketa toisista lapsista. Vastareaktio.

14. Kielelliset haasteet/ lehvistö • Koulun myötä koulukielen merkitys lisääntyy, vähemmistökieli jää helposti varjoon. • Vaara: Ei-koulukieli ei kehity kognitiivisella tasolla (Abdelilah-Bauer 2008). • Oman äidinkielen opetus tärkeää.

15. Kielelliset haasteet/ lehvistö • Pragmatiikka: Miten kieltä käytetään? • Ketä saan puhutella? • Mistä saan puhua? • Miten saan puhua? • Säännöt saattavat olla hyvinkin erilaiset eri kielissä.

16. Kielelliset haasteet/ aikuiset • Maaperän vaikutus vielä vahvempi kuin lapsilla. • Luku- ja kirjoitustaito ykköskielellä? • Koulutustaso? Kokemukset vieraiden kielten opiskelusta? • Kontaktit suomenkielisiin?

17. Kulttuuriset haasteet/ maaperä • Miehen ja naisen rooli: Kuka käy töissä? Kuka käy kaupassa? • Isän ja äidin rooli: Kuka vaihtaa vaipat? • Perhekäsitys: Kuka kuuluu perheeseen? • Ammattirooli: Mikä ammatti mahdollinen? Mitä ammatteja arvostetaan?

18. Kulttuuriset haasteet/ maaperä • Lasten itsenäisyys: Kuinka paljon yksin? • Kommunikaatiokulttuuri: Voinko puhutella naapuria? Kuinka pitkät tauot? • Puhelin ja internet: Mistä sopimus? • Leikki- ja harrastuskulttuuri: Mitkä leikit suosittuja? Millä leikitään? Mitkä harrastukset?

19. Kulttuuriset haasteet/ maaperä • Koulutus ja koulujärjestelmä: Miten koulutusta arvostetaan? Mikä koulussa arvostettua ja hyväksyttyä? • Kouluruokailu ja välitunnit: Onko lapsi tottunut? • Ruokakulttuuri: Mitä syödään? Miten syödään (yhdessä, pitkään)?

20. Kulttuuriset haasteet/ maaperä • Ilmasto: Miten pukeutua? Miten auton käy? Mistä sukset ja luistimet? • Kaupunkilais/maalaiskulttuuri: Suomi kaupunkilaistunut myöhään. • Asuminen: Kuinka väljään totuttu? • Terveydenhuolto: Minne mennä? • Henkilötunnus: Kuinka nopeasti saadaan?

21. Kulttuuriset haasteet/ tiivistelmä • Mitä arvostetaan? • Mistä saan kiitosta ja hyväksyntää? • Hämmennystä ja epävarmuutta siitä, ettei maailma toimikaan niin kuin on tottunut. • Oma tausta ja odotukset sekä persoonallisuus vaikuttavat subjektiiviseen kokemukseen.

22. Miten tukea perheen arkea/ kielipuu? • Maaperä: kielelliset erot osittain myös kulttuurisia → yritä ymmärtää toisen maailmankuvaa ja taustaa. • Runko: puhumisen ilo ja ymmärtäminen ennen puhumista → pyri saamaan kontakti toiseen, sisältö ennen muotoa. • Kastelukannu: kielitaito tarvitsee monipuolista ja säännöllistä kielellistä virikettä → käytä monipuolista, selkeää suomen kieltä. • Aurinko: hyväksy kaikki kielet, näytä kiinnostusta myös vähemmistökieleen.

23. Miten tukea perheen arkea? • Huomioi, että jokainen perhe (ja jokainen yksilö perheessä) on erilainen. • Pienetkin asiat arjessa voivat auttaa. • Erota havainnointi ja tulkinta. • Älä lannistu väärinkäsityksistä. Yritä uudestaan.

24. Miten tukea perheen arkea? • Opettele yksittäisiä sanontoja/ tervehdyksiä toisella kielellä. • Rohkaise käyttämään äidinkieltä. • Rohkaise opettelemaan suomea. • Tematisoi erilaisuutta eri tasoilla.

25. Ulkomailta Suomeen „Toiseen maahan muuttamisen myötä aiemmin opittu ja sisäistetty ei enää välttämättä toimikaan odotetulla tavalla.“ www.ahaa-avaimia.fi

26. Miten kommunikoida henkilön kanssa, joka osaa heikosti suomea? • Anna aikaa. Keskity tilanteeseen. • Sanotun sisältö on tärkeämpi kuin muoto. • Tiivistä, mitä ymmärsit. • Kysy, jos jäi epäselvyyksiä. • Jos toinen ei ymmärrä, käytä toisia sanoja.

27. Miten kommunikoida henkilön kanssa, joka osaa heikosti suomea? • Käytä mahdollisimman selkeätä mutta luonnollista kieltä. • Voit tukea kieltä viittomilla ja ilmeillä. Huomioi näiden kulttuuritausta. • Tavallinen äänenvoimakkuus riittää .

28. Lähteet • Abdelilah-Bauer, Barbara 2008. Zweisprachig aufwachsen. München: Beck. • Küpelikilinc, Nicola & Ringler, Maria 2004. Spracherwerb von mehreren Sprachen. Teoksessa Verband binationaler Familien und Partnerschaften iaf e.V. (toim.) Kompetent mehrsprachig. Frankfurt: Brandes & Apsel, 29-50. • Leist-Villis, Anja 2008. Elternratgeber Zweisprachigkeit. Tübingen: Stauffenburg. • Wendlandt, Wolfgang 2006. Sprachstörungen im Kindesalter. Materialien zur Früherkennung und Beratung. Stuttgart: Thieme.