1 / 38

KOULU JA MONIKULTTUURISUUS: EKSPATRIAATTILAPSET SUOMALAISESSA KOULUSSA

MCnet Keskustelua monikulttuurisuudesta V – Debates on Multiculturalism V Kulttuurisen moninaisuuden merkityksiä koulutusjärjestelmän kannalta – Education and Diversity 23.4.2013. KOULU JA MONIKULTTUURISUUS: EKSPATRIAATTILAPSET SUOMALAISESSA KOULUSSA. Anu Warinowski

ebony-haley
Download Presentation

KOULU JA MONIKULTTUURISUUS: EKSPATRIAATTILAPSET SUOMALAISESSA KOULUSSA

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. MCnet Keskustelua monikulttuurisuudesta V – Debates on Multiculturalism V Kulttuurisen moninaisuuden merkityksiä koulutusjärjestelmän kannalta – Education and Diversity 23.4.2013 KOULU JA MONIKULTTUURISUUS:EKSPATRIAATTILAPSET SUOMALAISESSA KOULUSSA Anu Warinowski KT, yliopisto-opettaja Opettajankoulutuslaitos, Turunyksikkö Turunyliopisto

  2. I AIEMMAT TUTKIMUKSETII EKSPATRIAATTILASTEN KOULUKONTEKSTIIII MONIKULTTUURISUUS SUOMALAISESSA KOULUSSAIV TUTKIMUSAINEISTOV KESKEISIMMÄT TUTKIMUSTULOKSETVI JOHTOPÄÄTÖKSET SISÄLTÖ

  3. I AIEMMAT TUTKIMUKSETII MONIKULTTUURISUUS SUOMALAISESSA KOULUSSAIII EKSPATRIAATTILASTEN KOULUKONTEKSTIIV TUTKIMUSAINEISTOV KESKEISIMMÄT TUTKIMUSTULOKSETVI JOHTOPÄÄTÖKSET

  4. AIEMMIN KÄYTETYT KÄSITTEET • Amerikkalaiset: • Third Culture Kid • GlobalNomad • MissionaryKid • ArmyBrat • OilBrat jne. • Japanilaiset: • Kaigai-/kikoku-shijo • Suomalaiset: • Matkalaukkulapsi • Lähetyslapsi Yksilön taso Yhteiskunnan taso

  5. Perheen taso puuttunut tutkimuksesta – vaikka lapsi kokee ulkomaille muuton ja paluumuuton perheen vuoksi ja perheen kanssa tilanteessa, jossa kaikki muu paitsi perhe vaihtuu toiseksi

  6. EKSPATRIAATTIPERHEEN LAPSI • Asuu perheessä, joka on muuttanut perheenä ulkomaille vanhemman työn vuoksi • Ekspatriaattius laajasti ymmärrettynä • Liike-elämä, yliopisto, kirkko, Suomen edustusto jne. • Ulkomaankomennus tai itsenäisesti työpaikkansa järjestänyt • Muutto on tarkoitettu tilapäiseksi • Kokee kaksi muuttosiirtymää: ulkomaille muuton ja paluumuuton • -> lapsi suomalaisessa koulussa • paluumuuton jälkeen

  7. EKSPATRIAATTILASTEN SUHDE MONIKULTTUURISIIN LAPSIIN • AIEMPI AMERIKKALAINEN TUTKIMUS: • Kaksi eri näkemystä: • Ekspatriaattilapset osa monikulttuuristen lasten joukkoa: • Third Culture Kid -tutkimus-> Cross-CulturalKids (van Reken 2011) • Ekspatriaattilapset oma erityinen lapsiryhmänsä: • GlobalNomad -tutkimus • (McCaig 2011)

  8. I AIEMMAT TUTKIMUKSETII MONIKULTTUURISUUS SUOMALAISESSA KOULUSSAIII EKSPATRIAATTILASTEN KOULUKONTEKSTIIV TUTKIMUSAINEISTOV KESKEISIMMÄT TUTKIMUSTULOKSETVI JOHTOPÄÄTÖKSET

  9. Kulttuuri, MONIKULTTUURISUUS • Kulttuuriinsisältyyuseitakulttuurisiakategorioita, kutenetnisyys, sukupuoli, ikä, yhteiskuntaluokkaja “erityisyys” • Essentialistisistakategorioistasiirryttyprosessuaaliseenjadynaamiseennäkemykseenkulttuurista (ks. esim. Nieto 2008; Banks 2006; Martikainen ym. 2006; Huttunen ym. 2005) • Monikulttuurisuusyhdistyykulttuurisistakategorioistaainoastaanetnisyyteenjasiinäkinainoastaanvähemmistöasemaan(Anthias 2011) -> maahanmuuttajuus

  10. Monikulttuurisuuskasvatus • Monikulttuurisuuskasvatus on suunnattu suomalaisissa kouluissa maahanmuuttaja-taustaisille oppilaille (Holm& Londen2010) • -> mukana kulttuurisista kategorioista ainoastaan etnisyys ja sekin vähemmistöasemana (ks. Anthias 2011) • Ekspatriaattilapset eivät sisälly monikulttuurisuus-kasvatukseen (vrt. Japani) • -> monikulttuurisuus = maahanmuuttajuus

  11. KULTTUURISET KATEGORIAT ”maahanmuuttajat” vs. ”suomalaiset”??? (ks. esim. Löytty 2005) Miten ekspatriaattilapset sijoitetaan?

  12. TCK IDENTITEETTIPolVan Kulttuurisen identiteetin malli (Pollock & van Reken 2009, 55)

  13. EKSPATRIAATTILAPSI PIILOMAAHANMUUTTAJANA • Paluumuuton jälkeen lapsi voi olla ”piilomaahanmuuttaja”: näyttää (ja kuulostaa) suomalaiselta, mutta ajattelee eri tavalla • Opettaja ei näe paluuoppilaan piiloon jäävää toiseutta (Salakka 2002)

  14. I AIEMMAT TUTKIMUKSETII MONIKULTTUURISUUS SUOMALAISESSA KOULUSSAIII EKSPATRIAATTILASTEN KOULUKONTEKSTIIV TUTKIMUSAINEISTOV KESKEISIMMÄT TUTKIMUSTULOKSETVI JOHTOPÄÄTÖKSET

  15. KANSAINVÄLISET KOULUT • Kansainvälisissä tutkimuksissa ekspatriaattilasten kouluksi on määrittynyt kansainvälinen koulu • Pitääkö tämä paikkansa myös suomalaisten lasten suhteeen? • Myös Suomessa kansainvälisiä kouluja perustettu osittain ekspatriaattilasten tukemiseksi (ainoa tukitoimi) • Kansainväliset koulut -> ekspatriaattilapset sisältyneet kansainvälisyyskasvatukseen • Englanninkielisille lapsille hyvä koulumuoto, muttei välttämättä ei-englanninkielisille lapsille (Murphy 2003)

  16. Japanin koululaitos • poikkeus ekspatriaattilastennäkymättömyyteen koulukontekstissa • Paluuoppilaita sekä tutkittu että tuettu monin tavoin • Lapset yhteiskunnanpalveluiden kohteena kauan ennen maahanmuuttajalapsia • 1970-luvulla paluuoppilaille luodut palvelut ovat toimineet mallina 1990-luvulla maahanmuuttajaoppilaiden palveluiden luomisessa. • Japanissa paluuoppilaiden asema suhteessa maahanmuuttaja-lapsiin edelleen ylivertainen: paluuoppilailla huomattavasti paremmat tukipalvelut maahanmuuttajiin verrattuna mm. • erilliset paluuluokat • tuki japanin kielessä ja kulttuurissa • tuki vieraan kielen taidon ylläpidossa • positiivinen erityiskohtelu yliopistojen sisäänpääsyssä • (mm. Fujikane2003; Fry2008; Yoshida ym. 2002)

  17. I AIEMMAT TUTKIMUKSETII MONIKULTTUURISUUS SUOMALAISESSA KOULUSSAIII EKSPATRIAATTILASTEN KOULUKONTEKSTIIV TUTKIMUSAINEISTOV KESKEISIMMÄT TUTKIMUSTULOKSETVI JOHTOPÄÄTÖKSET

  18. TUTKIMUSKYSYMYKSET 1. Mitä voimavarojaekspatriaattiperheillä on käytettävissään ulkomaille muuton ja paluumuuton siirtymissä? 1.1 Miten perheiden sopeutumisongelmat suhteutuvat voimavaratarkasteluun? 2. Miten ekspatriaattiperheiden lapset sopeutuvat ulkomaille muuton ja paluumuuton siirtymiin? 2.1 Mitä suojaavia tekijöitä ja riskitekijöitä on yhtey- dessäekspatriaattiperheiden lasten sopeutumiseen? 3. Minkälaisia ekspatriaattiperheiden lasten rakentamat siirtymäkokemukset ovat? 3.1 Miten lasten subjektiiviset siirtymäkokemukset asettuvat suhteessa vanhempien arvioon lasten sopeutumisesta? Psykologinen sopeutuminen Sosiokulttuurinen sopeutuminen Kulttuurinen identiteetti Tunne Toiminta Identiteetti

  19. TUTKIMUSAINEISTOT Kyselylomakeaineisto: vanhemmat • 399 kouluyksikköäkahdeksassasuomalaiskaupungissa • N = 202 perhettäja 333 lasta Haastatteluaineisto: lapset • N = 8 • Tulkitseva fenomenologinen analyysi (IPA) (ks. aineisto tarkemmin Warinowski 2012)

  20. I AIEMMAT TUTKIMUKSETII MONIKULTTUURISUUS SUOMALAISESSA KOULUSSAIII EKSPATRIAATTILASTEN KOULUKONTEKSTIIV TUTKIMUSAINEISTOV KESKEISIMMÄT TUTKIMUSTULOKSETVI JOHTOPÄÄTÖKSET

  21. 262lasta (83 %) kävi peruskoulua joko tavallisella tai painotetulla luokalla

  22. LASTEN SOPEUTUMISEN TARKASTELU KOULUMUODON MUKAAN ekspatriaattilasten sopeutuminen näyttäisi sujuvan paremmin muualla kuin kansainvälisessä koulussa: ulkomailla paikallisessa koulussa, paluumuuton jälkeen ”tavallisessa” peruskoulussa

  23. HYVÄ KOULU EKSPATRIAATTILAPSELLE? ”Luulemme, että suomalaiseen kouluun sopeutumista on hieman helpottanut se, että koulussa on runsaasti maahanmuuttajia. Poikien kokemusten erilaisuus on kyetty ottamaan huomioon riittävällä tavalla. Myös kielitaidon tukemiseen on ollut luullaksemme enemmän valmiuksia kuin ns. tavallisessa koulussa, joissa maahanmuuttajia ei ole.” (V49)

  24. IDENTITEETTIEN RAKENTAMINEN • Kulttuurienvälisyys läsnä identiteeteissä -> KULTTUURIENVÄLINEN LAPSI • Identiteettien tilanteisuus (konteksti) • Identiteettien hybridisaatio (muutos) • Osa lapsista koulussa ”piilomaahanmuuttajia” • Lapset eivät eksplisiittisesti tiedä omaa identiteettiään

  25. I AIEMMAT TUTKIMUKSETII MONIKULTTUURISUUS SUOMALAISESSA KOULUSSAIII EKSPATRIAATTILASTEN KOULUKONTEKSTIIV TUTKIMUSAINEISTOV KESKEISIMMÄT TUTKIMUSTULOKSETVI JOHTOPÄÄTÖKSET

  26. EKSPATRIAATTILAPSET ”TAVALLISESSA” KOULUSSA • Tulosten mukaan suomalaisten ekspatriaattilasten sopeutuminen näyttäisi sujuvan paremmin muualla kuin kansainvälisessä koulussa • Ekspatriaattilasten opettaminen ei todellakaan rajoitu kansainvälisiin kouluihin: suurin osa ekspatriaattilapsista on ”tavallisissa” kouluissa • -> jokainen peruskoulun opettaja tarvitsee tietoa ekspatriaattilapsen kohtaamiseen

  27. LAPSET LÄSNÄ ”TAVALLISISSA” LUOKISSAMONIKULTTUURISUUSKASVATUS EI KOHDISTU EKSPATRIAATTILAPSIINIDENTITEETTI PIILOSSA LAPSILTA ITSELTÄÄNKIN -> EKSPATRIAATTILAPSET PIILOSSA SUOMALAISESSA PERUSKOULUSSA

  28. EKSPATRIAATTILAPSET YHTENÄ KULTTUURIENVÄLISENÄ OPPILAsRYHMÄNÄ PERUSOPETUKSESSA: MITEN PIILOSTA NÄKYVIIN?

  29. 1. PALUUOPPILAS-KÄSITTEEN PÄIVITTÄMINEN

  30. PALUUOPPILAAT • Paluuoppilas-käsitteen päivittäminen • Oppilasryhmälle nimi: eksplisiittisyys • Lapsen todellinen ymmärtäminen: • erityisesti kollektiivinen ymmärtäminen (ks. Ecclestone 2010)

  31. MITEN OPETTAJA VOI TUKEA LUOKALLAAN PALUUOPPILASTA? • LUOKAN TASOLLA: • moninaisuuden arvostaminen koululuokassa • Yhteisöllinen oppimisympäristö: ketään ei jätetä yksin • YKSITTÄISEN OPPILAAN TASOLLA: • Tukea identiteetille (vrt. Opetushallitus 2004): • NÄE LAPSEN TODELLINEN IDENTITEETTI • Tukea vertaissuhteiden muodostamiseen: • paras vaihtoehto olisi vertaisryhmä, jossa muilla • vastaavia kokemuksia • Tukea suomen kielen mahdollisiin aukkoihin (esim. sanavarasto) • Tukea oppimisen mahdollisiin solmukohtiin (yksittäisten aukkojen paikkaaminen)

  32. 2. MONIKULTTUURISUUSKASVATUKSEN LAAJENTAMINEN

  33. Kriittinen monikulttuurisuuskasvatus • ”Tavallisten” oppilaiden välisten erojen tunnustaminen • Monikulttuurisuuskasvatus tarkoitettu koulussa kaikille • ei siis ainoastaan monikulttuurisille oppilaille • myös opettajille oppilaiden lisäksi • Monikulttuurisuuskasvatuksen ei tulisi riippua koulun moninaisuuden määrästä • (Luciak & Khan-Svik2008; Bleszynska2008) • -> myös ”piilomaahanmuuttajat” monikulttuurisuus- kasvatuksen piiriin

  34. 3. JYRKÄSTÄ KATEGORISOINNISTA LUOPUMINEN

  35. PALUUOPPILAAT SIJOITETAAN SUOMALAISTEN KATEGORIAAN, VAIKKAA SIJAITSEVAT SUOMALAISUUDEN JA MAAHANMUUTTAJUUDEN RISTEYKSESSÄ

  36. KAKSIJAKOISET KATEGORIAT VANHENTUNEITA • Kategoriat eivät päde tilastoinnissa, eivätkä varsinkaan subjektiivisen identiteetin suhteen • Tilanteisuus esim. koulukonteksti, kotikonteksti • ”Joko–tai”-vaihtoehtojen sijaan voi olla ”sekä–että” • -> voi olla sekä ”maahanmuuttaja” että ”suomalainen” • -> jyrkkä kategorisointi ei enää toimi globaalissa maailmassa (ks.Levitt & GlickSchiller2004)

  37. Kiitos! anu.warinowski@utu.fi

More Related