SAK:n työympäristöseminaari Kiljavan opisto 23.10.2010

1. SAK:n työympäristöseminaari Kiljavan opisto 23.10.2010 Työolot ja työurien pidentyminen Eila Tuominen

2. Tausta • Politiikkatavoitteet- väestön ikääntymiseen varautuminen: työurien pidentyminen ja eläkkeelle siirtymisen myöhentyminen - suunnanmuutos 1980- ja 1990 -lukujen vaihteessa- 2005 eläkeuudistus, sosiaalitupo 2009 - eläkkeelle siirtymisen mahdollisuuksia rajoitettu, ikärajoja muutettu ja korotettu, eläkemuotoja lakkautettu • Tavoitteisiin liittyvää tutkimusta tarvitaan - Työurat ja eläkkeelle siirtyminen yksi tutkimuksen kolmesta painoalueesta ETK:n tutkimusohjelmassa - monipuolista tietoa tarvitaan työuriin ja eläkkeelle siirtymiseen vaikuttavista tekijöistä - tärkeää tutkia myös sitä, ovatko palkansaajien ajatukset eläkkeelle siirtymisestä yhdensuuntaisia eläkepolitiikan tavoitteiden kanssa

3. Esityksen rakenne • Työolot ja työssä jatkaminen –tutkimus- aineistoina Tilastokeskuksen Työolot –tutkimusten aineistot, jotka käsittävät noin 4000–5000 työikäisen (15–64-v.) henkilön haastattelut - eläkeaikomuksia kysytty 45–64-vuotiailta palkansaajilta vuosina 2003 ja 2008. Molempina tutkimuskertoina lähes 2000 haastateltua • Mihin suuntaan eläkeaikomukset ovat muuttuneet vuosien 2003 ja 2008 välisenä aikana - muutokset eri palkansaajaryhmissä - työurien pidentymisen arviointi palkansaajien eläkeaikomusten perusteella • Yksilöön ja työhön liittyvien tekijöiden merkityksestä työssä jatkamiselle - sosiodemografiset tekijät, koettu terveys ja taloudellinen tilanne, työtä ja työoloja koskevat kokemukset, työpaikkaa kuvaavat tekijät • Yhteenveto

4. Eläkeaikomusten muutos vuosien 2003 ja 2008 välisenä aikana,45–64-vuotiaat palkansaajat %

5. Keskimääräinen eläkkeelle siirtymisikä eläkeaikomusten mukaan eri sektoreilla 45–64-vuotiaat palkansaajat 2003 2008 Muutos vuotta Yksityisalat 61,5 62,3 + 0,8 Kunnat 61,9 62,8 + 0,9 Valtio 61,8 62,9 + 1,1 Kaikki 61,7 62,5 + 0,8

6. Kokoaikaiselle eläkkeelle 64+ iässä aikovien osuus työnantajasektorin mukaan 2003 ja 2008, 45–64 -vuotiaat palkansaajat

7. 45–64-vuotiaiden palkansaajien sosioekonominen asema työnantajasektoreittain 2003 ja 2008 Yksityisalat Kunnat Valtio

8. Kokoaikaiselle eläkkeelle 64+ vuoden iässä aikovien osuus sosioekonomisen aseman mukaan, 45–64 -vuotiaat palkansaajat %

9. Kokoaikaiselle eläkkeelle ennen 63 vuoden ikää aikovien osuus eri toimialoilla, yksityisalojen 45–64-vuotiaat palkansaajat Yksityisalat

10. Kokoaikaiselle eläkkeelle 63 vuoden iässä aikovien osuus eri toimialoilla, yksityisalojen 45–64-vuotiaat palkansaajat Yksityisalat

11. Päähavainnot eläkeaikomusten muutoksesta 2003–2008 • Keskimääräinen aiottu eläkkeellesiirtymisikä on noussut kaikissa palkansaajaryhmissä - aiottu eläkeikä on noussut keskimäärin vajaalla vuodella - syynä nousuun on varhaisten eläkesuunnitelmien huomattava väheneminen • Aiottu eläkeikä on noussut keskimääräistä enemmän valtion palkansaajilla, alemmilla toimihenkilöillä ja tutkijakoulutuksen hankkineilla. - aiottu eläkeikä on noussut keskimääräistä enemmän myös huonoksi terveytensä kokevilla ja määräaikaisessa ja osa-aikaisessa työssä olevilla • Kiinnostus työssä jatkamiseen (64+) ei ole yleisesti lisääntynyt- julkisella sektorilla kiinnostusta työssä jatkamiseen on aikaisempaa enemmän, yksityisellä sektorilla hieman aikaisempaa vähemmän

12. Työolot ja työssä jatkaminen –tutkimuksen viitekehikko Institutionaaliset tekijät Taloudelliset suhdanteet Eläkejärjestelmä Työhön liittyvät tekijät Työn vaatimuksetTyön merkitysVapaa-ajan arvostusTyöuran katkonaisuusEpätyypillinen työKoettu työttömyysKoettu työn epävarmuus Organisaation koko Ikäpolitiikka ja työssä jatkamisen edistäminenEsimiestyön merkitys Työnantajasektori ToimialaTyöpaikan taloudellinentilanneTyöttömyysputken käyttö YksilötekijätIkäSukupuoliKoulutus TerveysSiviilisäätyAmmatti Tulot tutkimusajankohtanaEläkekertymä aiotussaeläkeiässäLisäeläketurva Eläkeaikomukset (intentio) Eläkkeelle siirtyminen

13. Työssä jatkamisaikomuksia selittävät tekijät 1/2 • Yksilöön liittyvät tekijät (ikä, terveys, koulutus, siviilisääty) ovat pysyviä selittäjiä eläkeaikomuksille - hyväksi koettu terveys perusedellytys työssä jatkamiselle - iän ja koulutustason nousun myötä kiinnostus työssä jatkamiseen lisääntyy - yksin asuvilla on parisuhteessa olevia enemmän kiinnostusta työssä jatkamiseen • Työhön ja työpaikkaan liittyvillä tekijöillä on suuri merkitys työssä jatkamissuunnitelmille - työn henkinen raskaus ja työssä koetut epävarmuustekijät (työttömyyden, lomautuksen, irtisanomisen uhka) aikaistavat eläkesuunnitelmia - työkeskeisyys (ansiotyö tärkeä elämänalue) ja vajaaksi jäänyt työura lisäävät kiinnostusta työssä jatkamiseen - suurissa työpaikoissa (500+), yksityisaloilla ja työpaikoissa, joissa työnantajan tukea työssä jatkamiselle ei ole, on halukkuutta työssä jatkamiseen vähemmän

14. Työssä jatkamisaikomuksia selittävät tekijät 2/2 • Ammatin ja toimialan merkityksestä - ammatti ei selitä työssä jatkamisaikomuksia, kun muut yksilötekijät on vakioitu (sukup., ikä, terveys, koulutus, siviilisääty) - toimialoista vain kuljetus- ja liikennepalvelut eroavat merkitsevästi niin, että jatkamisaikomuksia on tällä alalla viitealaa (teollisuus) vähemmän • Taloudellisten tekijöiden merkityksestä - tutkimusajankohdan tulot: pieni- ja keskituloiset palkansaajat olivat halukkaampia jatkamaan työssä 63 ikävuoden jälkeen - oma tai työnantajan lisäeläkevakuutus tai muu säästäminen eläkeaikaa varten hieman aikaistaa eläkesuunnitelmia- tulevan eläkekertymän suuruus: niillä joilla oli odotettavissa keskimääräistä pienempi eläke, oli halukkuutta työssä jatkamiseen vähemmän kuin suurta eläkettä tulevaisuudessa nauttivilla (yksityinen sektori)

15. Yhteenveto • Eläkkeelle siirtyminen myöhentyy vakaan talouskehityksen oloissa- varhainen eläkkeelle jääminen vähenee, työssä jatketaan aikaisempaa yleisemmin 63 vuoden ikään asti - ikääntyneiden (55–64 –v.) työllisyys on heikentynyt taloustaantuman aikana, mutta vähemmän kuin parhaassa työiässä olevien ja etenkin nuorten työllisyys - 1990-luvun lopusta lähtien ikääntyneiden työllisyys on kasvanut ripeästi pääasiassa työssä pysyvyyden paranemisen johdosta • Työssä jaksamisen kysymykset taloudellisia kannustimia tärkeämpiä - tärkeitä asioita ovat työkyvystä huolehtiminen, työssä jaksamista edistävien asioiden toteuttaminen työpaikoilla, työnantajan tuki työssä jatkamiselle sekä työn mielekkyys • Suurempi eläke ei ole yksistään riittävä kannustin – entä mikä on elinaikakertoimen vaikutus? - elinaikakerroin alkaa leikata eläkkeitä tuntuvammin vasta vuosikymmenen puolivälissä