1 / 55

RCM, Luotettavuuskeskeinen kunnossapito

RCM, Luotettavuuskeskeinen kunnossapito. 1 Mitä RCM on? 2 Laitteen toiminnot ja toimintaympäristö 3 Toiminta ja vikaantuminen 4 Vika ja vaikutusanalyysi, VVA 5 Vikaantumisen seuraukset 6 Ennakoiva kunnossapito 7 Korjaavat toimenpiteet ; Vian etsiminen 8 Muut korjaavat toimenpiteet.

charlotte
Download Presentation

RCM, Luotettavuuskeskeinen kunnossapito

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. RCM, Luotettavuuskeskeinen kunnossapito • 1 Mitä RCM on? • 2 Laitteen toiminnot ja toimintaympäristö • 3 Toiminta ja vikaantuminen • 4 Vika ja vaikutusanalyysi, VVA • 5 Vikaantumisen seuraukset • 6 Ennakoiva kunnossapito • 7 Korjaavat toimenpiteet ; Vian etsiminen • 8 Muut korjaavat toimenpiteet

  2. RCM, Luotettavuuskeskeinen kunnossapito • 9 RCM-päätöskaavio • 10 RCM-suositusten toteutus • 11 Tilastollisten menetelmien ja historiadatan käyttö • 12 RCM-prosessin käyttöönotto • 13 Mitä RCM:n avulla saavutetaan? • 14 RCM:n historia lyhyesti • 15 Miten RCM muuttaa perinteisiä ajatteluta- poja ja toimintamalleja? 16 totuutta

  3. 1 RCM, Mitä se on? • Reliability Centred Maintenance; RCM • RCM:n syntymisen taustoja • Viimeisten 20 vuoden aikana kunnossapidossa on tapahtunut valtava muutos: • Kp-tarve on kasvanut: • Laitteet kehittyneet entistä monimutkaisemmiksi. • Kp-tekniikat kehittyneet. • Kp-organisaatiot ovat muuttuneet. • Kp-vastuut ovat muuttuneet ja odotukset kasvaneet: • Turvallisuus • Ympäristö • Tuotteiden laatu

  4. 1 RCM, Mitä se on? • Muutosten vaikutukset: • Kp-henkilöstön asenteet ja kyvyt suurten haasteiden edessä. • Kp-järjestelmien vaatimukset kasvavat. • Päätöksentekojärjestelmät kehittyvät. • Kp on saamassa uusia toimintamuotoja. • RCM on yksi kehys, johon uusia vaatimuksia voidaan ”istuttaa”: • Luodaan ehkäisevän kunnossapidon ohjelma, jolla turvalli-suus- ja käyttövarmuusvaatimukset sekä taloudelliset tavoitteet saavutetaan.

  5. 1 RCM, Mitä se on? • Kunnossapidon kehitysvaiheet • 1930-luvun jälkeen kunnossapidossa ollut selkeästi kolme eri vaihetta • 1. Sukupolvi: • II-maailmasotaan edeltävä ja sen aikainen aika. Seisokkiajoilla ei ollut suurta merkitystä (häiriökorjausta). • Laitteet olivat yksinkertaisia ja ”lujiksi suunniteltuja”. • Systemaattisen kp:n tarvetta ei ollut puhdistusten ja voitelun lisäksi. • Taitovaatimukset kunnossapitäjille pienet.

  6. 1 RCM, Mitä se on? • 2. Sukupolvi: • II-maailman sodan jälkeinen aika. • Työvoimasta on pulaa ja tuotannon vaatimukset kasvavat. • Teollisuus koneellistui. • 1950-luvulla monimutkaisten koneiden merkitys oli jo suuri. • Tuotantokatkojen ehkäisy tuli merkittäväksi. • 1960-luvun ennakkohuolto oli pääosin määräaikaista osien vaihtoa. • Kp-kustannusten merkitys kasvoi. • Kp:n suunnittelu- ja ohjausjärjestelmiin satsattiin. • Järjestelmät edelleen ohjauksen perustana. • 3. sukupolvi • 1970-luvun puolivälissä teollisuuden kehitysvauhti kiihtyi edelleen. • Kunnossapitoon kohdistuvat vaatimukset kasvoivat (kts. kuvio s. 7).

  7. 1 RCM, Mitä se on? • Kunnossapidolle asetetut odotukset eri aikakausina.

  8. 1 RCM, Mitä se on? • Uudet tutkimukset ovat selvittäneet, että laitteiden käyttöiän ja vikaantumi-sen välinen yhteys on vähäisempi kuin mitä aiemmin on väitetty. • 1. Sukupolven aikana uskottiin vikaantumisen todennäköisyyden kasvavan käyttöiän myötä. • 2. Sukupolven aikana vikaantumisen uskottiin noudattavan ammekäyrää. • 3. Sukupolven aikana uskotaan laitteiden voivan noudattaa useampaa teoreettista vikaantumiskäyrää.

  9. 1 RCM, Mitä se on? • Uudet tekniikat ovat lisääntymässä ja niiden soveltaminen sekä valinta aina tiettyyn kohteeseen on haaste kunnossapitäjille. • RCM pyrkii auttamaan tässä työssä. • RCM -menettelyssä verrataan laitteen tekemää toimintaa ja sille tehtyjä kunnossapitotoimenpiteitä keskenään pyrkien löytämään optimiratkaisu. • Kunnossapitotekniikoissa ja -menetelmissä on tapahtunut muutos:

  10. 1 RCM, Mitä se on? • Kunnossapito ja RCM • RCM kehitettiin 1960-luvulla ilmailun tarpeisiin ja se on hyväksi havaittu myös ydinvoimaloissa. • RCM käsittää päätöslogiikkapuun, jolla selvitetään ennakoivan kunnossapidon tarve. • Päätöslogiikkapuun antamat tulokset perustuvat tunnistettuihin vikaantumismekanismeihin ja niiden vaikutuksiin turvallisuuteen, käyttöön ja talouteen. • Lopputuloksena saadaan tarpeelliset kunnossapitotehtävät.

  11. 1 RCM, Mitä se on? • RCM:n suorituksen perusaskeleet • RCM -analyysi koostuu seuraavista askelista: • Määritellään järjestelmän / osajärjestelmän rajat. • Määritellään järjestelmän / osajärjestelmän toiminnot. • Tunnistetaan toiminnallisesti merkittävät kohteet. • Tunnistetaan jokaisen kohteen osalta toiminnallisen vikaantumisen syyt. • Ennustetaan vikaantumisen vaikutukset (€) ja niiden todennäköisyys (z, A). • Käyttäen päätöslogiikkaa luokitellaan toiminnallisesti merkittävien kohteiden vikaantumisen vaikutukset (esim. €, h). • Tunnistetaan soveltuvat ja tehokkaat kunnossapitotehtävät, jotka muodostavat alkuperäisen kunnossapito-ohjelman. • Suunnitellaan uudelleen laitteet ja/tai prosessi, jos kohde ei ole riittävän luotettava tai soveltuva käyttötarkoitukseensa.

  12. 1 RCM, Mitä se on? • Muodostetaan dynaaminen kunnossapito-ohjelma, joka on seurausta kunnossapito-ohjelman rutiininomaisesta ja systemaattisesta päivittämisestä sekä revisioista, ja jota avustetaan valvomalla, keräämällä ja analysoimalla kunnossapitotietoja. • RCM:n soveltaminen: • Ensiksi on selvitettävä laitoksessa olevien laitteiden tiedot, jotta voidaan päättää se, että mitkä laitteet soveltuvat RCM -analyysin kohteeksi. • Aluksi suunnitellaan ja valmistaudutaan kunnolla RCM:n soveltamiseen. • Valitaan analysoitavat kohteet ja koulutetaan työhön osallistuvat henkilöt. • Nimetään vastuuhenkilöt mahdollisesti tarvittavien investointien suorittamiselle.

  13. 1 RCM, Mitä se on? • Varmistutaan, että kaikki ovat omaksuneet riittävän hyvin analysoinnin tarkoituksen. (Miksi?) • Analysoinnissa tarvitaan käytön ja kunnossapidon asiantuntijoita, jotta kohteiden tuntemus varmistuu. • Analyysiryhmät toimivat koulutetun vetäjän valvonnassa. • Analyysin tuloksena syntyy kunnossapito-osastolle ennakoivan kunnossapidon työlistat sekä käyttäjille päivitetyt käyttöohjeet. • Lisäksi saadaan lista tarpeellisista muutostöistä.

  14. 1 RCM, Mitä se on? • Mitä RCM:llä saavutetaan? • RCM -analyysi antaa seuraavat tulokset: • Tuotannon ja kunnossapidon parantunut suorituskyky ( tuottavuus ja taloudellisuus). • Pidentynyt käyttökelpoinen elinikä arvokkaille laitteille. • Parantunut ympäristön ja turvallisuusnäkökohtien huomiointi. • Yhtenäinen kp-tietokanta. • Kunnossapitohenkilöstön motivaation paraneminen. • Yhteistyön lisääntyminen ja paraneminen. • Kaikki yo. asiat ovat usein osana kunnossapidon kehittämistavoitteita. • RCM:llä saavutetaan kaikki kp-tavoitteet vaihe vaiheelta sitouttaen mukaan kaikki laitteiden kanssa tekemisissä olevat henkilöt. • RCM antaa tuloksia nopeasti.

  15. 2 Laitteen toiminnot ja toimintoympäristö • Perinteisesti kunnossapidolla on ylläpidetty kohteen luontaista tai alkuperäistä käyttövarmuutta (inherent reliability) tai nimellissuorituskykyä (built-in cabability). • Nykyisin kunnossapidon tavoitteena on ylläpitää kohteen suorituskykyä laitteiston käyttäjän tarvitsemalla ja hyväksymällä tasolla. • Laitteen kunnossapitostrategiaa suunniteltaessa on ajateltava, että mitä laite TEKEE eikä sitä, että mikä laite ON. • Laitteen suorituskyvylle voidaan asettaa kaksi tasoa: • Haluttu suorituskyky (desired performance). Mitä käyttäjä haluaa laitteen tekevän? • Nimellissuorituskyky (built-in cabability).  Mihin laite kykenee? • Nimellissuorituskyky saavutetaan hyvällä laitesuunnittelulla ja laadukkaalla valmistuksella. • Kunnossapidolla taas varmistetaan suorituskyvyn pysyminen halutun tason yläpuolella.

  16. 2 Laitteen toiminnot ja toimintoympäristö - Laiteen suorituskyky ja kunnossapidon tavoitteet niiden saavuttamisessa.

  17. 2 Laitteen toiminnot ja toimintoympäristö • Laitteen toimintojen tuntemuksen lisäksi pitää kiinnittää huomiota myös toimintaympäristöön esim.: • Jatkuva prosessi vai erätuotanto. • Varsinaisen toiminnon suorittava laite vai varalaite. • Työaika. • Laitteilla voi olla useita eri tehtäviä ja toimintoja, jotka asettavat kunnossapidolle erilaisia haasteita. • Laitteille määritellään päätoiminto (primääritoiminto) ja yksi tai useampia sivutoimintoja (sekundääritoimintoja). • Oleellinen osa RCM -prosessissa on laitteen päätoimintojen ja merkittävien sivutoimintojen listaus. • Dokumentointi auttaa kaikkia osapuolia ymmärtämään laitteen toiminnot ja kunnossapitorutiinien tarpeet.

  18. 3 Toiminta ja vikaantuminen • Vika = laitteen kykenemättömyys toteuttaa käyttäjän edellyttämä toiminto. • Käytännössä asia ei yleensä ole näin ”on-off-tyyppinen”. • RCM-metodologiassa keskitytään nimenomaan toiminnallisiin vikoihin. Toiminnallinen vika määritellään ”laitteen kykenemättömyydeksi toteuttaa käyttäjän edellyttämä toiminto käyttäjän hyväksymällä suorituskyvyllä”. • Toiminnallisien vikojen ominaispiirteitä ovat: • Osittais- ja kokonaisviat  laite toimii osittain, mutta ei saavuta minimisuorituskykyä tai sitten on toimintakyvytön. • Ylä- ja alarajaviat  laitteen suorituskyky joko ylittää (”karkailee”) tai alittaa halutun suorituskyvyn. • Käyttöympäristö vaikuttaa oleellisesti toiminnallisten vikojen määrittelyyn.  Milloin voidaan sanoa laitteen vikaantuneen?  Kuka määrittelee tai päättää asian? RCM-metodologia = RCM:n viitoittamalla tiellä tai RCM-menetelmässä.

  19. 3 Toiminta ja vikaantuminen • Kuka asettaa laitteelle ”laukaisuehdon”, eli kuka määrää milloin laite vaihdetaan tai otetaan huoltoon tai korjataan? Kuvio: Vioittumisen eri tulkinnat.

  20. 3 Toiminta ja vikaantuminen • Yhteenvetona voidaan todeta seuraavaa: • Laitteen suorituskyvyn haluttu taso määrittää ennakoivan kunnossapidon tarpeen vikaantumisen välttämiseksi. • Suorituskyvyn tasot pitää todentaa ennen vikaantumista, jolloin voidaan saavuttaa merkittäviä kustannus- ja ajansäästöjä. • Laitteen vikaantumisen ja suorituskyvyn (halutun) määrittämisessä pitää olla mukana sekä käyttö- että kunnossapitohenkilöstö sekä esim. tuotannonsuunnittelija tai joku muu, jolla on tuoda todellista lisäarvoa laitteen toimintaan ja käyttöön.

  21. 4 Vika ja Vaikutus Analyysi, VVA • Failure Modes and Effects Analysis (FMEA) • VVA-analyysi on toimintavarmuuden analysointimenetelmä, joka pyrkii sellaisten vikojen tunnistamiseen, joiden seurauksilla on merkittävä vaikutus kohteen suorituskykyyn. • Kysymyksessä on oikeastaan Vika- Vaikutus ja Kriittisyys Analyysi (VVKA) Failure Mode, Effects and Criticality Analysis (FMECA). Miten määritellään vioittumistapa ? • Vikatilanteeseen johtava tapahtuma on vikaantuminen, jolloin suorituskyky ei ole enää normaali. • Mekanismia, jolla vikaantuminen tapahtuu, sanotaan vioittumistavaksi. • Vioittumistavan määrittelyyn tarvitaan riittävä informaatio, mutta liika informaatio voi hidastaa analysointia. • Vioittumistapojen listaaminen onnistuu listaamalla ensin vikatilanteet ja sitten vioittumistavat, jotka johtavat ko. vikatilanteisiin.

  22. 4 Vika ja Vaikutus Analyysi, VVA Miksi vioittumistapoja analysoidaan? • Kunnossapidon perusedellytys on vioittumistapojen tuntemus. • Yksittäinen laite voi vikaantua usealla eri tavalla, tuotantolinjalla voi olla satoja ja koko tehtaassa jo tuhansia vioittumistapoja. • Vioittumistapojen analysoinnilla päästään suunnittelussa kunnossapidossa ja kunnossapidon toteutuksessa vikojen ehkäisemiseen pois häiriökorjauksista. • Vioittumistavan tunnistamisen jälkeen voidaan arvioida sen vaikutukset sekä suunnitella toimenpiteet tilanteen ennakoimiseksi, tunnistamiseksi, ehkäisemiseksi tai korjaamiseksi. • Kunnossapidon tehtävien valinta, priorisointi ja koko toiminnan johtaminen tapahtuu vioittumistapojen tuntemuksen pohjalta. Systemaattinen, ehkäisevä (ennakoiva) kunnossapitostrategia edellyttää vioittumistapojen hyvää tuntemista.

  23. 4 Vika ja Vaikutus Analyysi, VVA Esim. Vioittumistapojen kategoriat: • Kuluminen on yksi tärkeimmistä vioittumistavoista. • Käyttö- ja suunnitteluvirheet aiheuttavat myös paljon vikaantumisia. • Vioittumistavat jaetaan kolmeen luokkaan: • 1 Tapaukset, joissa laitteen suoritustaso laskee halutun tason alapuolelle. • 2 Tapaukset, joissa haluttu suoritustaso nousee laitteen suoritustason yläpuolelle. • 3 Tapaukset, joissa laitteen toiminta ei täytä sille asetettuja vaatimuksia.

  24. 4 Vika ja Vaikutus Analyysi, VVA • Ensimmäisessä tapauksessa laitteen suoritustaso on alunperin ollut riittävä. • Syynä tason laskuun voivat olla mm. kuluminen, voiteluhäiriö, lika, osien irtoaminen tai suoritustasoa laskeva inhimillinen tekijä. • Kulumisella tarkoitetaan tässä kaikkia kulumisen muotoja, korroosiota, väsymistä, eroosiota, kavitaatiota ja jopa eristyskyvyn huononemista. • Toisessa tapauksessa laitteen haluttu suoritustaso (tai kuormitustaso) nousee laitteen suoritustason yläpuolelle aiheuttaen toimintahäiriöitä kahdella tavalla: • Haluttu suoritustaso nousee niin paljon, ettei laite enää suoriudu tehtävästään. • Haluttu suoritustaso aiheuttaa niin paljon vikaantumisia, että laitteiston luotettavuus putoaa oleellisesti.

  25. 4 Vika ja Vaikutus Analyysi, VVA • Haluttu suoritustaso voi nousta neljästä syystä: • 1 Hyväksytty, tarkoituksellinen ylikuormitus suunniteltuun suoritustasoon nähden. • 2 Hyväksytty, vahingossa tapahtuva ylikuormitus pullonkaulojen poiston yhteydessä. • 3 Äkillinen vahingossa tapahtuva ylikuormitus käyttövirheen, väärän asennuksen tai jonkun ulkoisen syyn seurauksena. • 4 Väärät raaka-aineet tuotantoprosessissa voivat aiheuttaa ylikuormitusta. • Kolmannessa tapauksessa (s. 23) laitteille voidaan vaatia suoritustasoa, jota ne eivät voi saavuttaa. • Tällöin ongelma kohdistuu usein vain prosessin heikoimpaan ”lenkkiin”. Kuinka paljon yksityiskohtia? • Oikean kunnossapitostrategian valinta edellyttää riittävää informaatiota, mutta liika informaatio vaikeuttaa analysointia. • Sopivan informaatiomäärän määrittely on käytännössä vaikeaa. • Tarvittavan informaation määrä riippuu analyysin suoritustasosta.

  26. 4 Vika ja Vaikutus Analyysi, VVA • Mitä korkeammalla tasolla vioittumistavat määritellään sitä vähemmällä informaatiolla tullaan toimeen. • Komponenttitason määrittely vaatii enemmän informaatiota, mutta tulokset ovat paremmat kunnossapitostrategian valitsemiseksi. • Analysointia ei ole syytä jatkaa tarpeettoman syvälle, koska tällöin tullaan usein alueelle, johon ei voida vaikuttaa. • Oikea taso on se taso, jolla vioittumistavat voidaan tunnistaa oikean kunnonvalvontastrategian valitsemiseksi. • Seuraavan dian taulukossa on esitetty pumppuryhmän vioittumistapoja eri tasoilla: • Mitä alemmalle tasolle mennään, sitä tarkempaa informaatiota saadaan. • Informaation määrä kasvaa eksponentiaalisesti tasojen määrän kasvun mukana.

  27. 4 Vika ja Vaikutus Analyysi, VVA • Pumppuryhmän vioittumistapoja eri tasoilla. Mitä alemmalle tasolle mennään sitä lähemmäksi vian alkuperää päästään.

  28. 4 Vika ja Vaikutus Analyysi, VVA • Eri viat toteutuvat eri todennäköisyydellä. • Todennäköisiä vioittumistapoja ovat: • Vioittumistavat, joita on esiintynyt aikaisemmin samassa tai samantyyppisessä laitteistossa (on tärkeintä sisällyttää nämä analyysiin). • Vioittumistavat, joiden ehkäisemiseksi tehdään ennakoivaa kunnossapitoa ja jotka toteutuisivat, jos ennakoiva kp-toiminta lopetettaisiin. • Kaikki muut vioittumistavat, joita pidetään mahdollisina ja joiden tunnistaminen sekä vaikutusten arviointi on erittäin vaikeaa tai tärkeää. • Erittäin epätodennäköiset vioittumistavat pitäisi myös analysoida, jos niiden aiheuttamat vahingot tulisivat olemaan suuria. • Vioittumistapojen tunnistaminen voi olla vaikeaa ja usein varsinaisen vioittumistavan sijaan analyysissä on seurannaisvaikutus ja varsinainen vian aiheuttaja jää epäselväksi. ( ?) • Olosuhteen vaikutus vioittumistapaan voi olla merkittävä ja se on huomioitava.

  29. 4 Vika ja Vaikutus Analyysi, VVA Vikojen vaikutukset: • Vioittumistapoja arvioidaan ennakoivan kunnossapidon tarpeen määrittämiseksi. • Seurausten kuvausten pitää olla tarkkoja, jotta seuraukset pystytään arvioimaan. • On tiedettävä: • Mitä tiedetään jonkun vioittumistavan toteutumisesta. • Vioittumistavan tunnistus tapahtuu esim. äänen, savun, vuotojen tai mittalaitteiden aiheuttamien hälytysten avulla. - Vioittumistavan seurausten kuvauksessa määritellään nämä tapahtumat. • Turvalaitteiden vaikutusten seurauksia määritettäessä pitää huomioida se, että mitä tapahtuu, jos suojattu laite vikaantuu turvalaitteen ollessa vikaantuneina. - Aiheuttavatko seuraukset vaaraa ihmisten turvallisuudelle tai ympäristölle? • Mikäli vioittumistapa aiheuttaa hengen-, terveys- tai ympäristövaaraa, täytyy näiden vaarojen seuraukset kuvata analyysissä.  Onko seurauksilla vaikutusta esim. tuotantoon?

  30. 4 Vika ja Vaikutus Analyysi, VVA • Osa vioista ei vaikuta tuotantoon. • Seurausten vakavuuden arvioimiseksi vian vaikutukset tuotantoon tulee määrittää. • Kullekin vioittumistavalle määritellään ominainen seisokin tai vajaakäytön kesto, joka sisältää korjauksen siihen liittyvine viiveineen ym (toipumisaika). • Analyysiä hyödynnetään esim. varaosavaraston määrittelyssä ja henkilöstön määrästä päätettäessä. • Viat voivat vaikuttaa tuotannon laatuun, muiden laitteiden toimintaan, nostavat tuotantokustannuksia tai muiden vikojen todennäköisyyttä. • Myös nämä seuraukset tulee analysoida, samoin vian korjaamisen vaatimat toimenpiteet. Vioittumistapojen ja niiden vaikutusten informaatiolähteet • Kerättäessä tietoa VVA -analyysiä varten, pitää ennakoida kunnonvalvonnan vaatimukset aikaisempien ja ennustettavien uusien vioittumistapojen perusteella ( ennakoiva kp). • Laitetoimittajilta saa joskus tällaista tietoa.

  31. 4 Vika ja Vaikutus Analyysi, VVA • Joskus laitetoimittajilta on mahdollisuus saada kattavia VVA –analyysejä. • Laitetoimittajat voivat olla mukana laitteiden kunnossapitotoiminnassa ja ne voivat tehdä luotettavuustutkimuksia. • Laitetoimittajat eivät aina välttämättä saa riittävää käyttökokemustietoa laitteiden takuuaikojen loputtua. • Käyttäjien kokemuksia tarvitaan tavallisesti laitetoimittajien VVA -analyysitietojen täydennykseksi. • Myös muilta laitteiden käyttäjiltä voi saada hyödyllistä tietoa analyysin tekoon. • Laitteen käyttö- ja kunnossapitohenkilöstö on usein paras tietolähde VVA -analyysiä tehtäessä ja heidät on saatava mukaan tehtävän suorittamiseen Analyysitaso ja informaatiolomake • Oikea taso analyysille on se, jolla vioittumistavat voidaan tunnistaa. • Analyysin taso vaihtelee tapauskohtaisesti pienistä komponenteista suurin tuotantolinjan osiin.

  32. 4 Vika ja Vaikutus Analyysi, VVA • Yksityiskohtaisempaa analyysiä tarvitaan, kun tarvitaan ennakoivaa kunnossapitoa ja yleisempi analyysi riittää, kun toiminta painottuu korjaavaan kunnossapitoon. • Oikean tason määrittämiseen tarvitaan kokemusta analyysin teosta sekä laitteiden toiminnan tuntemusta. • Kokemattoman analyysin tekijän ei tavallisesti kannata lähteä kovin yksityiskohtaisiin analyyseihin vaan tyytyä yleisemmälle tasolle. • Seuraavan dian taulukossa on esimerkki RCM -informaatiolomakkeesta, jolla arvioidaan kaasuturbiinin savupiipun vioittumistapoja, niiden vaikutuksia sekä valitaan sopiva kunnossapitostrategia.

  33. 4 Vika ja Vaikutus Analyysi, VVA RCM-informaatiolomake, jossa arvioidaan kaasuturbiinin savupiipun vioittumistapoja ja niiden vaikutuksia.

  34. 5 Vikaantumisen seuraukset • Vikaantuminen vaikuttaa aina jollakin tavalla toimintaan (laatuun, tuotannon määrään, asiakaspalveluun, ympäristöön, turvallisuuteen, kustannuksiin jne.). • Jos seuraukset ovat vakavia, tehdään huomattavia ponnisteluja vikaantumisten estämiseksi ja/tai seurausten lievittämiseksi. • Seuraukset voidaan jakaa piileviin ja näkyviin. • Piilevää vikaantumista ei havaita normaaleissa olosuhteissa (esim. varalaitteen vikaantuminen, joka havaitaan vasta, kun päälaite vikaantuu.). • Näkyvä vikaantuminen havaitaan esim. tuotannon pysähtymisenä. • Näkyvien vikaantumisien seuraukset voidaan jakaa seuraaviin ryhmiin: • Turvallisuus- ja ympäristöseuraukset. • Toiminnalliset seuraukset. • Ei-toiminnalliset seuraukset. • Seuraavassa diassa on esitetty yhteenvetona päätöspuu tulevilla sivuilla esitetyistä seurausten perusteella jaotelluista vikaantumisista ja niihin kohdistuvista toimenpiteistä.

  35. 5 Vikaantumisen seuraukset Seuraus Päätöspuu: Yhteenveto seurausten perusteella jaotelluista vikaantumisista ja niihin kohdistetuista toimenpiteistä (ennakoivasta kunnossapidosta). 1) 2) 3) Jos ei auta…

  36. 5 Vikaantumisen seuraukset • Näkyvän vikaantumisen seuraukset • Turvallisuus- ja ympäristöseuraukset: • Turvallisuutta voidaan tarkastella yksilön tai yhteiskunnan näkökulmasta. • Yksilön kannalta riski on tapaturma tai hengenmenetyksen mahdollisuus. • Yhteiskunnan kannalta riskit ovat lähinnä ympäristöriskejä. • Riskitaso määräytyy vikaantumisen toteutumisen todennäköisyyden mukaan. • Henkilöriskien suhteen ollaan yleensä yksimielisiä, mutta ympäristöriskien suhteen ollaan epätietoisempia. • Riskialttiita järjestelmiä kehitetään tai ne korvataan uusilla. • Lainsäädäntö tuo oman lisänsä riskien seurausten kartoitukseen. • Toiminnalliset seuraukset: • Vaikutukset voidaan jakaa neljään ryhmään: • Vikaantuminen vaikuttaa tuotantomäärään. • Vikaantuminen vaikuttaa tuotteen laatuun.

  37. 5 Vikaantumisen seuraukset • Vikaantuminen vaikuttaa asiakaspalveluun. • Vikaantuminen lisää korjaus- ja toimintakustannuksia. • Vikaantumisen kustannuksia arvioidaan yleensä tietyn ajanjakson ajalta (korjauskustannukset ja katemenetykset). • Ennakoivia toimenpiteitä kannattaa tehdä, jos niiden kustannukset ovat pienemmät kuin vikaantumisien kustannukset. • Jos ennakoivia toimenpiteitä ei löydetä, pyritään yleensä prosessimuutoksiin. • Ei-toiminnalliset seuraukset: • Vikaantumiset, jotka eivät suoraan vaikuta turvallisuuteen, ympäristöön tai toimintoihin, mutta näkyvät korjauskustannuksina. • Ennakoivia toimenpiteitä kannattaa tehdä vain, jos niiden kustannukset ovat pienemmät kuin korjauskustannukset (prosessimuutokset harvoin kannattavia). • Vikaantumisten arvioinnissa voidaan talouden lisäksi huomioida seurannaisvahinko ja suojatut toiminnot.

  38. 5 Vikaantumisen seuraukset • Piilevän vikaantumisen seuraukset: • Vikaantumista ei havaita normaaleissa olosuhteissa. • Kunnossapidon tavoitteena on ehkäistä tai vähentää yhteisvikaantumisia. • Piilevä vika saattaa aiheuttaa ketjureaktion eli suuren joukon vikaantumisia. • Piilevä vikaantuminen liittyy usein vara- tai suojalaitteiden toimintaan. • Jos (muiden kuin vikaturvallisten) suojalaitteiden vikaantumista ei havaita normaalioloissa, liittyy niihin neljä toimintotilannetta: • Kumpikaan laite ei vikaannu  toiminta on normaalia. • Suojattava toiminto vikaantuu sinä aikana, kun suojalaite toimii  suojalaite toimii tarkoituksenmukaisesti. • Suojalaite vikaantuu sinä aikana, kun suojattava toiminto toimii  vikaantumista ei välttämättä huomata, eikä sillä ole mitään seurauksia. • Suojalaite vikaantuu ja sen jälkeen suojattava toiminto vikaantuu  syntyy yhteisvikaantumistilanne. • Yhteisvikaantumisen todennäköisyyttä voidaan pienentää suojalaitteen vikaantumistodennäköisyyttä pienentämällä ja suojalaitteen käytettävyyttä parantamalla.

  39. 5 Vikaantumisen seuraukset • Suojalaitteiden tehtävä on estää vakavia seurauksia, mutta suojalaitteita on myös huollettava. • Ennakoivaa kunnossapitoa kannattaa tehdä, jos sillä saadaan vikaantumisen todennäköisyys hyväksyttavälle tasolle. • Säännölliset tarkastukset ja testaukset ovat usein tarpeen piilevien vikaantumisten löytämiseksi. • Jos ennakoivat toimenpiteet ja testaukset eivät auta, joudutaan laite suunnittelemaan uudelleen, joka on välttämätöntä etenkin turvallisuus ja ympäristöriskien tapauksessa.

  40. 6 Ennakoiva kunnossapito, Ehkäisevät toimenpiteet • Teknisesti käyttökelpoiset ennakoivat toimenpiteet: • Tarvitaan kriteerit teknisesti käyttökelpoisten ja tarkoituksenmukaisten ennakoivien toimenpiteiden löytämiseksi. • Toimenpiteet voidaan jakaa kahteen ryhmään: • Ennakoivat toimenpiteet: Toimenpiteet, joilla ehkäistään vikaantumista tai ennustetaan vikaantumisajankohta. • Häiriön jälkeiset toimenpiteet: Toimenpiteet, joilla paikallistetaan vika, suunnitellaan parannuksia ja käytetään laitetta rikkoutumiseen saakka. • Ennakoiva toimenpide on järkevä, jos se vähentää häiriöstä aiheutuvia kuluja enemmän kuin itse ennakoiva toimenpide vaatii kuluja. • Tehtävä on teknisesti tarkoituksenmukainen, jos sillä vähennetään häiriön seurauksia hyväksyttävälle tasolle. • Tarkasteltaessa ennakoivia toimenpiteitä teknisestä näkökulmasta on huomioitava, esim.:

  41. 6 Ennakoiva kunnossapito, Ehkäisevät toimenpiteet • Tarkasteltavan laitteen iän ja vikaantumistodennäköisyyden mahdollinen riippuvuussuhde. • Mitä tapahtuu, kun vikaantuminen alkaa ilmetä. • Myöhemmin käsitellään toimenpiteitä, joita käytetään, kun käyttöiän ja vikaantumistodennäköisyyden välillä on riippuvuussuhde. • Käyttöikä ja kuluminen: • Laite voi joutua käytössä monen erityyppisen kuormituksen kohteeksi. • Kuormitukset voivat väsyttää materiaalia, jolloin se murtuu jo ”normaalilla” kuormituksella tai laite kuluu ja heikkenee.

  42. 6 Ennakoiva kunnossapito, Ehkäisevät toimenpiteet • Kuormitukselle alttiina oloa mitataan monella eri tavalla: • Tuotos, kuljettu matka, toimintakerrat, kalenteriaika ja käyntiaika. • Väsyminen ja kuluminen on yleensä suoraan verrannollinen altistukseen. • Seuraavan sivun dian kuva perustuu kahteen perusolettamukseen: • Kuluminen ja väsyminen on suoraan verrannollinen kuormitukseen. • Laite tai sen osa on jatkuvasti jännityksen alainen. • Jos edellä esitetty pitäisi tarkasti paikkansa, kaikkien laitteiden elinikä voitaisiin ennustaa tarkasti. • Käytännössä asiat ovat monimutkaisempia. Vertaa 

  43. 6 Ennakoiva kunnossapito, Ehkäisevät toimenpiteet • Hyvä vikaantumisen ennustettavuusKäyttöikä ja vikaantuminen • Samat osat samoissa olosuhteissa kestävät eri aikoja: • Osissa on aina pieniä eroja, samoin rasituksissa ja muissa olosuhteissa. • Seuraava kuva (s. 44) esittää erään tyypillisen käyttöiän vaihtelun.

  44. 6 Ennakoiva kunnossapito, Ehkäisevät toimenpiteet Vikaantumistiheys ja ”keskimääräinen elinikä” • Vikaantumisen vastuskyky heikkenee käyttöiän myötä, mutta vikaantumisen ennustettavuus ei yleensä ole kovin hyvä. • Seuraava kuva (s. 45) esittää käyttökelpoisen eliniän (käyttöiän) periaatteen lähinnä kuluttavan kuormituksen tilanteissa.

  45. 6 Ennakoiva kunnossapito, Ehkäisevät toimenpiteet Todennäköinen vikaantuminen ja ”käyttökelpoinen elinikä” eli käyttöikä. • Analysoitaessa suuri joukko identtisiä vikatiloja, voidaan havaita seuraavan kuvan (s. 46) mukainen tilanne: • Osa vikaantumisista tapahtuu ”ennenaikaisesti”. • Edellä esitetyt ovat varsin pelkistettyjä malleja eliniän ja vikaantumisen välisestä suhteesta.

  46. 6 Ennakoiva kunnossapito, Ehkäisevät toimenpiteet Ennenaikainen vikaantuminen ja ”käyttökelpoinen elinikä” eli käyttöikä. • Seuraavassa (s. 47) on esitetty lisää kaksi erilaista mallia tilastollisille vikaantumiskäyrille. • Käytännössä vikaantumiset tapahtuvat kuitenkin hyvin vaihtelevasti ja puhtaita teoreettisia vikaantumismalleja näkee harvoin.

  47. 6 Ennakoiva kunnossapito, Ehkäisevät toimenpiteet Erilaisia tilastollisia vikaantumiskäyriä (B esitetty s. 46).

  48. 6 Ennakoiva kunnossapito, Ehkäisevät toimenpiteet • Käyttöiästä riippuvat häiriöt ja ennakoiva kunnossapito: • Loppuun kulumista esiintyy useimmiten silloin, kun laite on suorassa kontaktissa tuotteen kanssa. • Käyttöiästä riippuvia häiriöitä esiintyy väsymisen, korroosion, hapettumisen ja höyrystymisen yhteydessä. • Em. syistä syntyvien häiriöiden ehkäisyyn sopii hyvin määräaikaishuolto. Määräaikaishuolto: • Määräaikaishuollossa laitteen alkuperäinen toimintakunto palautetaan, kun ennalta määrätty elinikä on saavutettu (osia vaihdetaan /korjataan riippumatta niiden kunnosta). • Määräaikaishuolto jaetaan kahteen ryhmään: • Määräaikainen korjaus (toimintakyky palautetaan korjaamalla). • Määräaikainen osien vaihto.

  49. 6 Ennakoiva kunnossapito, Ehkäisevät toimenpiteet • Määräaikaishuolto sijoitetaan ajankohtaan, jossa vikaantumistodennäköisyys lähtee voimakkaasti kasvamaan. • Uskomus, että kaikilla laitteilla on elinikä, jota voidaan jatkaa ennakkohuollolla, ei pidä paikkaansa kaikissa tapauksissa. • Laitteella voi olla kaksi ”elinikärajaa” (kts. kuva s. 50): • Varman toiminnan käyttöikä (...raja), vikaantumistodennäköisyys on hyvin pieni: • Sovelletaan vikaantumisiin, joiden seurauksena voi olla tapaturmia tai ympäristöongelmia. • Taloudellinen käyttöikä (...raja): • Voidaan soveltaa vikaantumisiin, joissa seurauksena ei ole tapaturmia tai ympäristöongelmia. • Kun korjauskustannukset ovat suurempia kuin vikaantumisen taloudellinen seuraus (tilastollisesti).  ei kannata korjata  taloudellinen käyttöikä on saavutettu.

  50. 6 Ennakoiva kunnossapito, Ehkäisevät toimenpiteet Varman toiminnan käyttöikä ja taloudellinen käyttöikä. • Määräaikaishuolto on teknisesti järkevää, jos • laitteella on olemassa ikä, jonka jälkeen vikaantuminen kasvaa nopeasti.

More Related