slide1 n.
Download
Skip this Video
Loading SlideShow in 5 Seconds..
Nuorten hyvinvointi ja sen tukeminen Tomi Guttorm Opintopsykologi, Oulun seudun ammattikorkeakoulu PowerPoint Presentation
Download Presentation
Nuorten hyvinvointi ja sen tukeminen Tomi Guttorm Opintopsykologi, Oulun seudun ammattikorkeakoulu

Loading in 2 Seconds...

play fullscreen
1 / 19

Nuorten hyvinvointi ja sen tukeminen Tomi Guttorm Opintopsykologi, Oulun seudun ammattikorkeakoulu - PowerPoint PPT Presentation


  • 151 Views
  • Uploaded on

Nuorten hyvinvointi ja sen tukeminen Tomi Guttorm Opintopsykologi, Oulun seudun ammattikorkeakoulu Tutkijatohtori, Jyväskylän yliopisto, Agora Center / Oppiminen ja motivaatio- Huippututkimusyksikkö (Suomen Akatemia). Luennon sisältö:.

loader
I am the owner, or an agent authorized to act on behalf of the owner, of the copyrighted work described.
capcha
Download Presentation

PowerPoint Slideshow about 'Nuorten hyvinvointi ja sen tukeminen Tomi Guttorm Opintopsykologi, Oulun seudun ammattikorkeakoulu' - jafari


An Image/Link below is provided (as is) to download presentation

Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author.While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server.


- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - E N D - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Presentation Transcript
slide1

Nuorten hyvinvointi ja sen tukeminen

Tomi Guttorm

Opintopsykologi, Oulun seudun ammattikorkeakoulu

Tutkijatohtori, Jyväskylän yliopisto,

Agora Center /

Oppiminen ja motivaatio-

Huippututkimusyksikkö (Suomen Akatemia)

slide2

Luennon sisältö:

- Pohjautuu OAMK:n henkilökunnan tunnistamiin keskeisiin haasteisiin

1. Mielenterveys

2. Motivaatio

3. Oppiminen

(4. Yhteenveto)

slide3

Lievät masennustilat

Kesto

Voimakkuus

Vakavat masennustilat

Mielenterveyteen liittyvät haasteet

Esimerkkinä depressio eli masennus

1. Mielenterveys

Alentunut mieliala

Surumielisyys

Ärtyisyys

Toivottomuus

Merkityksettömyyden tunne

Tyhjyyden tunne

Kyvyttömyys tuntea mielihyvää

2. Motivaatio

3. Oppiminen

Unettomuus / lisääntynyt unen tarve

Väsymys, vähäenergisyys

Vaikeudet ajatella, keskittyä ja tehdä päätöksiä

Kohtuuttomat syyllisyyden tunteet

Kuolemaan liittyvät mielikuvat

4. Yhteenveto

slide4

Yleisyys:

n. 9 % suomalaisista ( 11 % naiset, 7 % miehet)

Nuoret (15-19 v) n. 5 % (6 % tytöt, 4 % pojat)

Nuoret aikuiset (19-24 v) n. 9 % (11 % naiset, 8 % miehet)

Masennusjakson keskimääräinen kesto n. 4 viikkoa,

vakavan masennusjakson kesto n. 6 kk

(Lähde: Duodecim)

1. Mielenterveys

2. Motivaatio

Nuorilla masennuksen esiintyvyys pysynyt ennallaan, lapsilla yleistynyt

Masennuksen ilmiasu muuttunut:

esim. itsensävahingoittaminen (viiltely ym.), muiden vahingoittaminen

(vrt. Myyrmanni, Jokela, Kauhajoki)

3. Oppiminen

Liittyy usein muihin mielenterveyden ongelmiin (esim. ahdistuneisuushäiriö,

sosiaaliset fobiat, alkoholin ja päihteiden lisääntynyt käyttö)

4. Yhteenveto

Uusiutumisen riski

slide5

Syyt:

Esim. perimä

Biologiset tekijät

Temperamentti

Kehityksen / kokemusten muovaama persoonallisuuden rakenne

Itsetunnon hauraus

Negatiiviset kognitiiviset ajatusmallit…

1. Mielenterveys

2. Motivaatio

Laukaisevat tekijät:

Esim. ajankohtaiset itsetuntoa ja hyvinvointia uhkaavat elämänmuutokset

Traumaattiset kokemukset

Elämänhallinnan ongelmat (esim. alkoholi ja päihteet)

Pettymyksen ja menetyksen kokemukset (etenkin läheisissä ihmissuhteissa)

Parisuhteeseen / työhön / opiskeluun liittyvät ristiriidat

Sosiaalinen eristäytyminen…

3. Oppiminen

4. Yhteenveto

slide6

Masennukseen puuttuminen:

Esim. ajattelustrategioiden muuttaminen (tuntemuspäiväkirja)

Omien toiveiden avoin ilmaiseminen

Terve itsekkyys

Uskallus kokea torjutut tunteet

Surun sureminen

Päivärutiinit

Rentoutumisharjoitukset

Harrastukset ja liikunta (vrt. Lähtenyt liikkumaan –hanke)

Alkoholin ja päihteiden kulutuksen vähentäminen

Läheisten ja ystävien tuki, vertaistuki

Sosiaalinen aktivointi

1. Mielenterveys

2. Motivaatio

3. Oppiminen

Lääkehoito

Psykoterapia (yksilö- ja pari-/ perhe-/ryhmäterapia)

4. Yhteenveto

slide7

Seuranta

Burnout-riski

Epäsopivat ajattelustrategiat (epäonnistumisen oletus)

Sosiaalinen vältteleminen

Matalampi palkkataso

Tutkimusesimerkki 1:

Salmela-Aro ym., (2008): Masennuksen kehityspolut nuoruudessa

N = 297 yliopisto-opiskelijaa (18-25 v), 7 tutkimuskertaa 10 vuoden aikana

Ryhmittely (Beck):

23 % lievät oireet

61 % keskivaikeat oireet

16 % vaikeat oireet

1. Mielenterveys

2. Motivaatio

Alkumittaus

Sosiaalisten suhteiden heikompi laatu

Pessimistiset ja välttämisstrategiat

3. Oppiminen

4. Yhteenveto

Masennuksen ja oppimismotivaation välinen vuorovaikutteinen suhde

slide8

Tuen ja ohjauksen tarve nuorilla etenkin siirtymävaiheissa

Motivaatio

Esimerkkinä opiskelumotivaatio ja työelämätaidot

1. Mielenterveys

Nykyisen työmarkkinakentän haasteet

Nopeat muutokset, pätkätyöt, jatkuva ammatillinen koulutus,

elämänlaajuinen oppiminen

2. Motivaatio

Uravalintaan valmistautuminen

Pystyvyys, luottamus kykyyn suoriutua keskeisistä valintaan liittyvistä toimista

(henkilökohtaisen kiinnostuksen määrittely, kiinnostavia koulutusuria

koskevan tiedon etsiminen, realististen ja uraa edistävien suunnitelmien luominen)

3. Oppiminen

Vastoinkäymisiin varautuminen

Esim. ajattelustrategiat

4. Yhteenveto

Sosiaaliset sidokset, ympäristön tuki ja ohjaus

slide9

Tutkimusesimerkki 2:

Vuori ym., (2007, 2008): Kohti työelämää –ryhmämenetelmän vaikutukset

masennusoireisiin

N = 1034 9. luokan oppilasta (522 koeryhmässä),

tutkimukset ryhmämenetelmän päätteeksi ja vuoden seurannan jälkeen

1. Mielenterveys

2. Motivaatio

  • Ryhmämenetelmän tavoitteet:
  • Lisätä oppilaiden valmiuksia siirtyä 2. asteen opintoihin
  • Lisätä oppilaiden ammatinvalintaan liittyvää uratietoa ja suunnittelua
  • Edistää suunnitelmien toteuttamisessa hyödyllisten strategioiden käyttöä

3. Oppiminen

4. Yhteenveto

slide10

Menetelmän peruskomponentit:

  • Urahallintataitojen valmennus
    • Esim. henkilökohtaisten vahvuuksien ja kiinnostuksen määrittely
    • Uraa koskevan tiedon hankinta
    • Henkilökohtaisten uratavoitteiden luominen
    • Elinikäisen oppimisen merkityksen pohtiminen
    • Sosiaalisen verkoston tarkastelu resurssien lähteenä

1. Mielenterveys

2. Motivaatio

2. Aktiivisen oppimisen menetelmät

Luentojen sijaan ohjaajat hyödyntävät osallistujien omia uravalintaa

koskevia tietoja ja taitoja oppimisprosessissa

Ryhmäkeskustelut, roolipeliharjoitukset ym.

3. Oppiminen

3. Tukeva ympäristö

Myönteinen oppimisympäristö, jossa opitaan ohjaajilta ja toisilta

Mallittaminen, toisia tukevan toiminnan vahvistaminen

4. Yhteenveto

slide11

Menetelmän peruskomponentit:

4. Vastoinkäymisiin ja uraesteisiin varautuminen

Ongelmakohteiden ja niihin liittyvän stressin ennakointi

a) Tunnistaminen

b) Ratkaisujen tuottaminen

c) Voittamisen harjoittelu

1. Mielenterveys

2. Motivaatio

5. Koulutetut ohjaajat

Aktiivisen oppimisen menetelmät

Ryhmänohjaus parityönä (esim. peruskoulun opot ja 2. asteen opot)

Ohjaajan käsikirja / osallistujien työkirja

Ohjaus intensiivisiä (15 h 4-5 päivän aikana)

3. Oppiminen

4. Yhteenveto

slide12

Menetelmän tulokset:

Menetelmällä mahdollisuus vaikuttaa oppilaiden sosiaalisiin sidoksiin

(erityisesti merkitykselliset aikuiset)

Menetelmä vähensi masennusoireita oppilailla, joilla oli masennusriski

Menetelmä vähensi koulu-uupumusta erityisesti oppilailla, joilla oli

masennusriski ja oppimisvaikeuksia

1. Mielenterveys

2. Motivaatio

Vastaava kokeilu tehty myös loppuvaiheen 2. asteen opiskelijoilla

(Vuori, ym., 2003):

Työllistymisvalmiuksien vahvistaminen

Työllistymispystyvyys, vastoinkäymisiin varautuminen, henkilökohtaisiin tavoitteisiin

sitoutuminen ja niiden merkityksellisyyden kokeminen

3. Oppiminen

4. Yhteenveto

Vastaava kokeilu mahdollista tehdä myös OAMK:ssa (yhteistyö JY:n kanssa)

slide13

Oppiminen

Esimerkkinä lukivaikeudet

1. Mielenterveys

Lukemisen tarkkuuden ja sujuvuuden ongelmat, fonologiset taidot

Lukutaidon käyttö informaation hankinnassa, luetunymmärtäminen,

lukutekniikat ja -strategiat

2. Motivaatio

  • Vahvasti perinnöllinen (geenilöydökset, esim. Taipale ym., 2003)
  • Erot kielellisessä prosessoinnissa jo vastasyntyneillä (Guttorm ym., 2001, 2003),
  • Kyseiset erot yhteydessä heikompiin kielellisiin taitoihin 2.5–5 v iässä
  • (Guttorm ym., 2005) sekä lukemisen vaikeuksiin (Guttorm ym., valmisteilla)
  • Varhainen puuttuminen (JY:n kuntoutustutkimukset, www.lukimat.fi)

3. Oppiminen

4. Yhteenveto

slide14

Lukivaikeuksiin puuttuminen:

Erikoisjärjestelyt koetilanteissa

Esim. lisäaika, erillinen koetila, apuvälineet (tietokone)

1. Mielenterveys

Arvosanan korotus (esim. YTL)

2. Motivaatio

Vaihtoehtoiset suoritustavat

3. Oppiminen

4. Yhteenveto

slide15

Suunniteltu menetelmä:

Tietokoneistettu luetunymmärtämisen arviointimenetelmä, johon voidaan

liittää myös lukemisen strategioita ohjaavia harjoitteita

Opiskelijan mahdollista saada yksilöllinen palaute suoriutumisestaan,

jonka perusteella hän voi hakea lisätukea harjoittelun avulla

Sopii sekä ryhmä- että yksilöarviointeihin

Mukana esim. OAMK, JY, NMI, TKK, TaiK, Kuntoutussäätiö

1. Mielenterveys

2. Motivaatio

3. Oppiminen

4. Yhteenveto

slide16

Yhteenveto

Nuorten hyvinvoinnin keskeisinä haasteina mm.

Mielenterveyden ongelmat (esim. masennus)

Motivaatioon ja elämänhallintaan liittyvät haasteet

Oppimisen vaikeudet

1. Mielenterveys

2. Motivaatio

Ihmisen yksilöllisyyden ja kehitysvaiheiden huomioiminen, etenkin

kriittisissä kehityksellisissä siirtymävaiheissa

Ihmisen sosiaalisen tuen tarve:

Yksilö- ja yhteisökohtaiset toimintamallit

Esim. pariterapian vaikutus masennuspotilaisiin

Ryhmätyöskentelyn vaikutus työelämävalmiuksiin / masennukseen

Ryhmäytymisen tukeminen (ja niiden esteiden poisto) /

Syrjäytymisen esto

3. Oppiminen

4. Yhteenveto

slide17

Ongelmien puuttumiseen tarvitaan laaja moniammatillinen / sosiaalinen

tukiverkosto

1. Mielenterveys

Ongelmien ennaltaehkäiseminen ja lieventäminen yhteiskunnan eri tasoilla: Yhteisvastuu!

Kustannus vs. hyöty –ajattelu, resurssien kohdentaminen

Esim. oppimisvaikeuksista aiheutuvan syrjäytymisen kustannukset ja haitat (Willberg, 2002)

2. Motivaatio

3. Oppiminen

4. Yhteenveto

slide18

Lähteet:

Guttorm, T. K., Leppänen, P. H. T., Poikkeus, A-M., Eklund, K. M., Lyytinen, P., & Lyytinen, H. (2005). Brain

event-related potentials (ERPs) measured at birth predict later language development in children with and without

familial risk for dyslexia. Cortex, 41, 291-303.

Guttorm, T. K., Leppänen, P. H. T., Richardson, U., & Lyytinen, H. (2001). Event-related potentials and consonant

differentiation in newborns with familial risk for dyslexia. Journal of Learning Disabilities, 34, 534-544.

Guttorm, T. K., Leppänen, P. H. T., Tolvanen, A., & Lyytinen, H. (2003). Event-related potential in newborns with

and without familial risk for dyslexia: Principal component analysis reveals differences between the groups.

Journal of Neural Transmission, 110, 1059-1074.

Guttorm, T. K., ym. (valmisteilla). Newborn event-related potentials predict poorer reading skills and dyslexia.

Huttunen, M. (2008). Masennustilat. Duodecim.

Salmela-Aro, K., Aunola, K., & Nurmi, J.-E. (2008). Trajectories of depressive symptoms during emerging adulthood:

Antecedents and consequences. European Journal of Developmental Psychology, 5, 439-465.

Taipale, M., Kaminen, N., Nopola-Hemmi, J., Haltia, T., Myllyluoma, B., Lyytinen, H., ym., (2003). A candidate

gene for developmental dyslexia encodes a nuclear tetratricopeptide repeat domain protein dynamically regulated

in brain. Proceedings of the National Academy of Sciences of the United States of America, 100, 11553-11558.

slide19

Vuori, J., Koivisto, P., Mutanen, P., Jokisaari, M., Salmela-Aro, K. (2008). Towards working life: Effects of an

intervention on mental health and transition to post-basic training. Journal of Vocational Behavior, 72, 67-80.

Vuori, J., Koivisto, P., Mutanen, P., Jokisaari, M., Salmela-Aro, K. (2007). Kohti työelämää –ryhmämenetelmän

vaikutukset nuorten siirtymiseen toisen asteen opintoihin ja masennusoireisiin. Työ ja Ihminen, 21, 107-126.

Vuori, J., Koivisto, P., Salmela-Aro, K. (2003). Nuorten työllistyminen ja työelämävalmiuksien tukeminen.

Työ ja Ihminen, 17, 217-230.

Willberg, N. (2002). Erityiset oppimisvaikeudet ja niistä seuraava syrjäytyminen kustannus-hyötyanalyyttisessa

tarkastelussa. Laskentatoimen Pro Gradu –tutkielma, Taloustieteiden tiedekunta, Jyväskylän yliopisto.

http://nmi.jyu.fi/doc/Nils_Willberg_-_pro_gradu_-tutkielma.pdf