Namibia - mitä olemme oppineet

1. Namibia - mitä olemme oppineet Kari Karanko UM/ALI 121005

2. Afrikan maiden sisäinen konfliktialttius Critical In danger Borderline Kari Karanko UM/ALI 121005 Foreign Policy: July/August 2000

3. Afrikka 2005 • Kuva Afrikasta heijastuu meille varsin yksipuolisena • Mosambikin ja Tansanian BKT-kasvu ollut liki 7 %, koko Afrikan mantereella lähes 5 % eli kaksi kertaa EU-alueen kasvu • Afrikassa 800 milj. ihmistä, joista puolet alle 20 v. • 2/3-osassa Saharan eteläpuolisen Afrikan maissa on viimeisten vuosien aikana pidetty 48 monipuoluevaalia • SADC, NEPAD, AU, ECOWAS ovat esimerkkejä integraation kehittymisestä • Investoinnit opetukseen, terveyteen, liikenteeseen jne. ovat merkki paremmasta. Vuosituhattavoitteet toimivat mittareina. • Huomattava kaivannaisteollisuuden investointien lisäys nostaa elintasoa. Huomio kiinnitettävä tulonjakoon ja köyhyyteen. • 350 milj. elää vielä alle 1 euron päivässä ja 11 milj. alle 5-vuotiasta kuolee joka vuosi • WTO-neuvotteluissa Afrikka on eittämättä saava osapuoli • Kriisien keskellä tehtävämme on myös valaista koko kuva Afrikasta Kari Karanko UM/ALI 121005

4. BKT:n ja sotien välinen suhde Columbia University Kari Karanko UM/ALI 121005

5. Orjakauppa 1400-1500 luvuilla UNESCO Kari Karanko UM/ALI 121005

6. Orjakauppa 1600-luvulla UNESCO Kari Karanko UM/ALI 121005

7. Orjakauppa 1700-luvulla UNESCO Kari Karanko UM/ALI 121005

8. Orjakauppa 1800-luvulla UNESCO Kari Karanko UM/ALI 121005

9. Pitkä tie Henrik Jakob Wikarista molempiin Martteihin • Kokkolassa syntynyt, Hollannin Itä-Intian kauppakomppanian leivissä elänyt Wikar eli muutaman vuoden 1770-luvulla Oranje-joen varrella. Wikarin päiväkirja on julkaistu. • Martti Rautanen kumppaneineen astuivat maihin Walvis Bayssa 14.2.1869. Ambomaalle he saapuivat 9.7.1870. • Antti Piirainen toimi kauppiaana Omarurussa 1874-1910 ja pestasi palvelukseensa joitakin suomalaisia. Edellytykset taloudellisellekin yhteistyölle olisivat olleet olemassa. • Vuonna 1908 saapui maahan lähetyslääkäri tri.Selma Rainio. Onandjokwen sairaala vihittiin käyttöön 1910. Selman kuva on itsenäisen Namibian postimerkissä. • Saksan hävittyä Lounais-Afrikka siirtyi Etelä-Afrikan hallintaan 1915. • 1960-luvulla suomalaisia oli parhaimmillaan töissä Ambomaalla 120 henkeä. • Viimeiset lähetit poistuivat vakituisesta työstä Ambomaalta vuonna 2001. • Namibian vapautusliikkeet aloittivat aseellisen taistelun 1966. SWAPO oli perustettu 1960 • Suomi ajoi YK:ssa voimallisesti Namibian asiaa 1960-luvun lopulta alkaen • Marraskuussa 1989 pidetyissä vaaleissa SWAPO sai 57% äänistä ja 41 edustajaa 72-jäseniseen parlamenttiin. • YK:n pääsihteerin erityisedustaja Martti Ahtisaari saattoi julistaa Namibian vaalit rehellisiksi ja vapaiksi. Perustuslaki valmistui ennätysajassa ja maaitsenäistyi 20.3.1990. Kari Karanko UM/ALI 121005

10. Lääkäreitä 1000 ihmistä kohden World Bank Kari Karanko UM/ALI 121005

11. Lounais-Afrikassa lähettinä (s.1845) 1868 ja kuoli 19.10.1926 palveltuaan Afrikassa 58 vuotta. Martti Rautasen perheen urakka • lähetyssaarnaaja, kielitieteilijä, raamatunkääntäjä, luonnontieteilijä • opettaja, koulujen perustaja • perheenisä, yhdeksästä lapsesta 6 kuoli • diplomaatti, joka sinnitteli ambokuninkaiden ja saksalaisten välillä • parantaja ja kuuntelija • kansantieteilijä (Rautasen kokoelman 130 työtä Helsingin yliopistossa v:sta 1892) • sveitsiläisen luonnontieteilijä Tri. Hans Schinzin ystävä ja tutkijatoveri 1884-87 • sairaalan (1910) ja opettajaseminaarin (1913) perustaja • Rautasen 80-vuotispäivänä oli Ambomaalla 16 000 kastettua. Tänään kokonainen kansa. Lähde: Suomen Lähetysseuran arkistot Kari Karanko UM/ALI 121005

12. Musta Saara - mielipiteenmuokkaaja Kari Karanko UM/ALI 121005

13. Musta Saara - myyttinen klishee ja taakka • Tämän laulun sanoma on symbolinen. Musta muuttuu lähetystyön kautta ”valkoiseksi so. hyväksi ihmiseksi” • Valkoiseksi tuleminen ei viittaa tässä todelliseen ihonvärin muutokseen, vaan ideaan siitä, minkälainen on hyvä ihminen • Hyvän ihmisen idea tässä on partikularistinen. Musta ei voi olla hyvä, ennenkuin on kääntynyt kristinuskoon • Kääntyminen ei tarkoita vain opinkappaleiden hyväksymistä, vaan sitä että ihmisen koko olemus muuttuu hyväksi. • Musta Saara laulun sanoma on vuosikymmeniä muokannut suomalaisten käsityksiä afrikkalaisista pakanoista ja lähetystyöstä • Vieläkö se vaikuttaa kuvaamme Afrikasta? Lähde: Tuula Varis Tampereen yliopiston pro gradu-työ ”Kun Mustaa Saaraa Valkaistiin” 1984 Kari Karanko UM/ALI 121005

14. Suomen lähetysseura perustettiin 19.1.1859 tehtävä; evankelis-luterilaisen opin levittäminen sisäoppilaitos/lähetyskoulu perustettiin 17.11.1862 ja otti 19 oppilasta. koulu laajentui 1865 täydelliseksi lähetyskouluksi opetus koostui Raamatun historiasta ja selityksestä, uskonopista, historiasta, maantiedosta ja suomen sekä saksan kielestä, laskennosta, kirjoittamisesta, piirustuksesta, laulusta ja soitosta koulun ensimmäinen kurssi valmistui vuonna 1868 Ensimmäiset lähetit matkasivat Suomesta Lounais-Afrikkaan 1868 toimintaohjeella: ”ahkerasti käyttämään sanaa ja sakramentteja suhteessa pakanoihin tuli osoittaa aina Kristuksen armahtavaa rakkautta ja kärsivällisyyttä ja etsiä heistä Jumalan kuvan jäänteitä, jotta siihen voitaisiin liittää julistusta pakanoille tuli myös antaa vakaan kristillisen vaelluksen, työnteon, ahkeruuden, järjestyksen sekä siisteyden kautta hyvä esimerkki” Lähetystoiminta luo perustaa sivistystyölle Lähde: Suomen Lähetysseuran arkistot Kari Karanko UM/ALI 121005

15. -Käsityöläisten tehtävänä oli opettaa pakanoille käsityötä ja tehdä heidät sopiviksi kristilliseen yhteiselämään -Puhutun sanan rinnalle tulivat vuonna 1870 koulu-ja terveydenhoitotyö, joka palveli paitsi ruumiinhoito- ja koulutustarkoitusta myös uskonnollista käännytystyötä -Patriarkaalis-konservatiivinen kirkko, mikä korosti olojen muuttumattomuutta sekä esivallan kunnioitusta loi leimansa ambolaiseen ympäristöön. -Kiinnostavalla tavalla tuo Suomen kirkon kaukainen enklaavi leimasi ympäristöään näillä samoilla yhteiskunnallisilla arvoilla. -Tämä vakaa arvopohja ulottuu ja heijastuu vuosisadan päähän aina tähän päivään saakka. Martti Rautanen 28.3.1899 "Kalunga lähetti teillekin meidän kautta kutsun palajamaan Kalungan luo. Me jotka tulimme tänne Ondongaan, me emme ole itsiämme lähettäneet, vaan Kalunga lähetti meidät tuota hyvää sanomaa teille tuomaan, että hän tahtoo teidät ottaa armoihinsa No niin, jos me emme toimita Jumalamme asiaa, niin Hän meille vihastuu ja pitää meitä kelvottomina palvelijoina Meidän tehtävämme on Jumalan sanan puhuminen kaikkialla missä olemme." Opetusta, kädentaitoja ja julistusta Kari Karanko UM/ALI 121005

16. Gabriel Asikainen 1890 - 1952 (Onandjokwella) ”Käsityölähettien käyttämisessä Ambolähetyskentällä olisi yhä enemmän pyrittävä siihen, että ne voisivat tehdä alojensa opetustyötä samaan tapaan, vapaana suuremmista taloushuolista, kuin koulujen opettajatkin viroissansa. Silloin työn säännöllisellä jatkuvaisuudellansa tuottaa tuloksia, joko opetti tai muutamassa tapauksissa itse teki, jolloin aineellinenkin hyöty voi olla melkoinen. Joka tapauksessa olisi pyrittävä siihen, että saataisiin vaikka muutamiakin mahdollisimman päteviä käytännöllisiä ovamboja totutetuksi ammatteihin. Entinen tapa hajoittaa teollisuusopettajan toimintaa jo ennestään opittuihin rahtihommiin, härkien ja aasien valvomiseen, aseman hoitamiseen paljoine mustine palvelijoineen ym. varastaen suuren osan tarkoitetusta ammattityöstä. Nuo sekal. puuhat sopivat lopultakin paremmin seurakunnan t.m. henkisen työn hoitajalle. Henkisen työn tekijät joutuvat muutenkin alituiseen ihmisten kanssa puhellen aikaansa käyttämään, eikä mainitut sekalaiset toimet kysy uutta, vaan vanhaa ja opittua taitoa. Siis käsityöläiset, mikäli mahdollista, pieniin asuntotalouksiin ja vapaammiksi vähän tänne ja vähän tuonne toimista, säännölliseen opetus- ja ammattityöhön.” Kerttu Lehtineva:Isä-Gabrielin testamentti (8.6.2001) Kari Karanko UM/ALI 121005

17. Namibia - viimeinen siirtomaa - 20.3.1990 • Vuonna 1966 YK lakkautti Etelä-Afrikan Namibia- mandaatin ja siirsi alueen hallinnon suoraan alaisuuteensa. • Yleiskokous perusti vuonna 1967 Namibia-neuvoston ja suuri ansio siitä kuuluu myös Suomen YK-suurlähettiläälle, Max Jacobsonille. • Samalla perustettiin YK:n Namibia- valtuutetun virka, johon Sean McBriden jälkeen tuli 1976 Martti Ahtisaari. • Suomi ajoi YK:n turvallisuusneuvostossa Namibia-asian Haagin tuomioistuimeen ja toisena aloitteena perustettiin Namibia-rahasto pakolaisten avustamiseen. • 1976 SWAPO sai YK:ssa tarkkailijan statuksen • Suomi tuki SWAPO:a ja Namibiaa monin tavoin 1970-80-luvuilla. • Namibian itsenäistymistä valvoi 900 suomalaista rauhanturvaajaa. Kari Karanko UM/ALI 121005

18. Suomen apu Namibialle Suomen apu Namibialle on kohdistunut terveysalaan, vesihuoltoon, metsäalaan, ympäristösektoriin ja paikallishallinnon kehitykseen. Lisäksi on tuettu demokratiakehitystä, hyvää hallintoa ja kulttuuria. Suomalaisilla kansalaisjärjestöillä on ollut tärkeä rooli yhteistyösuhteiden kehittämisessä Suomen ja Namibian kesken. Kari Karanko UM/ALI 121005

19. Kohti uusimuotoista yhteistyötä Suomi ja Namibia ovat sopineet siirtymäkauden strategiasta maitten välisessä yhteistyössä vuosille 2004- 2007 ja sen jälkeen. Projektimuotoinen kehitysyhteistyö loppuu ja uusia hankkeita ei käynnistetä. • kehitetään maitten välistä taloudellis - kaupallista yhteistyötä • luodaan edellytykset instituutioiden, ml. yliopistot, väliselle yhteistyölle • edistetään investointeja ja kauppaa maitten välillä • tuetaan demokratiaprosesseja, hyvän hallinnon hankkeita ja kulttuurista vuorovaikutusta • tuetaan Namibian pyrkimyksiä yhteistyösuhteissa EU:n kanssa Kari Karanko UM/ALI 121005

20. Suotuisa investointi-ilmasto! • Suomen ja Namibian välillä ei ole merkittävää taloudellista aktiivisuutta, mikä on aika hämmästyttävää huolimatta monivuotisista siteistä • Namibialla on periaatteessa eräitä etuja investointien kasvattamiseen ja kaupan lisäämiseen; itsenäinen maa ja korkea infratruktuurin taso. Namibia on kansainvälisesti luottokelpoinen. • Markkinat ovat pienet, koulutustaso alhainen, teollisuuden tukitoimia vähän ja hallinnon rooli korostunut sekä ahdistava • Mugaben hahmo investointiseminaarissa keväällä 2000 Windhoekissa ei innostanut ulkomaisia investoijia. • Alueen epävarmuus erityisesti maakysymyksen ratkaisussa karkoittaa kiinnostuneita. Kotimainen rahoitus karkaa ulkomaille. Riippuvuus EAT:n taloudesta suuri (SACU) • Ulkomaiset investoinnit ovat kuitenkin avain talouden monipuolistamiseen ja työllisyyteen. Kari Karanko UM/ALI 121005

21. HIV/AIDS suuri uhka Kari Karanko UM/ALI 121005

22. HIV/AIDS:n leviämisen pysäyttäminen tärkeä tavoite Malarian ja muiden tartuntatautien kuten tuberkuloosin leviämisen pysäyttäminen Ongelmana myös epidemiat (pandemiat), kuten SARS ja influenssat HIV/AIDS on mitä suurimmassa määrin asennekysymys Yhteiskunnat ovat heräämässä. Ugandan ja Senegalin rohkaisevat esimerkit antavat toivoa Suomen kirkkojen yhteistyötyö eteläisessä Afrikassa on esimerkillistä HIV/AIDS, malaria ja muut tartuntataudit Kari Karanko UM/ALI 121005

23. Ekologiset uhat ja mahdollisuudet • aavikoituminen (deserticication) • maaperän heikkeneminen (land degradation) • metsäpeitteen häviäminen (deforestation) • makean veden puute • energialähteiden ehtyminen • karjatalouden ja paimentolaisuuden vaikutus ja merkitys Kari Karanko UM/ALI 121005

24. Näkevätkö afrikkalaiset Euroopan näin? • Eurooppa on ”vanha manner”, josta kolonialistit tulivat, mutta tuli myös paljon hyvää. Tietoteknologia muuttaa ja laajentaa käsityksiä myös tässä suhteessa. • Euroopalla on myös uudet kasvot, jotka tähtäävät yhteistyöhön esim. NEPADin ja AU:n puitteissa. Kaikkialla Afrikassa näin ei kuitenkaan ajatella. • Eurooppa helposti yhdistetään globalisaatioon, monikansallisiin yhtiöihin ja kulttuuriseen manipulaatioon, mutta myös uusiin virtauksiin - ICT • Afrikkalainen identiteetti ei välttämättä ilmene samalla tavalla kuin eurooppalainen identiteetti - tätä on etenkin eurooppalaisten vaikea tajuta. Yhteisöllisyys, heimokeskeisyys ovat vahvuuksia - kansallisvaltio vasta kehittymässä ja vahvistumassa. Kari Karanko UM/ALI 121005

25. Afrikan vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhat Euroopan näkökulmasta Vahvuudet • monipuolinen uusiutumattomien raaka-aineiden reservi • vankka väestöpohja • luonnon moninaisuus (biodiversiteetti) ja ihmisen biologisen perimän monipuolisuus • kielien ja kulttuurien rikkaus Kari Karanko UM/ALI 121005

26. Afrikan vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhat Euroopan näkökulmasta Heikkoudet • köyhyys ja siihen liittyvät kehityksen ongelmat • epidemiset sairaudet, jotka kytkeytyvät edelliseen • valtioiden sisäinen pirstoutuneisuus. Konfliktit ensisijaisesti maiden sisäisiä. • vahvoja poliittisia persoonallisuuksia, mutta heikot ja toimimattomat instituutiot • hallitusten heikkous ja yhteistyökumppanien hajanainen ja ylhäältä alaspäin johdettu yhteistyö • toivottomuus saattaa rämettää sisäisen tahdon Kari Karanko UM/ALI 121005

27. Afrikan vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhat Euroopan näkökulmasta Mahdollisuudet • Afrikkalaisilla on vahva sosiaalinen arvopohja ja yhteisöllisyys on sen voimavara. • NEPAD perustuu vahvaan afrikkalaiseen johtajuuteen. Olisiko sellainen löytymässä Nigeriasta, Etelä-Afrikasta, Senegalista, Mosambikista, Tansaniasta ja Algeriasta. AU:sta kehittymässä EU:n kaltainen yhteistyöelin. • Vuosituhatjulistuksessa, G8:n kokouksessa ja EU:ssa Afrikka tunnustettu tärkeäksi kumppaniksi. • Afrikalla on nyt mahdollisuutensa, mikäli yhteisymmärrys löytyy köyhyyden poistamiseen tarvittaviin yhteisiin toimiin ja yhteistyöhön muiden kanssa. Kari Karanko UM/ALI 121005

28. Afrikan vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhat Euroopan näkökulmasta Uhat • Modernisaatio rikkoo vastuuntuntoa afrikkalaisissa yhteiskunnissa, individualismi syrjäyttää yhteisöllisyyden • Afrikka voi syrjäytyä maailman katseiden suuntautuessa terrorismin vastaisen taistelun ensisijaisiin liittolaisiin, sodan tuhojen korjaamiseen ja pohjoista koskevien luonnon katastrofien tuhojen korjaamiseen • Afrikkalainen johtajuus jää syntymättä tai sortuu demagogiaan ja vääriin valintoihin • Eurooppa ei koe Afrikkaa omantuntonsa mittarina Kari Karanko UM/ALI 121005

29. Tulisiko näitäkin ajatella täällä Suomessa • Kulttuuri etusijalle suomalais-afrikkalaisessa yhteistyössä, lisää Villa Karoja Afrikkaan ja Suomeen • Identiteetti rakentuu omaehtoiseen musiikkiin, tanssiin, runouteen ja kertomuksiin. Radiolla suuri merkitys. Huippu-urheilulla ja jalkapallolla on ihmeellinen voima kohottaa kansakuntia. • Karismaattisien ihmisten valovoima estää rasistisia pyrkimyksiä, lisää Nelson Mandeloja ja Kofi Annaneja. • Monikulttuurisuus vain kouluopetuksessa ei riitä, monikulttuurisuus on elinikäisen oppimisen keskeinen oppiaine myös meillä täällä Suomessa • Mihin katosi keskustelu kehitysmaasuhteitten vuorovaikutteisuudesta, kumppanuudesta, kehitysavun omistajuuden lisäämisestä ja lopulta globaalisuhteitten oikeudenmukaisuudesta? Kari Karanko UM/ALI 121005

30. Kuva Afrikasta on yksipuolinen • Afrikan diversiteetti, myös geneettinen monimuotoisuus, on laaja • Pohjois-Afrikka ja Länsi-Afrikka sekä myös eteläinen Afrikka ovat meille suomalaisille olleet pitkään hahmottumattomia alueita • Meillä on voittopuolisesti länsimaiden käsitys Afrikan historiasta • Afrikan julkikuvaa sävyttää köyhyys, epätoivo, nälkä, sodat, kapinointi ja korruptio • Afrikkalaisen kulttuurin kuva on satunnainen ja klisheinen. • Afrikkaa käsittelevät aiheet mediassa ovat viime päiviin asti olleet yksipuolisia. • Monilla suomalaisilla on henkilökohtainen uteliaisuus Afrikkaan. Monet ovat asuneet Afrikassa, monilla ystäviä. Kari Karanko UM/ALI 121005

31. Miten Euroopan ja Suomen tulisi osallistua yhteistyöhön Afrikan kanssa • Tulisi ajatella yhteistyömme seurauksia pitkällä aikavälillä • Yhteistyössä tänään korostuu verkostuminen ja horisontaalisuus • Tulisi kytkeä toisiinsa paikallinen, kansalaisten yhteinen osaaminen ja muisti sekä globaali osaaminen • Sekä meidän että myös afrikkalaisten tulevat sukupolvet ovat yhteistyömme asiakkaita. Tekojamme mitataan tulevaisuudessa. • Suhteessamme Afrikkaan yhdistyvät globaali vastuu ja Suomen etu. Kari Karanko UM/ALI 121005