Oulun seudun hajarakentamisselvitys

1. Oulun seudun hajarakentamisselvitys

2. Lähtökohta • Oulun seudulla on runsaasti hajarakentamista • ei riittävästi tontteja asemakaava-alueilla tai niitä ei luovuteta kysyntää vastaavasti • hajarakentaminen on ongelmallista kuntataloudelle, palvelujen järjestämiselle, liikenteelle ja ympäristölle • hajarakentaminen on kallista sekä yhteiskunnalle että yksilölle • ongelmat tulevat esille pitkällä aikavälillä

3. Mitä selvitetään • Millaisia vaikutuksia haja-asutusalueelle rakentamisella on • rakennettuun ympäristöön • liikenteeseen • luonnonympäristöön, maisemaan ja viherverkoston kehittämiseen • sosiaaliseen ympäristöön • talouteen • Mitä keinoja hajarakentamisen hillitsemiseksi on

4. Vertailtavat vaihtoehdot Hajamalli – nykymeno jatkuu • haja-asutusalueiden uusien omakotitalorakennuspaikkojen määrä säilyy vuoden 2005 tasolla eli 213 kpl/v • vuosina 2006–2020 haja-asutusalueelle sijoittuu 3195 uutta omakotitaloa • vuosien 2006–2020 väestönlisäyksestä noin kolmannes sijoittuu asemakaavoitetun alueen ulkopuolelle Malttimalli – hajarakentaminen vähenee • vuosittainen haja-asutusalueiden omakotitalorakennuspaikkojen määrä on kymmenen prosenttia vuoden 2005 omakoti- ja paritalojen rakennuslupien määrästä eli 79 kpl/v • vuosina 2006–2020 haja-asutusalueelle sijoittuu noin 1185 omakotitaloa

5. Hajamalli – nykymeno jatkuu

6. Malttimalli – hajarakentaminen vähenee

7. Rakennetut alueet vaihtoehdoissa

8. Vaikutukset rakennettuun ympäristöön 1/2 Hajamalli – nykymeno jatkuu • yhdyskuntarakenne hajautuu • syntyy suunnittelematonta ja sattumanvaraista ympäristöä • kunnan maanhankinta vaikeutuu: ei myyntihalukkuutta kunnalle • haja-asutusalueen rakentuminen vaikeuttaa tulevaa kaavoitusta • ihanteellisen kokonaisuuden aikaansaaminen vaikeaa • asukkaat vastustavat ympäristön muutoksia • asukkaat ikääntyvät: jos kysyntää ei ole, asuntoja autioituu ja ympäristö rappeutuu

9. Vaikutukset rakennettuun ympäristöön 2/2 Malttimalli – hajarakentaminen vähenee • 90 % asunnoista asemakaava-alueelle • asemakaavoja laadittava nykyistä enemmän • tukee yhdyskuntarakenteen eheytymistä • kunnan maanhankinta helpompaa kuin hajamallissa • asemakaavoittaminen helpompaa kuin hajamallissa • omakotitalojen sijoittuminen vastaa hajamallia paremmin seudun yleiskaavassa esitettyä maankäyttöä

10. Vaikutukset liikenteeseen 1/2 Hajamalli – nykymeno jatkuu • liikenne lisääntyy, kun palvelut haetaan kaukaa • perinteisen joukkoliikenteen kannattavuus heikkenee, on kehitettävä uusia, mutta kalliimpia esim. kutsuohjattuja järjestelmiä • tonttiliittymien runsas määrä aiheuttaa sujuvuus- ja turvallisuusongelmia • kevyenliikenteen väylien ja tievalaistuksen tarve kasvaa huomattavasti • liikenneinfrastruktuurin rakentamiskustannukset noin 11 milj. euroa • 7 milj. euroa enemmän kuin Malttimallissa

11. Vaikutukset liikenteeseen 2/2 Malttimalli – hajarakentaminen vähenee • liikennemäärät vähäisempiä kun hajamallissa • asemakaava-alueiden tiivistäminen luo edellytykset kevytliikenneverkon parantamiseen • nykyinen liikennejärjestelmä pystyy palvelemaan syntyvää liikenteen lisäkysyntää • kaava-alueille sijoittuva asutus tukee nykyistä joukkoliikennettä • liikenneinfrastruktuurin rakentamiskustannukset noin 4 milj. euroa • noin kolmasosa Hajamallin kustannuksista

12. Sosiaaliset vaikutukset Hajamalli – nykymeno jatkuu • tilava, väljä ja rauhallinen rakennuspaikka (+) • itsemääräämisoikeus, kaava-aluetta vapaampi rakentamistapa (+) • suurin osa rakentamisesta menee haja-asutusalueelle (-) • liikkuminen perustuu ensisijaisesti omaan autoon (-) • keskeneräinen infrastruktuuri, soratiet ja pimeät tienvarret (-) • paikallisten ominaispiirteiden puute rakentamisessa (-) • ympäristö voi muuttua ennakoimattomasti kaavan puuttuessa (-)

13. Sosiaaliset vaikutukset Malttimalli – hajarakentaminen vähenee • suurin osa rakentamisesta sijoittuu asemakaava-alueelle (+) • pienemmät tontit (-) • rakentaminen säädellympää (-/+) • asemakaava-alueilla palvelujen edellytykset paranevat (+) • katuvalot ja asfalttitiet, liikkuminen turvallisempaa kuin Hajamallissa (+) • kunnan hoitamat ja auraamat kulkuväylät (+) • kauppa kävely/pyöräilyetäisyydellä (+) • leikkikaverit ja harrastukset lähempänä kuin Hajamallissa (+) • ympäristömuutokset ennakoitavissa (+) • haitat samat mutta vähäisemmät kuin Hajamallissa (-/+)

14. Taloudelliset vaikutukset 1/5 Hajamalli – nykymeno jatkuu • yhteiskunnan kannalta tarkastellen • koululaiskuljetuksia tarvitsevien lasten lukumäärä kasvaa • haja-asutusalueilta koulukyyti usein muu kuin linjaliikenne • kunnan kuljetuskustannukset kasvavat (koululais-, vammais- ja vanhusten kuljetuskustannukset) • kotihoidon järjestäminen taajamien ulkopuolelle kallista • asukkaan kannalta tarkastellen • työmatkoista ja päivähoidosta lisäkuluja kuljetusmatkojen pidentyessä • verovähennysoikeus siirtää huomattavan osan kasvavista työmatkakuluista yhteiskunnan kustannettaviksi

15. Taloudelliset vaikutukset 2/5 Malttimalli – hajarakentaminen vähenee • kustannuksia syntyy samoista asioista kuin Hajamallissa, mutta määrät ovat vähäisempiä • yhteiskunnan kannalta tarkastellen • aiheutuvat kokonaiskustannukset ovat pienemmät kuin Hajamallissa • kasvavalla kaupunkiseudulla kunta saa tontinmyyntituloja, joilla kustannetaan infrastruktuurin rakentamista ja palveluiden järjestämistä • asukkaan kannalta tarkastellen • asemakaava-alueella talojen arvo säilyy paremmin kuin haja-asutusalueella • voi valita edullisimman kulkuneuvon

16. Taloudelliset vaikutukset 3/5 A: joukkoliikenne + henkilöauto (käyttökulut ) B: 2 henkilöautoa (toisesta otettu huomioon käyttökulut ja toisesta myös pääomakulut)

17. Kpl 1000 900 800 yli 3 km 700 alle 3 km 600 500 400 300 200 100 0 HAJA HAJA HAJA HAJA HAJA HAJA HAJA HAJA HAJA HAJA HAJA MALTTI MALTTI MALTTI MALTTI MALTTI MALTTI MALTTI MALTTI MALTTI MALTTI MALTTI HAILUOTO HAUKIPUDAS KEMPELE KIIMINKI LIMINKA LUMIJOKI MUHOS OULU OULUNSALO TYRNÄVÄ YLIKIIMINKI Taloudelliset vaikutukset 4/5 Oletus: Haja- ja Malttimallissa uusia rakennuspaikkoja on yhtä paljon. Asemakaava-alueiden ulkopuolelle rakennetaan 45 omakotitaloa, joista 29 kpl sijaitsee yli 3 km etäisyydellä koulusta. Loput 225 omakotitaloa rakennetaan asemakaava-alueille, joissa koulu on lähellä. Uusien rakennuspaikkojen etäisyydet nykykouluista kunnittain 2006–2020 Asemakaavojen ulkopuolella rakennetaan 300 uutta omakotitaloa, joista hieman alle 200 kpl sijaitsee yli 3 km etäisyydellä koulusta

18. Taloudelliset vaikutukset 5/5 • haja-asutusalueelle muuttava • ajaa vuodessa noin 3000 km enemmän kuin asemakaava-alueelle sijoittuva ja istuu autossa noin 90 tuntia enemmän • käyttää auton suoriin käyttökustannuksiin vuodessa keskimäärin noin 350 euroa enemmän kuin asemakaava-alueen talous • kahden auton taloudessa haja-asutusalueella asuvan talouden autoon liittyvät menot ovat 1200 euroa suuremmat kuin asemakaava-alueella asuvan

19. Vaikutukset luonnonympäristöön Hajamalli – nykymeno jatkuu • rakentaminen tuhoaa ja kuluttaa rakennuspaikan kasvillisuutta sekä hävittää ja häiritsee eläimistöä • luonnonalueet pienenevät ja pirstoutuvat • rakentaminen voi levittäytyä arvokkaiden luonnonalueiden lähelle • arvokkaat kulttuuriympäristöt voivat pirstaloitua • seudun viherverkoston toimivuus heikkenee • uhanalaisten eliölajien elinolot voivat vaarantua Malttimalli – hajarakentaminen vähenee • vaikutukset samat mutta vähäisemmät kuin Hajamallissa

20. Esimerkki: Limingan Tupos • asemakaava-alue, jossa kauppa ja päiväkoti • oma alakoulu, yläkoulu keskustassa

21. Esimerkki: Limingan Tupos Tontinmyyntitulot kunta käyttää puistojen ja palvelujen rakentamiseen.

22. Esimerkki: Limingan Lapinkangas • haja-asutusalue • palvelut ja koulut yli 5 km päässä keskustassa • vesihuolto rakennuspaikkakohtaisesti

23. Esimerkki: Limingan Lapinkangas Asukas maksaa väljyydestään 15 000 – 25 000 € lisähinnan kerralla verrattuna kaavatontin rakentajaan.

24. Esimerkki: Kiimingin Kolamäki • asemakaava-alue • palvelut, koulut ja bussit noin 1–2 km päässä

25. Esimerkki: Kiimingin Lylykkäänjärvi • haja-asutusalue • alakoulu Huttukylässä (5 km), yläkoulu ja muut palvelut Kiimingissä (11,5 km) • rakennukset liitetään siirtoviemäriin

26. Omakotitalojen ohjaaminen kaava-alueille 1/2 Houkuttelevat asemakaava-alueet • hyvät palvelut ja liikenneyhteydet • tarjolla erikokoisia, myös isoja tontteja • luonto lähellä ja sinne helppo pääsy • vajaasti rakennettujen ak-alueiden parantaminen Riittävä kaava- ja tonttituotanto • seudullinen maapolitiikka takaamaan raakamaavarannot • seudun maankäytön toteuttamisohjelmalla riittävä kaavatuotanto • kaavatonttien markkinointi kuntien yhteistyönä

27. Omakotitalojen ohjaaminen kaava-alueille 2/2 Yleis- ja asemakaavoituksen tehostaminen • vanhentuneiden kaavojen uudistaminen • rakentamiskehotukset vajaasti rakentuneilla ak-alueilla • kiinteistöveroprosentin korottaminen rakentamattomilla asemakaavatonteilla • rakennuskiellot, lunastusmenettely Lupaharkinnan periaatteiden muutokset ja uudet painotukset • käsittelyperiaatteiden yhtenäistäminen • poikkeamispäätösten perusteleminen Suunnittelutarveratkaisujen keskittäminen • yhteinen tai yhtenäinen rakennusjärjestys Rakentajien neuvonnan kehittäminen • tiedotusta ja koulutusta tonttien hakijoille