1 / 55

Tulenkestävät materiaalit pyrometallurgisissa prosesseissa

Tulenkestävät materiaalit pyrometallurgisissa prosesseissa. Metallurgiset prosessit ja niiden mallinnus Tiistai 9.10.2012 klo 8-10. Luennon tavoite.

kemp
Download Presentation

Tulenkestävät materiaalit pyrometallurgisissa prosesseissa

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. Tulenkestävät materiaalit pyrometallurgisissa prosesseissa Metallurgiset prosessit ja niiden mallinnus Tiistai 9.10.2012 klo 8-10

  2. Luennon tavoite • Luoda yleiskatsaus tekijöihin, joita on huomioitava tarkasteltaessa vuorausmateriaaleja ja niiden käyttäytymistä pyrometallurgisissa prosesseissa

  3. Sisältö • Tulenkestävät materiaalit • Tehtävät ja rooli pyrometallurgiassa • Rakenne, ominaisuudet • Jaottelu: koostumus, muoto, ... • Valmistus • Tulenkestäviin kohdistuvat rasitukset • Kemialliset, termiset, mekaaniset vs. materiaalin ominaisuudet • Käytännössä huomioitavia asioita

  4. Tulenkestävien materiaalien rooli ja merkitys pyrometallurgiassa • Pyrometallurgiassa usein korkeat lämpötilat • Tarvitaan materiaaleja, jotka kestävät korkeita lämpötiloja • Sulaminen + Kemialliset reaktiot • Esim. teräksen, sementin ja lasin valmistus tai energiantuotanto ei nykymittakaavassa olisi mahdollista ilman tulenkestäviä materiaaleja • Materiaalin rikkoutuminen voi johtaa suuriin taloudellisiin ja henkilövahinkoihin

  5. Tulenkestävien tehtävät • Estää sulia vaurioittamasta vaippaa • Toimia lämpösuojana sulan ja reaktorin vaipan välillä • Suojata vaippaa fyysisesti esim. panostuksen yhteydessä • Hidastaa sulan jäähtymistä reaktorissa • Energian säästö

  6. Tulenkestävien materiaalien määritelmä • Tulenkestävän materiaalin fysikaalinen muoto ja kemiallinen koostumus säilyvät korkeissa lämpötiloissa. Materiaalin on kestettävä vähintään 1500 C:een lämpötila. • Aine on erittäin tulenkestävä, jos se kestää vähintään 1830 C:een lämpötilan. • Eristysmateriaalit ovat tulenkestäviä, jos ne kestävät 800 C:een lämpötilan. • ISO1109: Pehmenemislämpötila vähintään 1500 C

  7. Tulenkestävien materiaalien yleisiä ominaisuuksia • Koostuvat usein useista faaseista • Ei sulamispistettä, vaan pehmenemisalue • Lämpölaajeneminen huomioitava • Vaadittavia asioita • Kestettävä termisiä, kemiallisia ja mekaanisia rasituksia • Metallurginen stabiilisuus • Ei saa häiritä prosessia • Työturvallisuus: käyttö ja asennus

  8. Tulenkestävät metallurgisessa reaktorissa • Kulutusvuoraus • Taustavuoraus • Eristevuoraus Esimerkkinä väliallas teräksen jatkuvavalussa

  9. Tulenkestävien materiaalien rakenteesta • Runko- eli perusaine • Sideaineet • Lisäaineet • Huokoset • Massojen asennuksessa käytetään yleensä vettä

  10. Tulenkestävien materiaalien rakenteesta • Runko- eli perusaine • Materiaalin tulenkestävä osa • Mekaanisesti luja; tilavuuspysyvä • Tärkeimmät ominaisuudet: kemiallinen ja mineraloginen koostumus sekä raekokojakauma • Rakeiden väliin jäävä hienoaines = Matriisi • Raekokojakaumalla voidaan vaikuttaa erityisesti massojen ominaisuuksiin

  11. Kemiallinen ja mineraloginen koostumus? • Kemiallinen koostumus kertoo, missä suhteessa alkuaineet esiintyvät jossain faasissa, yhdisteessä tai materiaalissa • Voidaan esittää kemiallisten yhdisteiden (esim. SiO2, Al2O3, CaO) määrinä alkuaineiden sijasta • Mineraloginen koostumus kertoo, missä suhteessa mineraaleja esiintyy jossain materiaalissa

  12. Kemiallinen ja mineraloginen koostumus? • Yhdisteen kemiallinen nimi ottaa kantaa vain kemialliseen koostumukseen • Esim. ’pii(di)oksidi’ = SiO2 ottamatta kantaa aineen olomuotoon/kiderakenteeseen • Mineraalinimi kiinnittää kemiallisen koostumuksen lisäksi myös kiderakenteen • Esim. ’kvartsi’ = trigonisen (tai heksagonisen) kiderakenteen omaava kiinteä SiO2 ( tai ) • On aina väärin puhua sulista mineraaleista, koska jos aine on sulanut, sillä ei enää ole tiettyä kiinteän mineraalin kiderakennetta! • Jos kvartsia sulatetaan, saadaan sulaa piioksidia

  13. Tulenkestävien materiaalien mineraaleja

  14. Tulenkestävien materiaalien rakenteesta • Sideaineet • Muodostaa sidefaasin, joka sitoo runkoaineen rakeet toisiinsa • Usein tulenkestävien materiaalien heikoin osa • Esim. fosforihappo, fosfaatit, vesilasi, MgCl2, epäorgaaniset polymeerit, savi, kalsiumaluminaattisementit, terva, piki, hartsit, silikaatit, kromaatit ja boraatit

  15. Tulenkestävien materiaalien sidostyypit • Keraaminen sidos • Suorasidos: Uuden kiinteän faasin muodostuminen kiinteäntilan diffuusion kautta (yleensä yli 800 C) • Sulasidos/lasisidos: Matriisiin muodostuu pieni määrä sulafaasia, joka jäähtyessään jähmettyy lasiksi (luja, mutta hauras sidos) • Kasvusidos: Yksifaasisysteemissä esiintyvä sidos, kun rakeiden koko kasvaa lämpötilan noustessa diffuusion ansiosta • Tuoresidos (10-30 C) • Kaikkiin vettä hyödyntäviin tuoresidoksiin liittyy hydratoituminen (’hydraulinen sidos’) • Sidoksen nimeäminen käytetyn sidosaineen mukan: sementtisidos, hydroksidisidos, jne. • Lämpösidos (30-300 C) • Esim. fosfaatit ja orgaaniset sideaineet (hartsi)

  16. Tulenkestävien materiaalien rakenteesta • Lisäaineet • Asennettavuuden parantaminen ja ominaisuuksien hienosäätö; erilaisia tehtäviä • Paisunta-aineet kompensoivat kutistumista • Aktivaattorit nopeuttavat/katalysoivat kovettumista • Inhibiitit hidastavat kovettumista ja/tai kaasujen muodostumista • Deflokkulantit parantavat massojen juoksevuutta • Kuonankeston parantaminen • Metallit suojaavat materiaalin hiiltä hapettumiselta • Usein vaikea saada tietoa (tuotesalaisuus)

  17. Tulenkestävien materiaalien rakenteesta • Huokoset • Vaikuttavat lämmönjohtavuuteen sekä siihen miten sula pääsee tunkeutumaan vuorauksen sisään • Voivat olla suljettuja tai avoimia, joista jälkimmäiset voivat olla läpivirtauksellisia tai -virtauksettomia

  18. Tulenkestävien materiaalien rakenteesta • Materiaalin ominaisuudet riippuvat rakenteesta • Rakeiden väliset kontakit - Lujuus • Mikrorakenne - Terminen kestävyys lämpötilojen muuttuessa (kyky absorboida säröilyä) • Ominaispinta-ala ja permeabiliteetti - Reaktiivisuus atmosfäärin kanssa • Huokoisuus - Sulien tunkeutuminen • Komponenttien jakautuminen rakenteessa - Kulumisreaktioiden eteneminen

  19. Tulenkestävien materiaalien luokittelu • Massat ja tiilet (muotoillut tuotteet) • Käyttökohteen mukaan • Ominaisuuksien (esim. lujuus) mukaan • (Runkoaineen) Kemiallisen tai mineralogisen koostumuksen mukaan • Oksidiset ja ei-oksidiset tuotteet • Käytettyjen sidos- tai lisäaineiden mukaan • Huokoisuuden mukaan • Tiheät tuotteet (huokoisuus < 45 til-%) • Eristystuotteet (huokoisuus > 45 til-%)

  20. Tiilet • Perinteisesti käytetyin, joskin massojen käyttö yleistynyt viime aikoina • Valmis muoto: suora tiili, puoli- ja kokoholvitiili, säteistiilet • Jaottelu valmistustavan mukaan poltettuihin, polttamattomiin ja sulavalettuihin tiiliin • Tiilten asennus muuraamalla • Holvit, seinät, pohjat, arinat

  21. Tiilet

  22. Massat • Saavat lopullisen muotonsa asennuksen yhteydessä • Matala- ja ultramatalasementtiset (LC, ULC) ja sementittömät (CF) massat • Asennustavan mukaan jaetaan valu-, ruisku(tus)-, slammaus-, sively- ja kuivamassoihin • Kuivaus ja poltto käyttöpaikalla; asennus vaativampaa kuin tiilien muuraus • Tiiviit massat: haaste veden poistolle

  23. Massat • Massojen käyttö on kasvanut, koska: • valmistus vaatii pienet investoinnit • massat ovat joustavia varastoinnin ja käytön suhteen • massoja on helppo(?) asentaa • massat ovat hinnaltaan kilpailukykyisiä • kestoikä vastaa tiilten kestoikää • massattuja rakenteita on helppo korjata (kuumanakin) • massauksella saadaan saumaton vuoraus

  24. Tiilet ja massat • Erilaiset materiaalit eri osissa reaktoria • Esim. tiilillä vuoratun konvertterin paikkaus massoja käyttäen

  25. Eristysmateriaalit • Uunin tai reaktorin termisen hyötysuhteen parantaminen hyvän eristyskyvyn omaavia vuorausmateriaaleja käyttämällä • Käyttö taustavuorauksena tai kulutuspinnalla • Keskeiset vaatimukset eristysmateriaaleille: • Mahdollisimman pieni lämmönjohtavuus • Mahdollisimman pieni lämpökapasiteetti (lämmön sitoutuminen vuoraukseen vähäistä) • Huokosia vähintään 45 %, usein 70-90 % • Hyvä eristys, mutta heikko lujuus, kulumisherkkyys, suuri kaasunläpäisevyys • Keraamisten kuitujen terveyshaitat

  26. Erityiskappaleet • Valmiita muotoon tehtyjä kappaleita, joiden rakenne on spesifisempi kuin tiilillä • Yleisiä esim. senkkametallurgiassa ja jatkuvavalussa

  27. Tulenkestävien materiaalien luokittelu pääkomponentin kemiallisen koostumuksen mukaan

  28. Tulenkestävien materiaalien luokittelu pääkomponentin kemiallisen koostumuksen mukaan Luokittelu ISO 1109:n mukaan

  29. Happamat ja emäksiset vuorausmateriaalit • Jos kuonan ja vuorauksen emäksisyyksissä on suuri ero, on riski nopean kulumiseen

  30. Silikatuotteet • Käyttö esim. koksauspattereissa ja jatkuvavalun jatketiilissä • Etuja hyvät lämpölaajenemis- ja tulenkestävyysominaisuudet • Jo pienet määrät epäpuhtauksia laskevat merkittävästi sulamislämpötilaa • Pyrkimys puhtaisiin raaka-aineisiin • Heikkouksia • Alkaleja sisältävät kaasut korrodoivat silikaa • Korkeissa lämpötiloissa pelkistävät kaasut pelkistävät silikaa kaasuksi (SiO) • Suuret tilavuudenmuutokset faasimuutosten yhteydessä (mineraloginen koostumus tärkeä)

  31. SiO2:n faasimuutokset

  32. Samotti-tuotteet • 10-45 % Al2O3 + ’loput’ SiO2 • Koko Al2O3-SiO2-systeemin koostumusalue on tulenkestävä • Käyttö perustuu mulliitin (3A2S) muodostumiseen (erittäin tulenkestävä; vähäinen lämpölaajeneminen)

  33. Samotti-tuotteet • Käyttö esim. masuuneissa ja lämpökäsittely- ym. uuneissa sekä taustavuorauksena • Käyttö vähentynyt, kun siirrytty korkea-aloksisiin ja emäksisiin vuorauksiin (laatuvaatimukset) • Epäpuhtaudet laskevat sulamislämpötilaa

  34. Aloksi-tuotteet • Al2O3-SiO2-systeemi; korkea Al2O3-pitoisuus • Käyttö esim. senkkojen ja välialtaan taustavuorauksena sekä masuuneissa ja rikinpoistoaseman lanssissa • Korkea-aloksituotteita terässenkoissa ja valokaariuuneissa • Tiukentuneet vaatimukset ovat johtaneet siihen, että raaka-aineet ovat nykyisin synteettisiä • Korkea tulenkestävyys ja kuumalujuus, hyvä kuonankesto

  35. Emäksiset materiaalit • Erittäin hyvä tulenkestävyys • Kestäviä emäksisiä kuonia vastaan • Korkea termodynaaminen stabiilisuus • Sisältävät usein MgO:a ja Cr2O3:a eri suhteissa • Nimeäminen MgO:n määrän mukaan • Magnesia, magnesiakromi, kromimagnesia • Lisäksi CaO, Al2O3, SiO2, Fe2O3 • Doloma, kromiitti, forsteriitti

  36. Emäksiset materiaalit

  37. Emäksiset materiaalit • Käyttö lisääntynyt terästeollisuudessa • Magnesia: VKU, terässenkat, BOF, AOD, ... • Magnesiakromi: sementtiuunit • Kromimagnesia: VKU kuonarajan yläpuolella • Doloma: VKU, terässenkat, BOF, AOD • Kromiitti: käyttö vähentynyt kromimagnesia vuorausten käytön lisääntyessä • Forsteriitti: kestää rautapitoisia kuonia vastaan 1400 C:een asti

  38. ZrO2-pohjaiset materiaalit • ZrSiO4 = zirkoni = zirkoniumsilikaatti • ZrO2 = zirkonia = zirkoniumoksidi (Zr = zirkonium) • Hyvä tulenkestävyys, korkea termodynaaminen stabiilisuus • Puhtaana lukuisia kidemuotoja • Käyttö edellyttää seostamista • CaO-, MgO- tai Y2O3-stabilointi pitää korkean lämpötilan faasit metastabiileina matalammissakin lämpötiloissa • Käyttö jatkuvavalun erikoiskappaleina

  39. MgO-Al2O3-pohjaiset materiaalit • Spinellimateriaalit ja spinelliä muodostavat materiaalit • Käyttö terässulaton kohteissa (esim. senkka) • Tulenkestävä, termodynaamisesti stabiili, kuonankestävä ja kallis • btw: ’spinelli’ voi tarkoittaa • MgAl2O4-mineraalia • R2+R23+O4-ryhmän mineraaleja (spinelli, kromiitti, magnetiitti) • synteettisiä spinellityyppisiä kiteitä kuten ferriittiä ja jalokivijäljitelmiä

  40. Grafiitti • Suuri lämmönjohtavuus • Kestää hyvin lämpötilanvaihteluja • Hyvä kuonankestävyys • Huono kostutus oksidisulien kanssa • Liukenee useimpiin metalleihin • Käyttö sellaisenaan tai yhdessä oksidisten materiaalien kanssa • Ei sula, joten tarvitaan erillinen sidosaine

  41. Karbidit • Lähinnä piikarbidi, SiC • Ei sula (sublimoituu 2700 C:ssa), joten tarvitaan erillisiä sidosaineita • Oksidisidottu, nitridisidottu, piikarbidisidottu (piin ja hiilen poltto), SiAlON-sidos • Hyvä lämmönjohtokyky ja kulutuksenkesto • Liukenee metallisuliin, herkkä hapettumiselle • Käyttö masuuneissa, kuumennusuuneissa, lämmönvaihtimissa. • Muita karbideja: B4C ja TiC • Käyttö kuluttavissa kohteissa (kovia)

  42. Nitridit ja oksinitridit • Hyvä tulenkestävyys, lujuus ja lämpöshokin kesto • Käyttö yhdessä muiden aineiden kanssa • Si3N4; eniten käytetty • AlN; käyttöä rajoittaa hapettumisherkkyys • Mek. ominaisuuksiltaan vastaava ja kemiallisesti kestävämpi on AlON (mutta kallis) • BN; valuputken kuonarajalla • Sialonit (Si3N4-AlN-Al2O3-kiinteitä liuoksia): esim. piikarbidin sidefaasina

  43. Tulenkestävien materiaalien valmistus • Raaka-aineet luonnonmateriaaleja tai synteettisiä raaka-aineita • Rajoitukset epäpuhtauksien suhteen ovat johtaneet synteettisten raaka-aineiden käytön yleistymiseen • Valmistusmenetelmät: • Sahaamalla suuremmista kappaleista • Sulatus ja valu (sulavaletut) • Hienokeraaminen menetelmä: hienojauhatus, lietevalu, suulakepuristus, isostaattinen puristus • Karkeakeraaminen menetelmä: murkaus, luokitus, muotoilu, kuivaus, poltto

  44. Vuorauksiin kohdistuvat rasitukset • Termiset • Kemialliset • Mekaaniset • Erilaiset rasitukset voivat kohdistua vuoraukseen yhtä aikaa • Rasitukset vaihtelevat ajallisesti ja paikallisesti

  45. Vuorauksiin kohdistuvat rasitukset Esimerkkinä terässenkka

  46. Termiset rasitukset • Korkea lämpötila • Jälkilaajenema ja -kutistuma • Lämpötilan vaihtelut • Sulan metallin tunkeutuminen vuorausmateriaaliin

  47. Termisiin rasituksiin liittyvät ominaisuudet • Tulenkestävyys (myös kuormitettuna) • Painepehmeneminen ja -juoksevuus • Kuumataivutuslujuus • Lämpölaajeneminen • Pysyvä mittamuutos (jälkilaajenema) • Lämpötilan vaihteluiden kesto • Lämmönjohtavuus • Lämpökapasiteetti • Tilavuuspaino

  48. Kemialliset rasitukset • Vuorausmateriaalin ja sulan kuonan väliset reaktiot • Vuorauksen liukeneminen kuonaan • Kuonan tunkeutuminen vuorauksen huokosiin • Uuden faasin syntyminen rajapinnalle • Vuorausmateriaalin ja sulan metallin väliset reaktiot • Analogiset vuoraus-kuona-reaktioiden kanssa • Vuorausmateriaalin ja atmosfäärin väliset reaktiot • Hapettuminen, pelkistyminen, sulfatoituminen, hydratoituminen, alkalien aiheuttamat reaktiot, ...

  49. Kemiallisiin rasituksiin liittyvät ominaisuudet • Kemiallinen ja mineraloginen koostumus • Huokoisuus ja kaasunläpäisevyys • Termodynaaminen stabiilisuus ja kemiallinen kestävyys kuonia, metallisulia ja kaasuja vastaan

  50. Mekaaniset rasitukset • Staattinen kuormitus • Vuorauksen oma paino • Dynaaminen kuormitus • Reaktorin ja sen osien liikkeet • Väliaineen kuluttava vaikutus • Hiukkaset ja pisarat kaasun mukana • Panostus • Jännityksiä voi syntyä myös vääränlaisen asennuksen vuoksi

More Related