tehd n yhdess tullaan tutuiksi kuusamo 25 5 2009 oulu 26 5 2009 n.
Download
Skip this Video
Loading SlideShow in 5 Seconds..
TEHDÄÄN YHDESSÄ –TULLAAN TUTUIKSI Kuusamo 25.5.2009 Oulu 26.5.2009 PowerPoint Presentation
Download Presentation
TEHDÄÄN YHDESSÄ –TULLAAN TUTUIKSI Kuusamo 25.5.2009 Oulu 26.5.2009

Loading in 2 Seconds...

play fullscreen
1 / 15

TEHDÄÄN YHDESSÄ –TULLAAN TUTUIKSI Kuusamo 25.5.2009 Oulu 26.5.2009 - PowerPoint PPT Presentation


  • 83 Views
  • Uploaded on

TEHDÄÄN YHDESSÄ –TULLAAN TUTUIKSI Kuusamo 25.5.2009 Oulu 26.5.2009. Kunnat ja kolmas sektori yhteistyössä Pirjo Miikkulainen YTM Muutoksessa mukana-hanke Homelike Oulu – Oulu omaksi -hanke. Kolmas sektori ja kansalaisyhteiskunta.

loader
I am the owner, or an agent authorized to act on behalf of the owner, of the copyrighted work described.
capcha
Download Presentation

PowerPoint Slideshow about 'TEHDÄÄN YHDESSÄ –TULLAAN TUTUIKSI Kuusamo 25.5.2009 Oulu 26.5.2009' - efrem


An Image/Link below is provided (as is) to download presentation

Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author.While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server.


- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - E N D - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Presentation Transcript
tehd n yhdess tullaan tutuiksi kuusamo 25 5 2009 oulu 26 5 2009
TEHDÄÄN YHDESSÄ –TULLAAN TUTUIKSIKuusamo 25.5.2009Oulu 26.5.2009

Kunnat ja kolmas sektori yhteistyössä

Pirjo Miikkulainen

YTM

Muutoksessa mukana-hanke

Homelike Oulu – Oulu omaksi -hanke

kolmas sektori ja kansalaisyhteiskunta
Kolmas sektori ja kansalaisyhteiskunta
  • Mikä ei ole julkista eikä yksityistä eikä kotitalouksia on kolmatta sektoria ydintoimijoinaan järjestöt, yhdistykset, säätiöt, yhteisöt jne.
  • Kansalaisyhteiskuntaan kuuluu toiminta julkisesta sektorista erillään. Kansalaiset toimivat vapaasti, jäsenyys on vapaaehtoista, kansalaisvapauksia käytetään, toiminta voi olla spontaania, vapaaehtoistyö merkittävää, samoin muu kansalaisaktiivisuus, vaikuttaminen ja edunvalvonta PM
yhteinen teht v
Yhteinen tehtävä
  • Hyvinvointivaltio: järjestöjen tehtäviä siirtyi lakisääteisiksi kunnille ja valtiolle
  • 1990-luvun lama: julkisen sektorin tehtäviä siirtyi järjestöille
  • Kilpailua korostava yhteiskunta: kolmannen sektorin järjestöt on nähty palvelujen tuottajina yrityssektorin rinnalla

Vapaaehtoistyöllä ollut kaikkina aikoina merkitys

Julkisella ja kolmannella sektorilla oma tehtävänsä

YHTEINEN TEHTÄVÄ ON TUOTTAA HYVINVOINTIA

PM

yhteisty synnytt sosiaalista p omaa
Yhteistyö synnyttää sosiaalista pääomaa

Sosiaalisessa pääomassa keskeistä

  • Luottamus
  • Vastavuoroisuuden normit
  • Henkilöiden väliset verkostot
  • Tasa-arvoisuus, yhteistyökumppanuus

PM

sosiaalinen p oma
Sosiaalinen pääoma
  • Luottamuspääomaa vahvistavat:
  • Yhteenkuuluvuuden tunne
  • Vastavuoroisuus
  • Hyvä tiedon kulku
  • Hyvä sosiaalinen kanssakäyminen
  • Monipuoliset, toimivat yhteistyöverkostot
  • Erimielisyyksien avoin käsittely PM
sosiaalinen p oma1
Sosiaalinen pääoma
  • Vastavuoroisuuden normit, vuorovaikutus ja luottamus lisääntyvät:
  • Kun tuetaan ihmisiä rakentamaan omaa identiteettiään (oma tausta, kulttuuri, arvot)
  • Kun mahdollistetaan laaja osallistuminen ja vaikuttaminen
  • Kun järjestetään ihmisille erilaisia kohtaamisen mahdollisuuksia
  • Kun välitetään toisista ihmisistä ja omista yhteisöistä
  • Kun normiksi tulee kyky sitoutua yhteisiin tavoitteisiinPM
sosiaalinen p oma2
Sosiaalinen pääoma
  • Sosiaaliset verkostot ja tuki:
  • Sukulaisten, ystävien, naapureiden näkeminen ja heidän kanssaan puhuminen
  • Kanssakäyminen läheisten ja lähellä olevien ihmisten kanssa
  • Virtuaaliset verkostot netissä
  • Saatu ja annettu apu
  • Yhteydenpito henkilöihin, jotka tuntee, käyminen vapaaehtoispaikoissa ja toimintaryhmissä
  • Kanssakäyminen, joka lisää käsitystä oman elämän hallinnasta ja tyytyväisyydestä

PM

sosiaalinen p oma3
Sosiaalinen pääoma
  • Tasa-arvoisuus ja yhteistyökumppanuus:
  • Ihmisten väliset aidot, omaehtoiset vuorovaikutustilanteet syntyvä yhteisen tekemisen kautta
  • Kokemukset kumppanuudesta heijastuvat positiivisesti ihmisten jokapäiväiseen henkilökohtaiseen elämään ja työhön
  • Kansalaistoiminnassa ihmiset tapaavat ja oppivat tuntemaan toisiaan ja oppivat luottamaan toisiinsa
miksi vaalia sosiaalista p omaa
Miksi vaalia sosiaalista pääomaa?
  • On yhteiskunnallisten uudistusten voimavara
  • Kasvattaa luottamusta instituutioiden (kunnan, järjestöjen, toimintaryhmien) toimintaan
  • Mittaa ja kasvattaa erilaisuuden sietokykyä, mikä on erityisen tärkeää eri kulttuurien ja eri taustaisten maahanmuuttajien kohtaamisessa
  • Opettaa tutustumaan toisten työskentely- tapoihin, periaatteisiin, arvoihin, normeihin ja kasvattaa ymmärtämystä miksi tekeminen ja toiminta on tietynlaista PM
yhteisty n haasteita ja edellytyksi
Yhteistyön haasteita ja edellytyksiä
  • Avoin yhteistyö
  • Avoin tiedon kulku
  • Avoin vuorovaikutus
  • Aito kumppanuus – sovitaan yhdessä (vahvempi, suurempi tai rikkaampi ei määrää)
  • Luottamus – huom. ennakkoluulot, tietämättömyys, ennakkoasenteet
  • Tasa-arvoisuus – tehtävät voivat olla erilaiset, ihmiset otetaan tasa-arvoisina, kokonaisuus tarvitsee kaikkia PM
vaaroja
Vaaroja
  • Yhteistyö rajoittuu samanmielisiin
  • Vahvat toimijat vain otetaan mukaan (eliitti, klikit, oma puolue,”meikäläiset”, tutut porukat)
  • Kunnassa ajatellaan: järjestöt vain palvelujen tuottajia, menoerä, avustuskohde, vaatimusten esittäjä, puuhastelija …
  • Järjestössä ajatellaan: kunta vain rahoituksen lähde, vaatimusten kohde, byrokratian linnake, hankala, ideat tyrmäävä yhteistyökumppani…
  • Maahanmuuttajat: meitä ei oteta mukaan… PM
yhteisty n haasteita jatkuu
Yhteistyön haasteita jatkuu
  • Yhteistyö tarvitsee rakenteet ja organisoinnin
  • Maahanmuuttajien osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollistaminen tarvitsee myös
  • Järjestöjen keskinäistä yhteistyötä ja joustoa
  • Kunnan, seurakunnan, valtion työntekijöiden tahdon ja näkemyksen yhteistyön mielekkyydestä ja kannattavuudesta
  • Matalan kynnyksen paikkoja
  • Vapaaehtoisten halun vastaanottaa porukoihin/toimintaryhmiin/vertaistukiryhmiin
  • Mahanmuuttajien perustamien järjestöjen mukaan ottamista verkostoihin PM
tullaan tutuiksi yhdess enemm n
Tullaan tutuiksi – yhdessä enemmän
  • Asenne (motivaatio, tahto, halu kokeilla, aika)
  • Päämäärä (korkea arvopäämäärä, konkreettinen päämäärä)
  • Yhteinen tavoite ja siihen liittyvät tahot yhteen ja sopiminen kuka hallinnoi, keillä rahat, keillä tekijöitä, pääsevätkö kaikki halukkaat mukaan, saavatko kaikki näkyvyyttä, kunniaa, kiitosta…
  • Hyötyjät (kaikki osallistujat paljon tai vähän)
  • Ongelmien/haasteiden ratkaiseminen
  • Arviointi (avoin arvio onnistumisesta)
  • Palaute
yhdess tekeminen on oppimisprosessi
Yhdessä tekeminen on oppimisprosessi
  • Oppivatko osallistujat tuntemaan toisensa
  • Oppivatko he arvostamaan ja hyödyntämään erilaista toimintakulttuuria, erilaisia ihmisiä
  • Oppivatko he arvostamaan osallistujien erilaisia taitoja, kykyjä, innostuneisuutta, tekotapaa, vapaaehtoisuutta…
  • Miten voitetaan ennakkoluulot, kadehtimiset, henkilöiden väliset antipatiat, välistävedot (yritykset vetää kotiin päin), määräilyt…

YHDESSÄ TEKEMISEN RISKI KANNATTAA OTTAAA PM

perimm isi kysymyksi
Perimmäisiä kysymyksiä
  • Ihmisarvo
  • Välittäminen
  • Aito kohtaaminen
  • Kuulluksi tuleminen
  • Osallisuus
  • Kuuluminen yhteisöön

PM