1 / 46

Hyvän ympäristön piirteet ja niiden arviointi

Hyvän ympäristön piirteet ja niiden arviointi. Helinä Kotilainen Yliarkkitehti, SAFA, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Päivi Topo Dos., VTT, pääsihteeri Sosiaali- ja terveysministeriö. Esityksen tavoitteet.

cai
Download Presentation

Hyvän ympäristön piirteet ja niiden arviointi

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. Hyvän ympäristön piirteet ja niiden arviointi Helinä Kotilainen Yliarkkitehti, SAFA, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Päivi Topo Dos., VTT, pääsihteeri Sosiaali- ja terveysministeriö

  2. Esityksen tavoitteet • Kuvata erityisesti muistisairauksiin liittyvistä asumisen haasteista ja niiden ratkaisuista • Kuvata Muistitarjouma -arviointimenetelmää ja sillä saatuja tuloksia

  3. Koti turvana? • Koti on elämän aikana rakennettu, viestii autonomiasta & yksityisyydestä, jatkuvuudesta • Jatkuvuuden ylläpito on koettu keskeiseksi identiteetin kannalta, kun ihminen sairastuu krooniseen sairauteen • Koti on rikas ympäristö: täynnä pientä ja suurta tekemistä, katsomista, koskemista vrt. hoidon ja hoivan ympäristöt, joita usein leimaa hoidettavana/avuttomana oleminen • Kaikkialla läsnä oleva minä: identiteetin pesä?

  4. Toimintakyky on aina suhteessa johonkin • Mitä enemmän toimintakyvyn vajeita, sen suurempi merkitys ympäristön piirteillä • Periaatteessa kuitenkin ihminen voi olla hyvin autonominen vaikka toimintakykyä olisi vähän • Toimintakyky on bio-psyko-sosiaalinen asia

  5. Muistisairaudet merkittävin haaste kotona asumiselle • Ympärivuorokautisen hoidon piirissä asuvista reilulla 80 prosentilla on ongelmia muistin ja muiden kognitiivisten toimintojen kanssa • Kotona asuminen on poliittisena tavoitteena • Koti on usein mieluisampi asuinpaikka myös silloin kun henkilö tarvitsee paljon muiden apua ja tukea • Syytä katsoa kotiympäristöä ja sen mahdollisuuksia nykyistä tarkemmin

  6. Muistisairauden kanssa eläminen on yksilöllistä • laaja-alaisia muutoksia kognitiivisessa toiminnassa sekä muun muassa sosiaalisessa käyttäytymisessä • loogiset toimintaketjut sekä toiminnanohjaus vähitellen heikkenevät • lähimuistin ongelmat, pulmat orientoitumisessa paikkaan, aikaan, ihmisiin • taudin edetessä ongelmia motoriikassa, esim. askeleen madaltuminen, kömpelyys, hahmottamisvaikeudet

  7. ”Muistisairaudet Mörkönä” • Vahva kielteinen ja pelottava leima • Asteittainen riippuvuus muiden avusta ja siitä, että he huomaavat tuen ja avun tarpeet sairastuneen ihmisen näkökulmasta • Huoli siitä, että on taakaksi läheisilleen • Tietoisuus sosiaalisen statuksen laskusta • Sairastuneiden ja omaisten eristäytyminen, alakulo & masennus • Kun muistisairaus tulee tutuksi, hälveneekö pelottavuus?

  8. Asumisen haasteet näkyvät varhain, jos tiedonkäsittelyssä ja muistissa ongelmia • Jo lievät muistiongelmat vaikeuttavat niin usein arkipäivän teknologian käyttöä (esim. tietokone, kännykkä, mikroaaltouuni, parranajokone, pankkikortti), että sitä on pidetty yhtenä arviointikriteerinä • Everyday Technology Use Questionnaire • Tämä ei tarkoita, että lievistä muistipulmista kärsiville koskaan kehittyisi muistisairautta • Lena Rosenberg: Navigating through technological landscapes (2009)

  9. Arkielämän teknologian haasteet muistisairailla ihmisillä • Sairastuneilla pulmia arkielämän kanssa: unohtelua, eksymistä, toistoa… • Muistisairaat ihmiset käyttävät selviämisstrategioina jatkuvia toistoja, muistilaput, itsekseen puhuminen, rutiineista kiinnipitäminen. • Nämä auttavat koherenssin, pärjäämisen tunteen ylläpitämisessä, mutta harvoin tuovat kestävää ratkaisua arkipäivän pulmiin • Voivat myös olla osasyy kieltäytyä kodin muuttamisesta tai apuvälineistä • Nygård L: Living with dementia and the challenges of domestic technology. Teoksessa Topo P & Östlund B (toim): Dementia, design and technology, IOS Press 2009

  10. Miten kotiympäristö voi tukea? • Vähittäinen kodin muuttaminen taudin edetessä yhteisymmärryksessä sairastuneen ihmisen kanssa Tavoitteena: • kulkureittien helppokulkuisuus, ulkoilureitit, jotka tuovat takaisin alkupisteeseen • lisää valaistusta, joka ei häikäise, • hahmottamisen tukeminen (esim. kontrastit riittävät lattia/seinät/käsijohteet, ruuan hahmottaminen lautaselta), • kynnysten ym. liikkumisesteiden poistaminen, • pesutilojen lämpimyys, • pelottavien/harhoja laukaisevien asioiden/esineiden poisto • Vaaraa aiheuttavien tilanteiden vähentäminen • Viihtyisyyden varmistaminen

  11. Lisätietoa muistisairaiden ihmisten asumisesta • Laadukkaat dementiapalvelut -opas kunnille, Stakes 2008 • Opas ikääntyneen muistioireisen kodin muutostöihin, Ympäristöministeriö 2007 • Dementiakoti - koti hyvää elämää varten, Suomen dementiahoitoyhdistys 2003 • www.sotera.fi • Helsingin kaupungin ylläpitämä näyttelykoti "Toimiva koti" www.toimivakoti.fi • ARVI-tietokanta ja työväline esteettömän asuinympäristön suunnittelua ja arviointia varten http://www.arvi.enef.net/main.asp

  12. Sovellukset nähtävissä Toimivan kodin näyttelyssä http://www.toimivakoti.fi

  13. Kuva: Helinä Kotilainen

  14. Kuva: Helinä Kotilainen

  15. Kuvat: Päivi Tapiovaara / Lähellä kehoa –hanke 2004-2008

  16. Ympäristö • Psykososiaalinen ympäristö: miten ihmiset kohtaavat, millaisia toiminnan, ilmaisun ja yhteisyyden mahdollisuuksia on • Fyysinen ympäristö toiminnallisena, esteettisenä, viihtymiseen liittyvänä ilmiönä • Molemmat sosiaalisesti ja kulttuurisesti muokkautuneita • Muuttuvat jatkuvasti omasta ja muiden toimesta • Vaikuttavat siihen mitä ajatellaan mahdolliseksi ja miten toimitaan

  17. Toimijuus • Tapoja, joiden kautta suhdetta itseen ja ympäröivään maailmaan rakennetaan ja toteutetaan • Ihmisen toiminnan ei suuntaudu vain itsestä ulospäin vaan toimiessaan ihminen luo itseään ja toimijuuttaan, yhteisöään ja toimintaansa (Honkasalo 2008) • Syvästi kulttuurisesti ja sosiaalisesti säädeltyä • Toimijuus ehkä välttämätöntä hengissä pysymiselle?

  18. Esimerkki toimijuudesta ja toiminnan tarpeesta tilanteessa, jossa ympäristö köyhä • Mies, jolla on vaikea muistisairaus, on istunut pyörätuolissa jo jonkun aikaa. Hän on istunut suuren ruokasalin nurkassa vartin verran eikä pääse itse liikkeelle. Huone on hyvin hiljainen ja melko tyhjä. Hetken kuluttua hän alkaa hitaasti silitellä pyörätuolin eri osia – sileää metallia, kiinikkeitä,renkaita, pinnoja. Mitään muita toiminnan mahdollisuuksia ei ole tarjolla. (Topo ym. Kohtaamisia dementiahoidon arjessa, Stakes, tutkimuksia 162, 2007)

  19. Tarjouman teoria Elinympäristön tarjoumat ovat piirteitä, jotka edistävät, estävät tai ovat neutraaleja henkilön hyvinvoinnille ja toimijuudelle Tarjoumat ovat osana henkilön vuorovaikututusta ympäristönsä kanssa Muun muassa emootiot ja motivaatiot ovat keskeisiä tarjoumien havaitsemiselle (Kyttä 2003)

  20. Toimijuus, muistisairaus ja ympäristö • Kyvyt ylläpitää tapoja heikkenevät, silti joitain tapoja säilyy ja voi olla että myös muistisairaan toimintaa voidaan tulkita yrityksenä ylläpitää tapoja • Myös muistisairaan identiteetti kiinnittyy toimintaan, toimijuuden mahdollisuuksiin • Psykososiaalisen ja fyysisen ympäristön merkitys toimijuuden toteuttamisessa korostuu samalla kun riippuvuus muista lisääntyy

  21. Ympäristö,asukkaan toimijuus ja työntekijät välittäjinä Ympäristön tarjoumat: Lähtökohdat & potentiaali toiminnalle (edistävä, “vapaa”, rajoittava) • Hoitajat välittäjinä: • Välittävät negatiivisia ja positiivisia tarjoumia muistisairaille asukkaille • Tarjoavat asukkaille tai piilottavat heiltä mahdollisuuksia ympäristön havaitsemiseen, käyttöön ja muokkaamiseen Asukkaan toimijuus: kyetä, tietää kuinka/ osata, voida, haluta, täytyä  havaita, käyttää ja muokata ympäristön tarjoumia, tunteet jotka niihin liittyvät Organisaation kulttuuri HOIDON JA HOIVAN YMPÄRISTÖT / H. Kotilainen 22

  22. Tuloksia Mielen Muutos -hoitokokeesta • Fyysisten ympäristöjen tutkimus osa randomisoitua hoitokoetta, jossa tavoitteena etsiä ei lääkkeellisiä hoitokeinoja muistisairaiden ihmisten ns. käytösoireiden hoitoon (ahdistus, masennus, levottomuus, itkuisuus, aggressiivisuus jne.) • 11 hoito-osastoa, joita valokuvattiin (n. 600 kuvaa) ja joista kirjoitettiin muistiinpanoja

  23. Ympäristön arviointilomake(Kotilainen ja Topo 2009) • Ympäristön tarjouma asukkaille • Antaa asukkaille mahdollisuuden • Mahdollistavat tekijät • Estävät tekijät • Muutosehdotukset

  24. Ympäristön arvioinnin jäsennys Rakennuksen pohjaratkaisu, tilojen koko ja varustelu Kiinteä kalustus Liikuteltavat / siirrettävät esineet Muokattavat materiaalit Aistiympäristö Mahdollisuudet yksin- ja yhdessäoloon

  25. Ympäristön tarjouma asukkaille

  26. Ympäristön tarjouma asukkaille

  27. Ympäristön tarjouma asukkaille

  28. Tervetuloa! DESIGNING ENABLING ENVIRONMENTS FOR PEOPLE WITH DEMENTIA / H.Kotilainen & P.Topo

  29. Tervetuloa! DESIGNING ENABLING ENVIRONMENTS FOR PEOPLE WITH DEMENTIA / H.Kotilainen & P.Topo

  30. Älä mene ulos! DESIGNING ENABLING ENVIRONMENTS FOR PEOPLE WITH DEMENTIA / H.Kotilainen & P.Topo

  31. Katsooko kukaan telkkaria? DESIGNING ENABLING ENVIRONMENTS FOR PEOPLE WITH DEMENTIA / H.Kotilainen & P.Topo

  32. Hulppeat julkiset tilat, mutta kenelle? Osastoilla ahdasta. DESIGNING ENABLING ENVIRONMENTS FOR PEOPLE WITH DEMENTIA / H.Kotilainen & P.Topo

  33. Varasto? DESIGNING ENABLING ENVIRONMENTS FOR PEOPLE WITH DEMENTIA / H.Kotilainen & P.Topo

  34. Tila yhdessäololle: käytännöllinen, kielletty, tuttu? DESIGNING ENABLING ENVIRONMENTS FOR PEOPLE WITH DEMENTIA / H.Kotilainen & P.Topo

  35. ”Minun paikkani” ”Minun huoneeni” DESIGNING ENABLING ENVIRONMENTS FOR PEOPLE WITH DEMENTIA / H.Kotilainen & P.Topo

  36. Yksityinen kylppäri vai työpaikka? 02/10/2014 DESIGNING ENABLING ENVIRONMENTS FOR PEOPLE WITH DEMENTIA / H.Kotilainen & P.Topo

  37. Rentouttava kylpypaikka vai tehdas? DESIGNING ENABLING ENVIRONMENTS FOR PEOPLE WITH DEMENTIA / H.Kotilainen & P.Topo

  38. Syntyneitä oivalluksia • Tilojen suunnitelun osaamisessa monia selkeitä puutteita, • Pahoja puutteita myös tilaajan osaamisessa • Työntekijät eivät juurikaan aktiivisesti edistäneet mahdollistavien tekijöiden käyttöä asiakkaiden parhaaksi

  39. Syntyneitä oivalluksia • Useita esimerkkejä, joissa aktiivisesti estettiin mahdollistavien elementtien käyttöä ja luotiin itse lisää estäviä tekijöitä

  40. Ongelmana: • Henkilökunnalla/esimeihillä kontrolloinnin & hallinnan tarve, jossa painotuksena biolääketieteellinen lähestymistapa - kyseessä kuitenkin asuminen JA hoito • Asukkaan kokemuksen ja näkökulman sivuuttaminen (kokeile suihkulavettikyytiä ja suihkua lavetilla, katsele maailmaa asukasvuoteesta)

  41. Johtopäätelmiä • Valtasuhteet tulevat konkreettisesti esiin fyysiseen ympäristöön liittyvissä teoissa ja ympäristön piirteissä • Työntekijät voivat huomaamattaan omalla toiminnallaan romuttaa hyvän suunnittelun saavutukset • Asukkaiden toimijuus ja toiminta hyvin rajoittunutta – ilmaisevatko he turhautumista ja vastustusta ns. käytösoireilla?

  42. Ympäristö, toiminta & hyvinvointi liittyvät kiinteästi yhteen • Ympäristöä muuttamalla voidaan saada jotain muuttumaan toiminnassa ja hyvinvoinnissa • Ympäristön muutosta tarvitaan, jos halutaan muuttaa toimintaa, tukea asukkaiden toimijuutta & lisätä hyvinvointia

More Related