1 / 16

Kehittämisen tarve Päijät-Hämeessä - tiivistetysti

Päijät-SOS Kehittäjäasiakastoiminta Sanna Keskikylä Tanja Mäkelä Projektipäällikkö Suunnittelija Puh. 044 729 7991 Puh. 044 729 7990 sanna.keskikyla@phsotey.fi tanja.makela@phsotey.fi Sosiaalialan osaamiskeskus Verso http://www.sos-hanke.fi/. Kehittämisen tarve Päijät-Hämeessä - tiivistetysti.

berit
Download Presentation

Kehittämisen tarve Päijät-Hämeessä - tiivistetysti

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. Päijät-SOSKehittäjäasiakastoimintaSanna Keskikylä Tanja MäkeläProjektipäällikkö SuunnittelijaPuh. 044 729 7991 Puh. 044 729 7990sanna.keskikyla@phsotey.fitanja.makela@phsotey.fiSosiaalialan osaamiskeskus Versohttp://www.sos-hanke.fi/

  2. Kehittämisen tarve Päijät-Hämeessä - tiivistetysti • Nuorten alle 25-vuotiaiden kanssa työskentely koetaan haasteelliseksi, nykyisillä sosiaalityön menetelmillä ei tavoiteta kaikkia nuoria asiakkaita • Tarvitaan uusia työmenetelmiä ja tapoja tehdä työtä • Sosiaalityön menetelmiä pitäisi oppia paremmin hyödyntämään asiakastyössä • Palvelupolut tulisi saada näkyviksi sekä vastaamaan tarkoitusta -> tarvitaan tietoa eri palveluista, jotta asiakasta osataan ohjata oikean palvelun piiriin • Tarvitaan tiiviimpää vuoropuhelua eri yhteistyötahojen kesken (esim. terveydenhuolto ja TE-toimisto) • Asiakkaiden omatoimisuutta ja osallisuutta tulisi vahvistaa palveluprosessissa • Aikuissosiaalityön työnjako ja tehtävänkuvat vaativat selkeyttämistä

  3. SOS – Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin Päijät-SOS –osahanke 15.8.2011-31.10.2013 • Hankkeessa ovat mukana: peruspalvelukeskukset Aavaja Oiva sekä Lahden ja Heinolan kaupungit • Osahanketta hallinnoi Lahden kaupunki ja kehittämistyön koordinoinnista vastaa Sosiaalialan osaamiskeskus Verso • Kehittämistyön suunnittelua varten alueille on perustettu aikuissosiaalityön työntekijöistä Kehittämistiimit, jotka ovat työstäneet kehittämisen tarvetta, tavoitteita ja keinoja, joilla tavoitteisiin pyritään. • Kehittämistyön suunnittelussa ja arvioinnissa käytetään apuna Suunta -työkalua

  4. SOS – Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin Tavoitteena on: • KEHITTÄÄ ASIAKKAIDEN OSALLISUUTTA JA ASIAKASTYÖTÄ EDISTÄVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ (TL 1) • EDISTÄÄ ERI TOIMIJOIDEN VÄLISEN VUOROPUHELUN SYNTYMISTÄ (TL 2) • KEHITTÄÄ AIKUISSOSIAALITYÖN PALVELUPROSESSIA (TL 2) • SELKEYTTÄÄ AIKUISSOSIAALITYÖN AMMATTI- JA TEHTÄVÄRAKENNETTA (TL 3)

  5. Asiakkaiden osallisuus – kehittäjäasiakasryhmäpilotit • Päijät-SOS –osahankkeessa pyritään ottamaan asiakkaat mukaan kehittämistyöhön • Lahdessa ja Nastolassa toteutettiin kevään 2012 aikana kehittäjäasiakasryhmät, joissa arvioitiin aikuissosiaalityön palveluja, kehittämistarpeita ja luotiin visiota tulevaisuuden aikuissosiaalityöstä

  6. Kehittäjäasiakkaat rekrytoitiin mainostamalla alkavia ryhmiä sosiaalitoimistoissa • Ilmoituksella etsittiin aikuissosiaalityön kehittämisestä kiinnostuneita henkilöitä, jotka ilmoittivat kiinnostuksestaan sosiaalityöntekijälle • Kaikki ryhmästä kiinnostuneet haastateltiin ennen ryhmien alkua • Nastolan ryhmään osallistui 5 jäsentä, iältään n. 30-60 vuotiaita, 2 naista ja 3 miestä • Lahden ryhmään osallistui 6 jäsentä, iältään n. 30-60 vuotiaita, 3 naista ja 3 miestä

  7. Ryhmätapaamiset • Molemmat ryhmät kokoontuivat viisi kertaa ja lisäksi pidimme ryhmien päätyttyä ryhmien yhteisen tapaamisen • Ensimmäinen tapaaminen: • Hankkeen esittely ja johdatusta kehittäjäasiakastoimintaan sekä kokemusasiantuntijuuteen • Tutustuminen aarrekartta – työskentelyn avulla • Mielikuvia aikuissosiaalityöstä

  8. Toinen tapaaminen: • Aikuissosiaalityön SWOT • Keitä ovat aikuissosiaalityön asiakkaat • Kolmas tapaaminen: • Aikuissosiaalityön ongelmakohdat -> mietitään mikä on ongelma ja miksi se on ongelma sekä pyritään löytämään ongelmiin ratkaisut • Neljäs tapaaminen: • Jatketaan edellistä aihetta • Viides tapaaminen: • Aikuissosiaalityön tulevaisuuden visio • Kuudes tapaaminen: • Tuotosten esittämisen strategian pohdintaa • Kehittäjäasiakastoiminnan jatkon miettiminen

  9. Kehittämisen teemoja: 1. Aikuissosiaalityön palveluita ei tunneta 2. Kynnys asioida ”sossussa” 3. Päätösten pitkät odotusajat

  10. Tuotosten esittely • Kehittäjäasiakasryhmien tuottamasta tiedosta keskustellaan kehittäjäasiakkaiden ja aikuissosiaalityön työntekijöiden yhteisessä tilaisuudessa. • Keskustelutilaisuuksissa valitaan kehittäjäasiakkaiden ehdotusten pohjalta teemat, joita lähdetään kehittämään aikuissosiaalityössä.

  11. Kehittäjäasiakkaiden ajatuksia ryhmästä Millainen kokemus ryhmään osallistuminen oli sinulle? ”oli ilo saada puolestaan ”auttaa” sosiaalityöntekijöitä (koko SOS.TYÖTÄ) koska minua ja lapsiani on autettu takaisin jaloilleni. Mielenkiintoista, avartavaa!” ”Positiivinen. Sai liikkeelle ja ajatuksia. Ajaltaan sopiva vapaaehtoiselle kokoontumiselle” ”Mielenkiintoinen, antoisa kokemus, tapasin uusia ihmisiä ja tajusin, että taloudellisia vaikeuksia on muillakin kuin minulla.”

  12. Mitä on mielestäsi asiakkaiden osallisuus? ”Tämä tämmöinen on edistyksellistä” ”Tätä” ”aktiivista osallistumista asiakaskyselyihin, asiakaskehittäjäryhmiin, vertaistuki-ryhmiin ym. toimiin.” Miten kehittäjäasiakastoiminnalla voidaan vahvistaa asiakkaiden osallisuutta? ”hyvin jos asiakkaiden ajatukset otetaan huomioon” ”Tuoda työntekijöille tietoa asiakkaan näkökulmista ja päinvastoin. Lähentää, henkilökohtaistaa, tasavertaistaa. Ihminen ihmiselle kohtaamista.” ”No sillähän toivottavasti saadaan soskulle tietoon puutekohtia, ehkäpä vielä semmoisia , jotka vaikuttavat myös työntekijöihin ja perustavanlaatuiseen te-hokkuutteen”

  13. Mitä vaikutuksia toivoisit ryhmällä olevan aikuissosiaalityön kehittämiseen? ”Toivottavasti ehdotukset menisi läpi tai ainakin eteenpäin.” ”Toivon, että pohtimamme ongelmat ja ratkaisut eivät jää paperipinoiksi, vaan niitä oikeasti käsiteltäisiin, otettaisi todesta (ei arvosteluna) ja pyrittäisi käytännössä parantamaan / kehittämään palvelua asiakaslähtöisemmäksi. Varmasti myös työntekijän henkinen hyvinvointi paranee, kun asiakkaat ovat tyytyväisempiä.”

  14. Mikä oli ryhmässä hyvää ja mikä ei toiminut? ”Hyvä ryhmähenki. Liian vähän aikaa.” ”Tabula rasa: kaikki vielä lapsenkengissään, joten kaikki mahdollista + ja - yhtäkaikki” ”Oli mukava saada työskennellä kuvin! (KOLLAASIT) Ryhmähenki hyvä, vaikka varsin erilaisia persoonia ryhmässä.”

  15. Miten kehittäisit ryhmän sisältöä? ”Aika loppui aina kesken!” ”Sosiaalihoitaja tähän keskustelu ryhmään!” ”Enemmän pienehköjä tehtäviä, jotka sitten lopuksi vedettäisiin yhteen.” Olisitko halukas jatkamaan kehittäjäasiakastoimintaa? ”Olisin erittäin halukas jatkamaan.” ”Harkinnassa.” ”Tottakai!”

  16. Millaisia odotuksia sinulla oli ryhmää kohtaa? Vastasiko ryhmä odotuksiasi? ”Odotukset avoimet, ennakkoluulottomat. Ehkäpä oli rennompaa kuin arvelin. Ei yhtään kuivahtavaa eikä luennoivaa eikä oteltu.” ”Ei odotuksia. Vastasi yliodotusten, aktiivinen ryhmä paikalla olo. ideoivat ryhmähenkinen” ”Jännittyneet odotukset, mutta heti 1. kerralla huomasin, ettei tarvitse jännittää. Ryhmä vastasi hyvin odotuksia, jää miellyttävät muistot.”

More Related