1 / 12

Perustutkimus ja tutkimuksen vaikuttavuus

Perustutkimus ja tutkimuksen vaikuttavuus. Markku Löytönen Vaikuttavuusseminaari 11.3.2010. Geotieteiden ja maantieteen laitos. Minne työt karkaavat?. Teollisuustuotanto halvan työvoiman maihin Koodaus Intiaan Suunnittelu NIC-maihin Call centerit periferiaan jne.

Download Presentation

Perustutkimus ja tutkimuksen vaikuttavuus

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. Perustutkimus ja tutkimuksen vaikuttavuus Markku Löytönen Vaikuttavuusseminaari 11.3.2010 Geotieteiden ja maantieteen laitos

  2. Minne työt karkaavat? • Teollisuustuotanto halvan työvoiman maihin • Koodaus Intiaan • Suunnittelu NIC-maihin • Call centerit periferiaan jne. • Globalisaatio on muuttanut elämäämme nopeasti • kuka muistaa konekirjoittajat...? • tai lävistäjät...? • Aihe yhteiskunnallisen keskustelun keskiössä ainakin 15 vuotta

  3. Millä me aiomme selvitä? • Yhä ankarammaksi käyvässä kilpailussa • henkisestä ja • aineellisesta hyvinvoinnista • kun ikäännymmekin Japanin ohella maailmanennätysvauhtia • Vastaus on yksinkertainen - samalla tavalla kuin olemme tähänkin saakka selvinneet • Panostamalla • tieteeseen – vrt. uusin Tieteen tila -raportti • koulutukseen – vrt. PISA-menestys • tuotekehitykseen sekä • Kehittämällä innovaatiojärjestelmäämme • Näin synnytämme uutta henkistä ja taloudellista toimintaa ja luomme työtä

  4. Mutta tämän tietävät kaikki muutkin teollisuusmaat • Ja ongelmatkin ovat pitkälti samat • ikääntyminen ja teollisuustyön karkaaminen muualle • Myös perusstrategia on monissa maissa sama • yritetään lyhentää aikaa, joka kuluu perustutkimuksen oivalluksesta myytävään tuotteeseen tai palveluun • tarvittavat kehityspanokset usein todella suuret – esim. uuden lääkkeen kehittäminen ja Suomi, joka on pieni kansantalous • Perustutkimuksen näkökulmasta • tämä on hyvä strategia • olemme mielellämme mukana talkoissa • perimmäinen tehtävämme on rakentaaparempaa huomista seuraavalle sukupolvelle

  5. Ongelmana aikaikkuna • Talouselämän aikaikkuna on lyhimmillään kvartaali • tyypillisesti kuitenkin jokunen vuosi • tarkoituksenmukaista yritystoiminnan näkökulmasta • Politiikan aikaikkuna • Suomessa se on käytännössä asettunut vaalikaudeksi • hallitusohjelma pyritään toteuttamaan vaalikauden istuvan hallituksen aikana – vrt. kiire uuden yliopistolain toteuttamisessa • tarkoituksenmukaista politiikan näkökulmasta • poliitikkojen tehtävä on ratkoa ongelmia mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti – esim. laman torjunta • Entä perustutkimuksen aikaikkuna? • valaisen asiaa kahdella esimerkillä

  6. Kyykäärmeitä, pupujusseja ja verenpainetta • Tarinan kuulin professori Karl Åkermanilta • Ja nyt sivun verran sisälukua, jotta yksityiskohdatmenevät oikein... • Aloitamme 1890-luvulta • Ja päädymme 1970-luvulle • Tiesivätkö Tigerstedt (1853 – 1923) jaBergman havaintonsa johtavan tärkeänlääkkeen syntymiseen 80 vuotta myöhemmin...?

  7. Herra Fourier ja kännykät • Tämän olen kuullut Yrjö Neuvolta • Nyt sisälukua vain yhden lyhyen kappaleen verran • Aloitamme 1800-luvun alusta • Ja päädymme 2000-luvun alkuun • Ymmärsikö Jean Babtiste JosephFourier (1768 – 1830), että hänenlaskumenetelmiään tullaan käyttämään3G-kännyköissä 200 vuoden kuluttua...?

  8. Mikä on johtopäätös? • Perustutkimuksen aikaikkuna on kymmeniä tai satoja vuosia • Me emme koskaan voi tietää, mihin tämän päivän tutkimustuloksia voidaan ja tullaan käyttämään tulevaisuudessa • Perustutkimus synnyttää polkuja kohti tuntematonta tulevaisuutta • Jälkeenpäin arvioiden on helppo tunnistaa innovaatioketjuja, joista on hyötyä ihmisille • Johdattelen esitykseni kohti loppua kysymyksellä; onko perustutkimuksen vaikuttavuutta järkevää yrittää mitata jollakin tavalla? US Starship Enterprise (NCC-1701) – päällystön palveluspuku tulevaisuudessa 50 vuotta sitten

  9. Vastauksia on kaksi • Ensimmäinen vastaus on selkeä EI! • Yksittäisen perustutkimusjulkaisun vaikuttavuutta tai yhteiskunnallista hyödyllisyyttä ei ole mielekäs edes yrittää mitata tai muuten arvioida • Sama koskee yleensä myös kokonaisia tutkimushankkeita • Poikkeuksiakin toki on • esimerkiksi läpimurto lääkekehityksessä • mutta silloinkin perustutkimukseninnovaatiopolku saattaa ollavuosikymmenten mittainen – vrt.verenpainelääkkeen tarina

  10. Se toinen vastaus • Toinen vastaus on yhtä selkeästi KYLLÄ! • Mutta ydinkysymys on mitä mitataan? • Kansakuntien ja laajemmin koko ihmiskunnan hyvinvointia • Ja sen kehittymistä • Otan yksinkertaisen esimerkin Suomesta Alien – ihmistä kehittyneempi olio...?

  11. Odotettavissa olevan eliniän kehittyminen Suomessa • Väestön terveyden ja hyvinvoinnin vastaansanomaton mittari on kuolema • 1880-luvulla eliniän odote oli noin 40 vuotta • 2000-luvun alussa eliniän odote on noin80 vuotta • Välittömät syyt ovat moninaiset • vaurastuminen • turvattu elintarvikkeiden saatavuus (maatalous, logistiikka) • terveydenhuollon kehittyminen • väestön koulutustaso • jne., jne., jne. • Mutta • kaiken takana viime kädessä tieteellinen tutkimus • ja siihen perustuva koulutusjärjestelmä • Ja innovaatiojärjestelmä

  12. Paikkammme rikkaiden maiden joukossa on työllä ansaittu • Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden kannalta perustutkimus on aina hyödyllistä • Kunhan tarkastelun aikaikkuna on riittävän pitkä • Ja mitataan oikeita asioita • henkistä ja aineellista hyvinvointia väestön tasolla • ja luonnollisesti tieteen tasoa vertaisarviointien kautta • Sekä kykyämme ja haluamme uusintaa kansakuntamme osaamispääoma sukupolvi toisensa jälkeen • Valtavia investointeja • maisteriksi vie 25 vuotta, tohtoriksi 30 vuotta • Tutkimusta pitäisi Suomessa resurssoida nykyistä enemmän • ja hyväksyä myös riskirahoitukseen nykyistä paljon enemmän resurssia • ja alkaa puhua vaikuttavuudesta älykkäästi

More Related