psykiatrinen ty kykyarvio n.
Download
Skip this Video
Loading SlideShow in 5 Seconds..
Psykiatrinen työkykyarvio PowerPoint Presentation
Download Presentation
Psykiatrinen työkykyarvio

Loading in 2 Seconds...

play fullscreen
1 / 38

Psykiatrinen työkykyarvio - PowerPoint PPT Presentation


  • 373 Views
  • Uploaded on

Psykiatrinen työkykyarvio. Tervein mielin Pohjois-Suomessa hanke, Kokkola Psyk el, LT Katinka Tuisku TTL, Työyhteisöt ja organisaatiot HUS/HYKS Työkyvyntutkimuspoliklinikka. Sidonnaisuudet.

loader
I am the owner, or an agent authorized to act on behalf of the owner, of the copyrighted work described.
capcha
Download Presentation

PowerPoint Slideshow about 'Psykiatrinen työkykyarvio' - dee


An Image/Link below is provided (as is) to download presentation

Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author.While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server.


- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - E N D - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Presentation Transcript
psykiatrinen ty kykyarvio

Psykiatrinen työkykyarvio

Tervein mielin Pohjois-Suomessa hanke, Kokkola

Psyk el, LT Katinka Tuisku

TTL, Työyhteisöt ja organisaatiot

HUS/HYKS Työkyvyntutkimuspoliklinikka

sidonnaisuudet
Sidonnaisuudet

Työkyky- ja taideterapia-aiheiset luennot lääketehdas Lillyn, Merckin, GSK:n ja Orionin tilaisuuksissa

Suomen Taideterapiayhdistyksen näyttelytoimikunnan jäsen

www.suomentaideterapiayhdistys.fi

Lastenkirjat ja kuvitus, Kustannus Oy Pieni Karhu

www.katinkatuisku.fi www.pienikarhu.fi

ty kyvyn arviossa huomioitavaa
Työkyvyn arviossa huomioitavaa
  • Neutraali asiantuntijuus, objektiivisuus, läpinäkyvyys, yhteistyö
  • Oikeus työhön vs oikeus sairauspoissaoloon?
  • Sairauspoissaolon tarpeellisuus ja tavoitteet osana hoitoa?
  • Sairausvakuutuslaki ja työeläkelaki
  • Riittääkö toimintakyky työn vaatimuksiin? Voidaanko niihin molempiin vaikuttaa ja miten?
  • Liittyykö toimintakyvyn lasku todettuun sairauteen?
  • Onko toimintakyvyn lasku ja sairaus objektiivisesti todettu?
  • Jäljellä oleva työ- ja toimintakyky! Mihin pystyy vs mihin ei
  • Työssä selviytymiseen vaikuttavat ei-lääketieteelliset yksilölliset ja ympäristötekijät

/

ty kyky
Työkyky

Yksilö

Ympäristö

  • Ammattiosaaminen
  • Oppiminen
  • Roolit ja yhteistyö
  • Stressinsieto
  • Työmotivaatio
  • Työn vaatimukset
  • Työn kuormitustekijät
  • Työn voimavarat
  • Muutokset työssä
  • Sosiaaliset,
  • emotionaaliset
  • ja kognitiiviset taidot
  • Selviytymiskeinot
  • Toimintakyky
  • suhteessa
  • työn vaatimuksiin
  • ja terveydentilaan
  • Työn jousto- ja
  • tukimahdollisuudet
  • Esimiehen tuki ja
  • työyhteisön hyväksyntä
  • Terveydentila
  • Diagnosoidut sairaudet
  • Terveydenedistäminen
  • Preventio
  • Hoito
  • Kuntoutus

Sosiaalivakuutuksen

etuudet ja ratkaisut

työkyky-

ja kuntoutusasioissa

Yksityiselämätilanne

Talous ja ihmissuhteet

4

ty on yleens mielenterveydelle hyv ksi
Työ on yleensä mielenterveydelle hyväksi

“For most people their work is a key determinant of self-worth, family esteem, identity and standing within the community, besides of course, material progress and a means of social participation and fulfilment”

(Carol Black 2008)

"The evidence is that in most situations the benefits of work for mental health outweigh any risks"

(Summerfield 2011, Waddell ym. 2006)

Work of poor psychosocial quality does not

bestow the same mental health benefits as employment in jobs with high psychosocial quality (Butterworth ym. 2011 OEM)

derek summerfeld ty terveyshuollon konsultoiva psykiatri king s college lontoo 2011
Derek Summerfeld, työterveyshuollon konsultoiva psykiatri, King's College, Lontoo 2011

Siitä hetkestä, kun sairauseläke näyttäytyy parhaana vaihtoehtona, on syytä ylläpitää sairautta kunnes ratkaisu saavutetaan

Epäspesifien oireiden medikalisaatio yhdessä sosiaalisen palkitsevuuden kanssa johtaa vääristyneisiin motivaatiotekijöihin, jotka pidentävät sairastamista

Mitä pidempään sairauspoissaolo kestää, sitä suuremmaksi haasteeksi hoidossa muodostuu sekundaarinen, sairaan identiteetistä johtuva vamma ja sitä vaikeampaa on enää harkita työhönpaluuta.

oireiden koettu ty h nliittyvyys ja ty paikan tuki
Oireiden koettu työhönliittyvyys ja työpaikan tuki

Koetut sairastumisen syyt (MTKL/HELMI 2009)

24% työpaikkakiusaaminen, 55% työuupumus

Työyhteisön ja esimiehen tuen merkitys

60 % toivoi keskustelua esimiehen kanssa (MTKL/HELMI 2009)

67 % koki työelämässä olemisen tärkeäksi (MTKL/Lilly 2010)

Työhönpaluu mielenterveysperusteiselta sairauslomalta nopeampaa niillä, joihin esimies pitää yhteyttä ja konsultoi työterveyshuoltoa (Niewenhuisen 2004)

Subjektiivinen työhönliittyvyys heikentää työhönpaluun ennustetta(Martimo ym. 2007, 2010)

4/5 mt-häiriöisistä, 3/4 Tules-sairaista subj.yhteys työhön

/

7

tavalliset mielenterveysh iri t ja ty kyky
Tavalliset mielenterveyshäiriöt ja työkyky
  • Vaikka masennus johtaa työkyvyttömyystilastoja ja sen aiheuttama työkyvyttömyyseläkemeno on 1.5-kertaistunut, ei pelkkä masennus vielä lisää merkittävästi työkyvyttömyyseläkeriskiä, kun mm. yhteisesiintyvyys, työstressi ja alkuunvaiheen pitkä s-poissaolo huomioidaan
  • Jos näitä ei huomioida, masennus lisää työkyvyttömyyseläkeriskiä 7-v seurannassa 2.5 –kertaiseksi
  • Kaikkiaan 7 vuoden kuluttua masennuspotilaista 13.5% oli päättynyt työkyvyttömyyseläkkeelle, ahdistuspotilaista 14.5%, somaatt. 8.8%, alk.6.8% ja komorb. 15.4%.

(Ahola et al. 2011)

  • Vantaan masennustutkimuksessa 1.5 vuodessa 11.3 % jäi työkyvyttömyyseläkkeelle (Rytsälä ym. 2007) ja 5 vuodessa n 20% (Holma 2011)
sairausloma aktiivisena ja tavoitteellisena hoitointerventiona masennukseen
Sairausloma aktiivisena ja tavoitteellisena hoitointerventiona masennukseen

Hyötyjä

stressitason madaltaminen, "toipumisrauha"

hoidollisiin aktiviteetteihin sitoutuminen

objektiivisempaa, uutta näkökulmaa etäisyyden päästä

Haittoja

eristäytyminen, passivoituminen

päivärytmin menetys, sosiaalisen ympäristön ja tuen menetys

päihdeongelmien aktivoituminen

työhönpaluukynnyksen nousu poissaolon pitkittyessä

työpaikkaongelmia pakeneminen ratkaisuyritysten sijaan

Huom.

Oireettomuus ei ole edellytys työhönpaluulle tai työssäjatkamiselle. Toimintakyky ja työn vaatimukset!

Arvioidaan edistääkö työssäkäynti toipumista ja kuntoutusta? voidaanko työkuormitus mitoittaa sopivaksi?

/

9

kela sairausp iv rahaan joustoa sairauden uusiutuessa ty h npaluuta helpottamaan 1 7 2011
Kela: sairauspäivärahaan joustoa sairauden uusiutuessa, työhönpaluuta helpottamaan 1.7.2011

Sairauspäiväraha korvaa alle vuoden kestävän työkyvyttömyyden aiheuttamaa ansionmenetystä. Sitä maksetaan enintään 300 arkipäivältä.

Uudistus: 1.7. alkaen työntekijä tai yrittäjä, joka on jo saanut sairauspäivärahaa enimmäisajan (300 arkipäivää), voi työhön palattuaan saada tarvittaessa uudestaan sairauspäivärahaa korkeintaan 50 päivää

Sairauspäivärahaa maksetaan omavastuuajan jälkeen:

1+9 arkipäivää työssäkäyville, työttömille työnhakijoille, vuorotteluvapaalla oleville työntekijöille, yrittäjille, opiskelijoille

55 päivää muille

Työkyvyttömyydellä tarkoitetaan sellaista sairaudesta johtuvaa tilaa, jonka kestäessä vakuutettu on sairauden edelleen jatkuessa kykenemätön tekemään tavallista työtään tai työtä, joka on siihen läheisesti verrattavaa.

/

10

slide11

Lainsäädäntö: TyEL Mom. 35

Tkv-eläkkeen myöntämisen yleiset edellytykset

  • Työntekijän työkyky on sairauden, vian tai vamman johdosta heikentynyt vähintään 2/5:lla yhdenjaksoisesti vähintään vuoden ajan. Lääketieteellisesti määritetyn työkyvyn rajoitteen toteaminen.
  • Työkyvyttömyys on kestänyt tai sen arvioidaan kestävän vähintään vuoden ajan työkyvyttömyyden alusta
  • Työkyvyn heikentymistä arvioitaessa on otettava huomioon työntekijän jäljellä oleva kyky hankkia itselleen ansiotuloja sellaisella saatavissa olevalla työllä, jota työntekijän voidaan kohtuudella edellyttää tekevän.
  • Huomioidaan myös työntekijän koulutus, aikaisempi toiminta, ikä, asuinpaikka ja muut näihin rinnastettavat seikat.
  • Eläkkeen myöntämisen edellytykseksi ei siis riitä se, että työntekijä on tullut työkyvyttömäksi omaan aikaisempaan työhönsä.

/

slide12

TyEL Mom. 35

Tkv-eläkkeen myöntämisen yleiset edellytykset

  • TKV-eläke myönnetään täytenä, jos työntekijän työkyky on heikentynyt vähintään 3/5:lla. Ansioidenkin edellytetään alentuvan vähintään kolmella viidesosalla eli 60 %:lla aikaisemmasta vakiintuneesta keskiansiosta.
  • Osa-tkv-eläkkeen myöntämisen edellytyksenä on työkyvyn heikentyminen vähintään 2/5:lla ja myös ansioiden alentuminen vähintään kahdella viidesosalla eli 40 %:lla aikaisemmasta vakiintuneesta keskiansiosta.
  • Työkyvyttömyyseläke on tarkoitettu korvaamaan työkyvyn heikkenemisen vuoksi pois jääneitä ansioita.
  • Jos työkyky vaihtelee vuoden mittaan, otetaan huomioon vuotuinen ansio.

/

slide13

Julkisen sektorin tkv-eläkkeet KuEL, VaEL

  • Yleistä työkyvyttömyysmääritelmää (sama kuin TyEL) sovelletaan silloin, kun työkyvyttömyys alkaa palvelussuhteen päättymisen jälkeen.
  • Ammatillista työkyvyttömyysmääritelmää sovelletaan silloin, kun työkyvyttömyys alkaa palvelussuhteen kestäessä.
  • Tällöin arvioidaan, onko työntekijä sairauden, vian tai vamman takia käynyt kykenemättömäksi virkaansa tai työhönsä vähintään vuoden ajaksi.

/

slide14

Kansaneläkelain (KEL) mukaisen työkyvyttömyyseläkejärjestelmän eroavuudet

  • Tkv-eläkettä maksetaan 16 - 64-vuotiaalle henkilölle, joka on sairauden, vian tai vamman takia kykenemätön tekemään tavallista työtään tai siihen verrattavaa työtä, jota on pidettävä ikä, ammattitaito ja muut seikat huomioon ottaen hänelle sopivana ja kohtuullisen toimeentulon turvaavana.
  • Tkv-eläkeoikeus on alle 20-vuotiaalla henkilöllä vain, mikäli hän ei ole ammatillisesti kuntoutettavissa.
  • Tkv-eläkkeen saa aina sokea, liikuntakyvytön ja muu henkilö, joka on niin avuttomassa tilassa, ettei tule toimeen ilman toisen henkilön apua.
  • Tkv-eläkkeen saamiseksi edellytetään vähintään 1kk pituista työkyvyttömyyttä sairauspäivärahaoikeuden jälkeen.
  • KEL:n mukaisen tkv-eläkkeen suuruus riippuu eläkkeensaajan omista eläketuloista, avio- tai avoliitosta ja asuinpaikkakunnasta.
  • KEL:n mukaan ei voida myöntää osatyökyvyttömyyseläkettä.
  • KEL:n mukainen työkyvyttömyyseläke voi olla lepäämässä viisi vuotta.

/

slide15

Oikeus työeläkekuntoutukseen, TyEL

  • Oikeus työeläkekuntoutukseen, Mom 1
  • Alle 63-vuotiaalla työntekijällä on oikeus saada työkyvyttömyyden estämiseksi tai työ- ja ansiokyvyn parantamiseksi tarkoituksenmukaista ammatillista kuntoutusta, jos:
  • 1) asianmukaisesti todettu sairaus, vika tai vamma todennäköisesti aiheuttaa sellaisen uhkan, että hän tulee työkyvyttömäksi 35 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla
  • 2) työntekijällä on työskentelystä saatuja vakuutettuja työansioita 76 §:ssä tarkoitettuna tulevan ajan tarkasteluaikana vähintään 25 133,40 euroa
  • 3) työntekijällä ei ole oikeutta kuntoutukseen tapaturmavakuutuksen tai liikennevakuutuksen kuntoutusta koskevien säännösten perusteella.
  • Kuntoutusmahdollisuuksien selvittäminen, Mom. 1
  • Ennen kuin eläkelaitos tekee päätöksen työkyvyttömyyseläkkeestä, sen on varmistettava, että työntekijän mahdollisuudet kuntoutukseen on selvitetty.

/

psykiatrinen toimintakyky mit arvioidaan
Psykiatrinen toimintakyky –mitä arvioidaan?

Objektiiviset havainnot

Kognitiiviset toiminnot, metakognitiot, vireystaso, psykomotoriikka

Tunteiden säätely ja impulssikontrolli

Sosiaaliset taidot ja vuorovaikutus

Ajatusvääristymät, virhetulkinnat, realiteettitaju

Potilaan subjektiivinen arvio

Käytännön kuvaus selviytymisestä

Itseraportointilomakkeet –oireet ja toimintakyky

Terveydenhuollon antamat tiedot

Seurantatiedot, aiemmat tutkimukset

Hoidon ja kuntoutuksen vaikutukset

Esimiehen, läheisen tai muun ulkopuolisen arvio

Selviytyminen työtehtävistä, kotona ja ihmissuhteissa

Osallistuminen ja suoriutuminen yhteiskunnassa

16

psykiatrinen toimintakyky huomioitavaa arvioinnissa
Psykiatrinen toimintakyky –huomioitavaa arvioinnissa
  • arvioinnin tarkoitus ja ajoitus
  • perusominaisuudet, vahvuudet ja rajoitteet –suhteessa mihin arvioidaan? realistinen tavoitetaso?
  • sairauden vaikutus: oireet ja niiden seuraamukset, coping ja sairauskäyttäytyminen
  • ympäristön vaikutukset: toimintakyky suhteessa ympäristön haasteisiin, toimintakyky eri ympäristöissä
  • hoidon ja kuntoutuksen vaikutukset, tarpeet ja mahdollisuudet
  • tva:n omat tavoitteet, käsitys tilanteesta, motivaatio tutkimukseen ja kuntoutukseen?

/

ty ja toimintakykyarvio
Työ- ja toimintakykyarvio

Näkökulma

  • objektiivinen vs subjektiivinen
  • poikittais- vs pitkittäisarvio
  • epäsuorat vs suorat arviointimenetelmät
  • luonnollisessa vs kliinisessä ympäristössä
  • sairauskeskeinen vs voimavarakeskeinen
  • yksilö- vs yhteisökeskeinen

Menetelmiä

  • suorat havainnot ja kliininen haastattelu (apuna lomakkeet)
  • kliininen seuranta (pkl-käynnit, päiväosastojakso, laitosjakso)
  • lähiverkoston havainnot (koti, koulu, työpaikka)
  • työ- ja opintosuoritukset, huoltajuus ja talous
  • toimintaterapeutin tutkimus
  • neuropsykologin tai psykologin tutkimus
  • työkokeilu

/

linkkej suosituksiin
Linkkejä suosituksiin

Toimia-hanke www.toimia.fi

Facultas: Toimintakykyarvio mielialahäiriöissä

http://www.terveysportti.fi/dtk/ltk/koti -> Työterveys TAI -> Lääkärin tietokannat

Masto-hankkeen loppuraporttihttp://www.stm.fi/julkaisut/nayta/_julkaisu/1557700

Työterveyshuollon hyvät käytännöt: depressio

http://www.terveysportti.fi/dtk/tyt/koti -> Työterveys -> Työterveyshuollon hyvät käytännöt

Työuupumuksen edellyttämät toimenpiteet http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00681&p_haku=työuupumus

toimintakykyarviointimittareita
Toimintakykyarviointimittareita
  • Sofas (Social and Occupational Assessment of Functioning)
  • hoitotaho täyttää, numero-asteikko 0-100
  • alueet: 1. Työ/opiskelu 2. Harrasteet 3. Perhe ja ystävyyssuhteet 4. Itsestä huolehtiminen 5. Yleisarvio
  • Facultas suosittaa psykiatriseen toimintakykyarvioon ja B-lausuntoihin, löytyy Terveysportista
  • GAF (Global assessment of functioning)
  • hoitotaho täyttää, numero-asteikko 0-100
  • alueet: 1.oireiden laatu 2. itsetuhoisuus 3. toimintakyky
  • SDS (Sheehan disability scale)
  • potilas täyttää itse, jana-asteikko 0-10
  • alueet: 1. työ 2. sosiaalinen elämä 3. perhe ja kotityöt
  • PCA (Personal capability assessment) KELA
  • arvioiva taho täyttää potilaan kanssa laajoissa toimintakykyarvioissa
  • kuvaileva, sisältää hoito- ja terveystietoja, somatiikkaa

/

slide21
SOFAS, yleisarvio Terveysportissa ja Facultas-julkaisussa http://www.terveysportti.fi/ltk/ltk.koti?p_haku=sofas
  • 91 – 100 Erinomainen toimintakyky useilla elämänalueilla
  • 81 – 90 Hyvä toimintakyky kaikilla elämänalueilla; ammatillisesti ja sosiaalisesti tehokas
  • 71 – 80 Vain vähäinen heikentyneisyys sosiaalisessa, ammatillisessa tai opiskelun edellyttämässä toimintakyvyssä
  • 61 – 70 Lieviä vaikeuksia sosiaalisessa, ammatillisesta tai opiskelun edellyttämässä toimintakyvyssä, mutta yleisesti hyvä toimintakyky; joitakin mielekkäitä ihmissuhteita
  • 51 – 60 Kohtalaisia vaikeuksia sosiaalisessa, ammatillisessa tai opiskelun edellyttämässä toimintakyvyssä
  • 41 – 50 Vakava heikentyneisyys sosiaalisessa, ammatillisessa tai opiskelun edellyttämässä toimintakyvyssä (esimerkiksi ei ystäviä tai ei pysty säilyttämään työpaikkaa)
  • 31 - 40 Merkittävä heikentyneisyys useilla elämänalueilla, kuten työssä, koulussa tai perhesuhteissa (työkyvytön, laiminlyö ihmissuhteita)
  • 21 – 30 Toimintakyvyttömyys lähes kaikilla elämänalueilla (esimerkiksi pysyttelee vuoteessa koko päivän, tai vailla kotia, ihmissuhteita)
  • 11 – 20 Laiminlyö ajoittain henkilökohtaisen hygienian vähimmäistason; kyvytön toimimaan itsenäisesti
  • 1 – 10 Laiminlyö jatkuvasti henkilökohtaisen hygienian vähimmäistason; kyvytön toimimaan vahingoittamatta itseään tai muita ilman huomattavaa ulkopuolista tukea (esimerkiksi hoitoa tai valvontaa)
  • 0 Riittämättömät tiedot

/

toimintakykyarviossa ja varsinkin seurannassa k ytet n my s oirearviointiasteikkoja
Toimintakykyarviossa, ja varsinkin seurannassa käytetään myös oirearviointiasteikkoja
  • yleisiä SCL-90, CGI
  • työperäiset stressi- ja uupumusoireet BBI, MBI, TSK
  • masennukseen BDI, MADRS, HAMD, Calgary (skitsofreniassa), Edinburg (postpartum), seulontaan Kahdenkysymyksen seula
  • ahdistushäiriöihin BAI, GAD-seula, HAMA, PDSS, LSAS, IES-22, YBOCS, TSQ-seula
  • syömishäiriöihin EDI, EAT, BITE
  • dissosiatiivisiin DES
  • psykoosiin PANSS, BPRS, SANS
  • maniaan YMRS (seula: MDQ)
  • kognit.heikent:MMSE, CDR, Cerad (delirium,koomaCAM-ICU, GCS)
  • lääkehaittavaikutusten arvioon BARS, SAS, AIMS
  • vieroitusoireisiin CIWA-Ar (alkoholi), SOWS (opioidi)
  • alkoholiriippuvuuden seulonta: AUDIT

/

oireseurantap iv kirjoja
Oireseurantapäiväkirjoja
  • unipäiväkirja
  • mielialapäiväkirja (bipolaari)
  • syömispäiväkirja
  • juomispäiväkirja
  • paniikkikohtauspäiväkirja
  • oirehallintapäiväkirjat (oire + hallintakeino)
  • VAS-seuranta: kipu, keskittymiskyky ym.
  • Oireseurantapäiväkirja sopii oireilun ja toimintakyvyn pitkittäisarviointiin ja myös hoidon/kuntoutuksen välineeksi

/

slide26

Työhön liittyviä arviointimenetelmiäEsim. kirjassa: Masennuksen ehkäisy ja hoito –työkaluja ja toimintamalleja työterveyshuoltoon 2010, Työterveyslaitos

Työhönpaluuvalmiuskartoitus www.ttl.fi/masennuksenhoito

MIVA -4 näkökulman työolojen tarkastelu www.ttl.fi/masennuksenhoito

Työhönpaluupystyvyydentunne (Lagerveld ym. 2010)

Suhde työhön kuvahaastattelu (Huttula 2005, JY)

TIKKA Työn integroitu kokonaiskuormituksen arviointimenetelmä (Lindström ym, Työterveyslaitos 2005)

TKI Työkykyindeksi (Tuomi ym, Työterveyslaitos 1997)

ty h npaluuvalmiuskartoitus keskustelun pohjaksi kivist ym 2008 muokattu ty terveyslaitoksella 2009
Työhönpaluuvalmiuskartoitus –keskustelun pohjaksi(Kivistö ym. 2008, muokattu Työterveyslaitoksella 2009)

Valmius palata työhön

Miltä tuntuu nyt? Miten valmis olet palaamaan työhön? (ympyröi)

0.....1.....2.....3.....4.....5....6....7.....8.....9.....10

en lainkaan valmistäysin valmis

Mikä estää tai haittaa nyt eniten työhönpaluuta?

1.

2.

3.

Mikä voisi parhaiten edistää työhönpaluuta?

1.

2.

3.

nelj n n k kulman ty olopohdinta
Neljän näkökulman työolopohdinta

KT, TTL/HUS

KT, TTL/HUS

1.Asiakokonaisuuk-sien hallinta

Mikä sujuu/ ei suju työssä?

2. Palautumiskyky

Mikä rasittaa/ auttaa jaksamaan työssä?

Miten hyvin palaudun 0-10?

3. Työyhteisön palautumiskyky

4. Osallisuus

Tulenko kuulluksi työssä?

28

28

voimavaral ht inen arviointi
Voimavaralähtöinen arviointi

Toimintakykyyn vaikuttaa muukin kuin sairaus ja oireet, eikä niitä aina saada poistettua käytettävissä olevin hoitokeinoin

Jokaisessa, sairastuneessakin on myös vahvuuksia –niiden varaan rakentuu toimintakyky ja kuntoutus, ei sairauksien varaan

Tutkittavalta ja hänen lähiverkostoltaan (koti, koulu, työpaikka, tukihenkilö, terapeutti) on tärkeää kysyä myös vahvuuksista, osaamisesta ja selviytymiskeinoista

Arviointimenetelmiä esim. Työnimu, Koherenssintunne (SOC), Pystyvyydentunne, Työhönpaluu-pystyvyydentunne, Luovuuskyselyt, Kuvahaastattelu, Kognitiiviset työkalut

koherenssintunne sense of coherence soc ty kyvyn osatekij n
Koherenssintunne, Sense of coherence (SOC)työkyvyn osatekijänä
  • Koherenssintunne (SOC) on yhteydessä työhyvinvointiin (Feldt 1997) ja taitojen hyödyntämiseen työssä (Volanen ym. 2004)
  • Yksilöllinen ominaisuus, jonka avulla kestää paremmin kuormittavia tilanteita sairastumatta (Lindström ja Eriksson 2006) ja sietää työstressiä (Naude ja Rothmann 2006)
  • SOC -> vähäisempi sairastumisriski (Poppius 2007) ja vähäisempi työkyvyttömyyseläkeriski (Suominen ym. 2005)
  • Väestökohortissa (N= 12 275, V=1998-2003) matala SOC on itsenäinen riskitekijä eläkeaikeille psyyk/somaatt.sairastuneilla
  • SOC -> parempi selviytyminen työnhaasteista ja kuormitustekijöistä, pitkäaikaissairailla parempi coping (Volanen ym. 2010, BMC Public Health 10:22)
  • SOC -> organisaatiomuutoksen kokeminen myönteisesti ja vähäisempi sairastumisriski (Pahkin et al. 2011).
  • SOC-> matalampi psykiatrisen sairauden riski (Kouvonen et al. 2010, Pahkin et al. 2011).
  • Koherenssintunne kuvaa stressinhallintaa, jonka puute näkyy huonoina elämänhallintakeinoina ja sairastuvuutena
koherenssintunne soc 13 antonovsky 1987 ei koskaan 1 2 3 4 5 6 7 hyvin usein paitsi kohdat 4 7 11
Koherenssintunne SOC-13 (Antonovsky 1987)Ei koskaan 1 2 3 4 5 6 7 Hyvin usein (paitsi kohdat 4,7,11)

1. Kuinka usein Sinulla on tunne, että et oikeastaan välitä siitä, mitä ympärilläsi tapahtuu?

2. Kuinka usein olet ollut yllättynyt sellaisten henkilöiden käyttäytymisestä, jotka olet uskonut tuntevasi hyvin?

3. Oletko joskus pettynyt ihmisiin, joihin luotit?

4. Millaista on elämäsi ollut tähän saakka? Täysin vailla tarkoitusta ja päämäärää (1) / sen tarkoitus ja päämäärät ovat olleet täysin selvät (7)

5. Kuinka usein Sinua kohdellaan epäoikeudenmukaisesti?

6. Kuinka usein Sinulla on tunne, että olet oudossa tilanteessa, etkä tiedä miten toimia?

7. Koetko, että päivittäisten tehtäviesi hoitaminen on suuren mielihyvän lähde (1) / tuskallista ja ikävää (7)

8. Kuinka usein tunteesi ja ajatuksesi ovat oikein sekaisin?

9. Kuinka usein koet, että tunteesi ovat ristiriidassa keskenään?

10. Koetko tietyissä tilanteissa olevasi vain toisten tiellä?

11. Kun jotain on tapahtunut, oletko jälkikäteen yleensä todennut yli- tai aliarvioineesi tilanteen (1)/ nähnyt oikeassa mittakaavassa (7)

12. Kuinka usein Sinulla on sellainen tunne, että päivittäiset tekemisesi ovat jokseenkin merkityksettömiä?

13. Kuinka usein Sinulla on sellainen tunne, että et voi olla varma kykenetkö pitämään asiat hallinnassa?

slide32
Työhönpaluu-pystyvyydentunneReturn to work self-efficacy (Lagerveld ym. 2010, epävirallinen käännös TTL/HYKS TTPKL)

Jos palaisin täysimääräisesti työhöni huomenna, olettaisin että:

1. Voin hyvin kohdata vastoinkäymisiä

2. En suoriudu tehtävistäni tunteideni takia *

3. Pystyn pitämään henkilökohtaiset rajani

4. Pystyn suoriutumaan työtehtävistäni

5. Selviydyn tunteiden kannalta vaativista tilanteista

6. Minulla ei jää voimavaroja mihinkään muuhun*

7. Pystyn keskittymään riittävästi työhöni

8. Kestän taas paineita työssä

9. En pysty ratkaisemaan mahdollisia ongelmia työssäni*

10. Saan motivoitua itseäni riittävästi tehdäkseni työni

11. Selviydyn työn fyysisistä vaatimuksista

0= täysin eri mieltä <-> 6= täysin samaa mieltä

ty kyvyn taustatekij t kuvahaastattelussa huttula 2005 ty terveysl k ri 1 2010
Työkyvyn taustatekijät kuvahaastattelussa (Huttula 2005,Työterveyslääkäri 1/2010)
slide34

Valtakunnallisia linjauksiaTyöhyvinvointiryhmän raportti 31.1.2011Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2011:4http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderId=2872962&name=DLFE-15002.pdfTyöttömien työkyvyn arviointi- ja terveyspalvelut. TEM raportteja10/2011 http://www.tem.fi/files/29341/TEM_raportti_10_2011.pdfTyöterveyshuolto ja työkyvyntukeminen työterveysyhteistyönä Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2011:6 http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderId=2872962&name=DLFE-14934.pdf

TEM 2011, työttömien työkyvyn arviointi- ja terveyspalvelut:

  • Työkykyä ja sen ennustetta tulisi arvioida kaikissa työikäisten hoitotilanteissa ja terveystarkastuksissa
  • Tämä arvio on kiinteä osa potilaan hoitoa ja sen tulisi varmistaa, että kuntouttaviin toimenpiteisiin ryhdytään riittävän aikaisessa vaiheessa

STM 2011, Työhyvinvointiryhmän raportti:

  • Sairausvakuutuslakimuutos: 90 sairauspäivärahapäivän jälkeen tarvitaan työterveyshuollon lausunto työkyvystä.
  • Työterveyshuoltolakiin lisäys: Viimeistään 1kk sairauspoissaolon ylittyessä työnantaja ilmoittaa työntekijän siitä työterveyshuoltoon

STM 2011, Työterveysyhteistyö:

  • 1. Työterveyshuolto koordinoi työntekijän työkyvyn tukemiseksi tarpeellisten toimenpiteiden toteutumista työpaikalla, pth:ssa ja esh:ssa.
  • 2. Sairaanhoitopiiri koordinoi sairausryhmien hoito- ja kuntoutuskäytäntöjä (Terveydenhuoltolaki34§), jotka perustuvat valtakunnallisiin ohjeisiin ja Käypähoito-suosituksiin
b lausuntojen puutteita
B-lausuntojen puutteita

Mitä on liikaa?

  • anamneesia, johtopäätösten perustamista anamneesiin
  • epätarkkuutta havaintojen ja tietojen lähteestä
  • "potilas ei kykene…" kenen näkökulmasta? miksi ei kykene?

Mitä on liian vähän?

  • Statuskuvausta
  • Objektiivisia havaintoja eri tahoilta ja moniammatill.tiimiltä
  • Objektiivisen ja subjektiivisen jäsentämistä erilleen
  • Toimintakyvyn kuvausta konkreettisesti (ja pisteytystä Sofasilla)
  • Kuvausta työn vaatimuksista, selviytymisestä työssä
  • Kuvausta jäljellä olevasta työ- ja toimintakyvystä
  • Kuntoutussuunnitelma puuttuu -varsinkin ammatillinen kuntoutus! Kuntoutuksen selkeät tavoitteet
  • Alkoholinkäytön ja päihdehäiriöiden kuvaus
  • Diagnoosin perusteita
slide36

Työkyvynarvion ja tukitoimien oikea-aikaisuus-sairauspäivärahakausi-> viiveetön arvio ja tukitoimet-kuntoutustuki/eläke-> aikaa asteittaiseen työhönpaluuseen

Oireilua aiheuttaviin työn kuormitustekijöihin ja työuupuneen stressinhallintakeinoihin täytyy saada apua nopeasti

Työkykyä uhkaaviin sairauksiin pitää saada varhain apua-> arvio+ hoito+tukitoimet työssä.

Sairauspoissaolojen hallinta ja koordinaatio työterveyshuollossa, yhteistyö ja tiedonkulku muun terveydenhuollon kanssa

Työhönpaluukynnys nousee sairausloman pitkittyessä: 1kk poissaolo vaatii vähemmän työhönpaluun valmistelua kuin 1v

Eläkkeelle/kuntoutustuelle jo päädyttyä työhönpaluun todennäköisuus on enää 10-25% ja tukitoimet toteutetaan pidemmällä aikataululla, asteittainen ja tuettu työhönpaluu.

Työkokeilu tuottaa paremmat tulokset ennen kuin 300 sairauspäivää ylittyy 65% vs 47% (Kivekäs 2008).

yhteenveto psykiatrinen ty ja toimintakykyarvio
Yhteenveto: Psykiatrinen työ- ja toimintakykyarvio
  • Psykiatrinen status, anamneesi, asiakirjatiedot, muut objektiiviset dokumentit ja omais/verkostohaastattelut, DG
  • objektiiviset havainnot hoitoseurannassa JA muualla: työpaikka, koulu, koti..
  • Sostt, Psl/Npsl, Sh, toim.ter. tutkimus (+erikoisala-konsultaatiot)
  • Moniammatillisen yhteistyön hyödyntäminen on tärkeää
  • Työ- ja toimintakyvyn arvio on aina osa hoitokokonaisuutta: kulkee mukana ja antaa pohjan hoidon ja kuntoutuksen suunnittelulle.
  • Hoito- ja kuntoutustahojen + erikoisalojen keskinäinen yhteistyö ja tiedonkulku on tärkeää
  • Työkykyarviossa työterveyshuollon rooli ja yhteistyö työpaikan kanssa keskeinen
  • Sekä objektiivinen että subjektiivinen näkökulma mukaan
  • Sekä rajoitteet, että voimavarat huomioidaan -> minkä varaan kuntoutuksessa rakennetaan? mihin kuntoutus kohdennetaan?
slide38

Kiitos!

Kuva kirjasta Outo olento 2011

www.katinkatuisku