1 / 25

Utopiat ja dystopiat

Utopiat ja dystopiat. Kirjallisuuden utopioita ja dystopioita : paremman ja huonomman maailman esityksiä maailmankirjallisuudessa antiikista nykypäivään. Historiaa, teoriaa ja selityksiä . j yrki.korpua@oulu.fi. UTOPIAT RenessanssiKIRJALLISUUDESSA. Thomas More : Utopia. Lähtökohtia :.

gerd
Download Presentation

Utopiat ja dystopiat

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript

  1. Utopiat ja dystopiat Kirjallisuuden utopioita ja dystopioita: paremman ja huonomman maailman esityksiä maailmankirjallisuudessa antiikista nykypäivään. Historiaa, teoriaa ja selityksiä. jyrki.korpua@oulu.fi

  2. UTOPIAT RenessanssiKIRJALLISUUDESSA Thomas More: Utopia

  3. Lähtökohtia: • Kristillisissä utopioissa näkynyt inhimillisen toimeliaisuuden korostus liittyi renessanssiin ja tällöin alkavaan historialliseen murrokseen. • Renessanssi on utopioiden läpimurron ajankohta niin syntymämaassaan Italiassa kuin muuallakin Euroopassa. • Italian 1400-luvun utopiakirjallisuutta leimaa ”arkkitehtisyys”, ja ideaalin kaupungin tavoite. Useat tekijät olivatkin ammatiltaan arkkitehteja. • Renessanssissa syntyvät useat alan mestariteokset. • Reformaation alkuvaihe liittyi läheisesti Moren Utopiaan (1516). Teos käännettiin italiaksi 1548 Venetsiassa.

  4. Ideaalit kaupungit: • Leon BattistaAlberti (1404-1472): De reaedificatoria(1452) • Antonio Averlino (n.1400-1469): Sforzinanda (n.1450) • Francesco di Giorgio Martini (1439-1502): Trattati di architettura, ingegneria e artemilitaren (n.1460) • Kaikki sisältävät yksityiskohtaisia kuvauksia ideaalista kaupungista. • Utopistiset näkökulmat näkyivät myös kaupunkiarkkitehtuurissa, maalauksissa ja tulevaisuuden suunnitelmissa. mm. Machiavellin ja Da Vincin yritys muuttaa Arno-joen suuntaa Pisan tappioksi.

  5. California • Garci Rodriquez de Montalvo: Los Sergas de Esplandián (1506-10). ”Indiaanien oikean käden puolella sijaitsee Californian saari, hyvin lähellä maallista paratiisia. Sitä asuttavat mustat naiset, eikä siellä asu lainkaan miehiä, sillä he elävät kuin Amazonit”.

  6. Ruhtinaan peilit (lat. specula principum, saks. Fürstenspiegel) • Esikuvina: • Ksenofon: Kyyroksen kasvatus (Kyrupaideia, n.400 eaa.) • Seneca: De Clementia (56 jaa.) • Plinius nuorempi: Kirjeitä Trajanukselle (n.100 jaa.) • Tavoitteena optimus princeps (täydellinen hallitsija). • Antonio de Guevara: El libro ilamado Relox de Principes, en el cual va encorporado el muy famoso libro del emperades Marco Aurelio (1529).

  7. Erasmus Rotterdamilainen: • Institutio principis Christiani (1516) • Valtiolla tulee olla yksi johtaja, kuningas, jonka hyveellisyys, oikeudenmukaisuus, maltillisuus ja kaukonäköisyys edistävät kaikkien yhteistä hyvinvointia. • Vrt. Erasmus: Tyhmyyden ylistys (1509)

  8. NiccoloMachiavelli (1469-1527): Ruhtinas (Il Principe, 1513, julk. 1532) • Ruhtinaan peilien ”pimeä puoli”. Kirjallisuuslajin tulivuoren huippu ja suuri poikkeus. • Kuvaa julmaa ja periaatteetonta valtiasta, joka sopii hyvin kaoottiseen aikalaispolitiikkaan. • Edustaa ns. reaalipolitiikkaa • Katolinen kirkko kielsi 1559.

  9. Thomas More (1478-1535) • Lakimies ja poliitikko, Englannin lordikansleri 1529-32. • Mestattiin 1535 hänen kieltäydyttyään vannomasta supremetiavalaa (Oath of Supremecy). • Kirjoitti Utopian (1516) latinaksi, teos käännettiin englanniksi vasta 1551 Ralph Robinsonin käännöksenä.

  10. Utopial. Libellusvereaureusnec minus salutaris quam festivus de optimoreipublicaestatudeque nova Insula Utopia (1516) • Dialogimuotoinen. Keskustelun osallistujina kertojana merimies RaphaelHythlodaeus ja kuuntelijoina Thomas More ja hänen antwerpenilainen ystävänsä PieterGilles. • 1. osassa luodaan tausta jota vasten Utopian saaren luonne korostuu: More osoittaa joukon yhteiskunnallisia epäkohtia: • Miksi Englannissa vilisee varkaita vaikka rangaistus varkaudesta on kuolema? • Moren mukaan varastelu syntyy työttömyydestä, joka taas on seurausta maanomistusolojen muuttamisesta. • Kritiikkiä valloitussotia ja hallitsijoiden mielivaltaa vastaan. • 2. osassa kuvataan Utopian saarta.

  11. Insula Utopia: • Jakautuu useisiin samankokoisiin kaupunkivaltioihin, joista jokaisen johdossa on kaupunginvanhin (princeps) sekä vuosittain valittavista viranomaisista koostuva senaatti. • Järjestelmä on sangen demokraattinen: tärkeimmissä asioissa alemmat viranomaiset tiedustelevat kansan mielipidettä ja laativat sitten omat suunnitelmansa, jotka esitellään senaatille. • Diktatoria ja väärinkäytökset vältetään avoimella, ja läpinäkyvällä asioiden käsittelyllä. • Utopiassa ei tunneta yksityisomaisuutta eikä rahan käyttöä. Kaikki on yhteistä.

  12. Maaseutu ja kaupunki toimivat dynaamisessa yhteistyössä. Kaikki hoitavat vuorollaan maaseutupalvelusta. • Laiskottelua ei suvaita. Jokaisen on tehtävä työtä, mutta koska työvoimaa ei haaskata turhien ylellisyystarvikkeiden tuottamiseen, työaika on voitu rajoittaa vain kuudeksi tunniksi. • Vapaa-aikaa on runsaasti, jotta kansalaiset voivat opiskella ja hyvien harrastusten avulla kehittää itseään. Opiskelua pidetäänkin Utopiassa korkeassa arvossa. • Uskonnon asioissa vallitsee vapaus: kaikki uskonnot ovat sallittuja, mutta ateismi ja kaikkinainen uskonnonkiihkoilu tuomitaan jyrkästi. • Sotaan ryhdytään korkeintaan puolustukseksi, mutta omalle alueelleen utopialaiset eivät päästä vieraita joukkoja.

  13. Saarella vallitsee rauha ja yltäkylläisyys; siellä ei ole rikkaita ja köyhiä vaan onnellisia kansalaisia, joilla on kaikkea mitä he tarvitsevat. ”Kaikkialla muualla ihmiset puhuvat yhteisestä edusta, mutta huolehtivat vain omastaan; Utopiassa, jossa mikään ei ole yksityistä, kaikki toimivat toden teolla yhteiseksi parhaaksi.” • Kirjallisina innoittajina Platonin Valtio sekä Atlantiksen valtakunta sekä Augustinuksen De civitate Dei sekä Uuden Testamentin evankeliumit. • Taustalla Americo Vespuccin kuvaukset neljästä löytöretkestään (Quattor Americi Vesputii Navigationes).

  14. More tekee teoksessa joukon hänen omaan henkilöhistoriaan viitaten omalaatuisia huomioita: • Utopian papit ovat naimissa (vrt. Morecontra Luther) • Utopiassa vallitsee uskonnonvapaus • Moren teos myöhäiskeskiajan (renessanssin) ja uuden ajan taitteessa: • Karl Kautsky katsoo teoksessaan Thomas Moreund seine Utopia (1887) Moren kaavaileman järjestelmän ennakoivan tulevaisuuden sosialistista yhteiskuntaa. • Neuvostoliittolaiset näkemykset • Katoliset näkemykset: More keskiaikaisen maailman puolustajana • Yhtenä näkemyksenä teos puolustaajärkeä ja vastustaaylpeyttä • Kielellisesti Utopia on aikansa teosten joukossa mestarillinen.

  15. Valtioutopisti Anton Francesco Doni (1513-1574): • I mondi (1552) • I marmi (1552-53) • Le Ville (1566) • Platonin hengessä: Francesco Patrizi da Cherson (1529-1597): La città felice (1553) – filosofikuningas Ludovico Agostini: La repubblica immaginaria (kirj. 1575-80) – platoninen Finito ja Infinito • Michel de Montaigne (1533-1592): Des cannibales (1580-88): arkadia, ”puhdas” luonnonkansa

  16. Parodioita ja vastautopioita: • Rabelais: Pantagruel (1532) • Kohteena Thomas Moren Utopia • Joseph Hall l. Mercurius Britannicus: Mundus Alter et Idem Sive Terra Australis ante hac semper incognita (1605) • Kohteena arkadiat, cockaygne-traditio ja Moren Utopia • Perusolemukseltaan toivottaman katala ja itsekäs ihmisparka ei voi mitenkään yltää Moren korkeiden ideaalien mukaiseen yhteiselämään. • Crapulia

  17. Terra Australis Incognita

  18. Tommaso Campanella (1568-1639) • Dominikaaniveli, teologi, filosofi ja runoilija. • Esikuvana luonnontieteilijä Bernardino Telesion empirismi (ja Platon) • Campanella: Philosophia sensibus demonstrata (1592)

  19. Campanella: Aurinkokaupunki (La città del Sole, 1602) • Tunnettiin pitkään latinankielisenä versiona Civitas solis (1611) • Hypoteettinen viattomuuden tila, jossa ihmisen luonto on täysin turmelematon. • Dialogi Johanniitan (Ospitalario) ja Genovalaisen välillä. • Numerologia, astrologia

  20. Lähteinä Platon (jonka Campanella hyväksyi) ja Aristoteles (jota Campanella kritisoi), esikuvina Moren Utopia, Agostinin La repubblica immaginaria ja Patrizin La città felice. • Kaupunkia johtaa pappisruhtinas nimeltä Aurinko, Metafyysikko. • Auringon rinnalla on kolme alempaa ruhtinasta: Pon, Sir ja Mor eli Valta, Viisaus ja Rakkaus. • Valta: sota, rauha ja sotataito • Viisaus: tieteet, eri opinalat ja taidot • Rakkaus: kasvatus, lääkkeet, ravinto, vaatetus ja suvunjatkaminen • Aurinkolaisten rodunjalostus

  21. Johannes Valentinus Andreae (1586-1654):Christianopolis (1619) • Luterilainen teologi • Perustuu omana aikanaan suositulle ruusuristiläisyyden ideologialle, alkemialle ja okkultismille. • Andreaen ihanteena on tehdä saastasta kultaa ja sekasorrosta hyvä valtio. (Bloch)

  22. Sir Francis Bacon (1561-1626) • Verlumin paroni ja Saint Albensin varakreivi, välillä Englannin sijaishallitsija ja lordikansleri • Renessanssinero: juristi, lain uudistaja, hovimies ja neuvonantaja, kirjailija ja filosofi. • Postuumi, keskeneräinen Uusi Atlantis (1626), esikuvinaan Platon ja More.

  23. Uusi Atlantis (New Atlantis: A Worke Unfinished written by the Right Honourable Francis Lord Verulam, Viscount Saint Alban, 1626) • Seuraa utopiakirjallisuuden perinnettä: laivamatka, jolla eksyneet matkustajat päätyvät Bensalemin saareen Etelämantereelle. • Saarivaltio on staattinen onnellinen ja hyvin järjestetty yhteiskunta. Poliittinen järjestelmä on ollut muuttumaton jo vuosituhansia. • Maan menestys ja ”puhtaus” perustuvat vahvojen hallitsijoiden viisauteen, kansan siveellisyyteen, kristinuskon tunnustamiseen, tieteelliseen menestykseen ja patriarkaattiin. • Bacon nostaa korkealle väkimäärän lisäämisen, suvunjatkamisen ja korkean seksuaalimoraalin.

  24. Bacon kuvaa Bensalemia vastakohdaksi aikakautensa Euroopan turmeltuneisuudelle: ”Taivaiden alla ei totisesti ole toista niin siveellistä kansaa kuin Bensalemin kansa, eikä toista niin vapaata saastaisuudesta tai synnistä. Se on maailman neitsyt.”

More Related