1 / 12

Lapset lastensuojelun avohuollon perhetyön osapuolina

Lapset lastensuojelun avohuollon perhetyön osapuolina. Keski-suomen lastensuojelun kehittämisyksikkö (kehys). PERHETYÖ PERHEIDEN ELÄMÄSSÄ -SEMINAARI 12.-13.6.2007 Stakes, Auditorio.

brinda
Download Presentation

Lapset lastensuojelun avohuollon perhetyön osapuolina

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. Lapset lastensuojelun avohuollon perhetyön osapuolina Keski-suomen lastensuojelun kehittämisyksikkö (kehys) PERHETYÖ PERHEIDEN ELÄMÄSSÄ -SEMINAARI12.-13.6.2007 Stakes, Auditorio Pia LahtinenKeski-Suomen lastensuojelun kehittämisyksikköKeski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskusMatarankatu 4, PL 3540014 Jyväskylän yliopistoP. 040 7081168etunimi.sukunimi(at)koske.jyu.fi

  2. Lapset lastensuojelun avohuollon perhetyön osapuolina 1. Miksi puhua lapsista, kun pitäisi puhua perheistä? 2. Lapset perhetyön osapuolina ja asiakkaina – tutkimuksia, kokemuksia ja näkemyksiä 3. Lapset perhetyön osapuoliksi – lapsilähtöinen ja juridinen näkökulma 4. Lopuksi

  3. Miksi puhua lapsista, kun pitäisi puhua perheistä? • lapset – monikossa? • sukupolvisensitiivisyys (ks. esim. Kiili 2006) • kuka tai ketkä ovat perhetyön asiakkaita? • sukupuolisensitiivisyys: naiset, miehet, pojat ja/vai tytöt? (Kuronen 2006) • voiko asiakkaana olla perhe ilman lapsia? • vrt. perhetyö ikäihmisten kanssa (Pösö 2007) • määritelläänkö asiakkuus työskentelysuhteen alussa tietoiseksi? Siis: lapsen etu ja oikeus suojeluun vs. (aikuis)asiakassuhteen luottamuksen suojelu ja perheen yksityisyyden suoja ovat perhetyön keskeisimpiä dilemmoja

  4. 2. Lapset perhetyön osapuolina ja asiakkaina – tutkimuksia • kadonneet perhetyön lapset ja lastensuojelun perhetyön keskittyminen aikuisiin (ks. esim. Forsberg 1998; Hurtig 2003; Kaikko 2004, 50; Korkiakangas 2006; 70) • ”lapset osana perhetyön arkista massaa”: lapset määrittyvät aikuisten kautta (Kaikko 2004, 50-51), suhteessa aikuiseen, ”välineellistettyinä” • lasten toiveita ei sidottu huoltosuunnitelmaan, ”viralliseen” perhetyöhön (Kaikko 2004, 51) • vrt. lapset mainittiin työskentelyn tavoitteiden asettelussa, mutta usein ankkuroituneina aikuisten ja vanhempien tarpeisiin, esim. • ”sosiaalisten suhteiden ja verkostojen luominen asuinympäristössä onnistuu parhaiten… tutustutaan lapsen kautta muihin lapsiperheisiin ja muihinkin ihmisiin.”(Lahtinen, 2007) • lapsen tarpeet, toiveet, odotukset, etu ja oikeudet kätkeytyvät perhekokonaisuuden sisään ja vanhempien tarpeiden ja tavoitteiden taakse (Hurtig 2003, 21)

  5. 2. Lapset perhetyön osapuolina ja asiakkaina – kokemuksia Lasten kanssa työskentely ja lasten mukaan ottaminen perhetyön työprosesseihin on edennyt (ainakin) kahdesta syystä: 1) lapsi- ja lapsuustutkimus on pystynyt osoittamaan lasten yhteiskunnallisia paikkoja ja voimistanut lapsen oikeuksista käytävää keskustelua sekä vahvistanut lapsuusretoriikkaa (ks. esim. Alanen & Bardy 1990) 2) lapsen kokemusmaailmaa on pystytty nostamaan esiin myös pragmaattisemmalla tasolla lapsilähtöisten menetelmien ja välineiden sekä lapset huomioivien työskentelymallien avulla (ks. esim. Möller 2004, 24-25) Silti: • perhetyötä sävyttää tihkuvan auttamistavan malli • lasten ensisijainen tarve näyttäytyy tarpeena läheissuhteisiin (Hurtig 2003, 37-39), ei esimerkiksi hoivaan, huolenpitoon ja turvallisuuteen

  6. 2. Lapset perhetyön osapuolina ja asiakkaina – näkemyksiä Perhetyö haluttuna pelastajana: • usko ja luottamus perhetyön vaikuttavuuteen on vahva; kaikki haluavat tehdä perhetyötä (n. 80 % kunnista) • Perhetyön vahvuudet: työprosessin rakentuminen • kasvokkaiselle vuorovaikutukselle ja intimiteetille • perhekeskeisyyden ideologialle, perheen kunnioittamiselle ja tukemisen ensisijaisuudelle (vrt. sosiaalityö) • kotikontekstiin • Mutta: perhetyön vaikuttavuudesta, sisällöistä ja toimintatavoista on toistaiseksi saatavilla vähän • tietoa (vrt. Westman ym. 2006; Kaikko 2004, 76-79)

  7. 3. Lapset perhetyön osapuoliksi – lapsilähtöinen näkökulma Miten lapsilähtöisyys voisi näkyä (paremmin) perhetyön käytännöissä? Ideologia • ovatko lapset työskentelyn keskiössä, vaikka eivät olekaan paikalla? • työskennelläänkö vanhempien kanssa lapsilähtöisesti? • esitetäänkö huoli ja arki lasten näkökulmasta? • etsitäänkö ratkaisuvaihtoehtoja tilanteisiin lapsen näkökulmasta? • löydetäänkö dialogia perhekeskeisyyden ja lapsikeskeisyyden välille (Ervast & Tulensalo 2006, 30-31)? Tavoitteet • osallistuvatko lapset työskentelyn tavoitteiden asettamiseen? • mitä kukin lapsi tarvitsee / hyötyy perhetyöstä? • mihin kontekstiin lasten tavoitteet asettuvat (esim. ”haluan parantaa koulunumeroitani”, ”toivoisin enemmän omaa aikaa äidin kanssa”, ”yritän tulla aikaisemmin kouluiltoina kotiin”)? Työprosessi • miten lapset voivat olla osallisina aloituksesta päätökseen? • tietävätkö lapset, miksi heidän kanssa työskennellään? • miten toimitaan, jos työskentely ei seuraa ”käsikirjoitusta”? • kerrotaanko lapsille perhetyön alkamisesta tai päättymisestä? Miten? • jos ammattilaisten katseen suunta kohdistuu lapsen jo lähtötilanteessa, sisältäisikö se lapsen myös loppuvaiheessa-arvioinnin hetkellä (ks. Hurtig 2003,91)? • millaisia perhetyön työprosessien tulisi olla, jotta ne vastaisivat (vielä) paremmin ja tarkoituksenmukaisemmin riskioloissa elävien lasten tarpeisiin?

  8. 3. Lapset perhetyön osapuoliksi – lapsilähtöinen näkökulma • Työmenetelmät • miten lapsilähtöisiä työmenetelmiä ja suoraa työskentelyä lapsen kanssa voitaisiin edelleen kehittää (puhetyön rinnalla)? • käytetäänkö menetelmiä rutiininomaisesti? (Heino ym. 2000, 195) • Työskentelyn kirjaaminen • miten lapset näkyvät ja kuuluvat asiakirjoissa? • miten lasten sanoma, kokema ja ajattelema tulee kirjatuksi (faktat vs. tulkinnat)? • onko lapsi ollut aidosti tiedontuottajana omassa asiassaan? • Olennaista on • tietoisuus lasten erillisyydestä ja kokemusten yksilöllisyydestä (ei massaa) • että lapset havaitaan vanhempien ja perhekokonaisuuden takaa/rinnalla • että lapsilta kysytään, lasten kokemuksista ja tavasta hahmottaa omaa arkea ollaan kiinnostuneita: lasten arjen ymmärtäminen on oleellinen osa tiedonkeruuta (Hurtig 2003, 91-92)

  9. 3. Lapset perhetyön osapuoliksi –juridinen näkökulma Perhetyö uudessa lastensuojelulaissa (417/2007): lainsuojattomasta ”lakisääteiseksi” 36 § Muut lastensuojelun avohuollon tukitoimet, mm. perhetyö, koko perheen sijoitus… 26 § Kiireellinen lastensuojelutarpeen arviointi osaksi perhetyötä? • § Lastensuojelutarpeen selvitys osaksi perhetyötä? 29 § Sosiaalityöntekijän tai muun lastensuojelun työntekijän tulee tavata lapsi riittävän usein henkilökohtaisesti • Suora työskentely lapsen kanssa • Työskentely lähtee lapsesta ja lapsen tarpeista

  10. 3. Lapset perhetyön osapuoliksi –juridinen näkökulma Mitä uusi lastensuojelulaki (ja lapsiasiakkaat) edellyttävät perhetyöltä? • ”uudenlaista” lapsikäsitystä • suoraa työskentelyä lasten kanssa ja lapsilähtöisten työmenetelmien (edelleen)kehittämistä • lastensuojelutarpeen arviointi- ja selvitysosaamista • jäsentynyttä työotetta (aikarajat) • valmiutta parityöskentelyyn • asiakkaat (myös lapset) mukaan ottavaa, ajantasaista dokumentointia • asiakkuuden läpinäkyväksi tekemistä • perhetyön sisäänrakennettujen ulottuvuuksien aukipurkamista (ks. Pösö 2007, 72-73) kontrolli - tuki suojelu - hyvinvointi lapset - vanhemmat

  11. 4. Lopuksi ”Ensimmäinen tehtävä perhetyön alkaessa on varmistaa, että lapsi on turvassa. Ja viimeinen tehtävä perhetyön päättyessä on varmistaa, että lapsi on turvassa.”

  12. Alanen, Leena & Bardy, Marjatta (1990) Lapsuuden aika ja lasten paikka : tutkimus lapsuudesta yhteiskunnallisena ilmiönä. Helsinki: SosiaalihallitusErvast, Sari-Anne & Tulensalo, Hanna (2006) Sosiaalityötä lapsen kanssa. Kokemuksia lapsikeskeisen tilannearvion kehittämisestä. Soccan ja Heikki Waris –instituutin julkaisusarja 8/2006Forsberg Hannele (1998) Perheen ja lapsen tähden - etnografia kahdesta lastensuojelun asiantuntijakulttuurista. Helsinki: Lastensuojelun Keskusliitto. Heino, Tarja & Berg, Kristiina & Hurtig, Johanna (2000) Perhetyön ilo ja hämmennys. Lastensuojelun perhetyömuotojen esittelyä ja jäsennyksiä. Stakesin aiheita 14/2000. Hurtig, Johanna (2003) Lasta suojelemassa. Etnografia lasten paikan rakentumisesta lastensuojelun perhetyön käytännöissä. Acta Universitatis Lapponiensis 60. Rovaniemi: Lapin yliopisto. Kaikko, Kirsi (2004) Lastensuojelun avoperhetyön kuntoutumista tukevat elementit. Lapsi- ja nuorisososiaalityön ammatillinen lisensiaattityö. Kuopio: Kuopion yliopisto. Kiili, Johanna (2006) Lasten osallistumisen voimavarat. Tutkimus Ipanoiden osallistumisesta. Jyväskylän Studies in Education, Psychology and Social Research 283. Korkiakangas, Mirja (2005) Perheen voimavaroja etsimässä. Tapaustutkimus asiakaslähtöisistä työorientaatioista lastensuojelun perhetyössä. Ammatillinen lisensiaattitutkimus. Rovaniemi: Lapin yliopisto. Kuronen, Marjo (2006) Perhetyön tutkimuksellisia kehittämishaasteita. Perhetyö perheiden elämässä –asiantuntijatapaaminen 30.3.2006. STM.Möller, Sointu (2004) Sattumista suunnitelmallisuuteen Lapsen elämäntilanteen kartoitus lastensuojelussa. Opas ja käsikirjat 1/2004. Jyväskylä: Pesäpuu ry. Pösö, Tarja (2007) Lastensuojelun puuttuva tieto. Teoksessa Perhetyön tieto. Toim. Jaana Vuori & Ritva Nätkin. Tampere: Vastapaino. Westman, Riikka & Haverinen, Riitta, Ristikartano Veera, Koivisto Juha ja Malmivaara, Antti (2005) Perheinterventioiden vaikuttavuus. Järjestelmällinen kirjallisuuskatsaus. Stakes, FinSoc, Arviointiraportteja 5/2005. Helsinki: Stakes. Lähteet

More Related