Auditoinnin tavoitteet ja laadunvarmistuksen arvioinnissa käytettävät kriteerit

1. Auditoinnin tavoitteet ja laadunvarmistuksen arvioinnissa käytettävät kriteerit Auditoinnin infotilaisuus Taideteollinen korkeakoulu 25.3.2009 Marjo-Riitta Järvinen Lahden AMK Korkeakoulujen arviointineuvosto

2. Laadunvarmistuksen tarve kansainvälisestä näkökulmasta 1. Kansainväliset koulutusmarkkinat vahvistuvat • koulutus kaupallistuu • opiskelijoiden liikkuvuus lisääntyy 2. Läpinäkyvyyden tarve kasvaa • kansainväliset kumppanuudet lisääntyvät • opiskelijoiden oikeusturva on taattava 3. Tarve lisätä eurooppalaisen koulutuksen vetovoimaa • argumentteja kilpailuun • laatu on pystyttävä todentamaan

3. Laadunvarmistuksen tarve kansallisesta näkökulmasta 1. Tuottaa koulutuksen laatuun liittyvää tietoa • potentiaalisille koulutukseen hakijoille, korkeakoulun johdolle, opettajille, opiskelijoille ja työnantajille • vakuuttaa yhteistyökumppanit koulutuksen laadusta 2. Tukee korkeakoulun johtamista, strategiatyötä ja sisäistä tulosohjausta • toimii välineenä korkeakoulun toiminnan kehittämisessä • tekee näkyväksi eri osapuolten vastuut • parantaa opiskelijoiden mahdollisuuksia osallistua koulutuksen kehittämiseen 3. Lisää koulutuksen vetovoimaa • argumentteja kilpailuun • laatu kyetään todentamaan

4. Auditoinnin tavoitteet Auditoinnin ensisijainen tehtävä on tukea korkeakoulua laadunvarmistusjärjestelmänsä kehittämisessä. Auditointiprosessissa 1. arvioidaan, miten korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmä • toimii laadunhallinnan ja kehittämisen välineenä • tuottaa toiminnan kehittämisen kannalta tarkoituksenmukaista tietoa • johtaa kehittämistoimenpiteisiin • tuodaan esiin vahvuuksia ja annetaan kehittämissuosituksia • tehdään päätös siitä*, läpäiseekö korkeakoulu auditoinnin vai edellyttääkö laadunvarmistusjärjestelmä uusinta-auditointia *KKA:ssa auditointiryhmän esityksen ja selonteon pohjalta

5. Auditoinnin lähtökohtia • Laadunvarmistuksen tulee kattaa korkeakoulun koko toiminta. • Auditoinnissa ei oteta kantaa korkeakoulun tavoitesisältöihin tai tuloksiin, vaan ainoastaan laadunvarmistusjärjestelmän toimivuuteen. • Auditointimalli perustuu vahvasti eurooppalaisiin suosituksiin korkeakoulujen laadunvarmistukselle.

6. Auditoinnin kohde Laadunvarmistusjärjestelmän kattavuus, toimivuus, avoimuus, viestivyys, vaikuttavuus sekä jatkuva kehittäminen

7. Auditoinnin peruskysymykset Kattavuus Kattaako laadunvarmistus koko korkeakoulun toiminnan? Ovatko laadunvarmistuksen menettelytavat ja rakenteet toimivia? Miten tietoa käytetään toiminnan kehittämisen välineenä? Onko laadunvarmistusjärjestelmän tuottama tieto tarkoituksen-mukaista ja avointa sekä korkeakoulun että ulkoisten sidosryhmien näkökulmasta. Toimivuus ja vaikuttavuus Avoimuus ja viestivyys

8. Auditointikohteet 1. Laadunvarmistusjärjestelmän tavoitteiden, toimintojen, toimijoiden sekä vastuiden määrittely ja dokumentaatio 4. Henkilökunnan, opiskelijoiden ja ulkoisten sidosryhmien osallistu-minen laadunvarmistukseen 5. Laadunvarmistusjärjestelmän tuottaman tiedon tarkoituksen-mukaisuus ja saatavuus a) korkeakoulun sisällä b) ulkoisten sidosryhmien näkökulmasta 2. Korkeakoulun perustoimintojen laadunvarmistuksen kattavuus ja vaikuttavuus a) Tutkintotavoitteinen koulutus b) Tutkimus/Tutkimus- ja kehitystyö c) Yhteiskunnallinen vuorovaikutus, vaikuttavuus ja aluekehitystyö d) Tuki- ja palvelutoiminnot (mm. kirjasto- ja tietopalvelut, ura- ja rekrytointipalvelut sekä kansainväliset palvelut e) Henkilöstön rekrytointi ja kehittäminen 6.Laadunvarmistusjärjestelmän toiminnan seuranta, arviointi ja jatkuva kehittäminen 7. Laadunvarmistusjärjestelmän kokonaisuus 3. Laadunvarmistusjärjestelmän kytkeytyminen johtamiseen ja toiminnanohjaukseen

9. Auditoinnissa käytettävät kriteerit • Laadunvarmistusjärjestelmän arvioinnissa käytetään neljälle eri kehitysvaiheelle skaalattua kriteeristöä • Puuttuva • Alkava • Kehittyvä • Edistynyt • Korkeakoulujen tulee pystyä sekä osoittamaan laadunvarmistusjärjestelmänsä toimivuus että vakuuttamaan ulkopuolinen taho järjestelmän vaikuttavuudesta.

10. Esimerkki kriteereistä: auditointikohde 1 • Korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän tavoitteiden, • toimintojen, toimijoiden sekä vastuiden määrittely ja dokumentaatio ALKAVA PUUTTUVA Tavoitteiden, toimintojen, toimijoiden ja vastuiden määrittely ja dokumentointi on puutteellista. Vastuunjako toimii osittain. Laadunvarmistusjärjestelmän tavoitteita, toimintoja, toimijoita ja vastuita ei ole määritelty eikä dokumentoitu. EDISTYNYT KEHITTYVÄ Tavoitteet, toiminnot, toimijat ja vastuut ovat selkeästi ja konkreettisesti määriteltyjä ja dokumentoituja. Vastuunjako on toimiva. Dokumentointi ja vastuunjako ovat erittäin hyvin toimivia ja tehostavat laadunvarmistusta

11. Esimerkki kriteereistä: auditointikohde 2a) 2a) Tutkintotavoitteinen koulutus PUUTTUVA ALKAVA Korkeakoulun perustoiminnoissa ei ole laadunvarmistusta. Järjestelmä kattaa yksittäisiä korkeakoulun perustoimintoja KEHITTYVÄ EDISTYNYT Järjestelmä kattaa useita korkeakoulun perustoimintoja. Laadunvarmistus kattaa pääsääntöisesti kaikki korkeakoulun perustoiminnot.

12. Auditoinnin seuraukset • KKA tekee auditointiryhmän esityksen pohjalta päätöksen hyväksytystä auditoinnista tai uusinta-auditoinnin tarpeesta. • KKA ylläpitää rekisteriä auditoiduista korkeakouluista osoitteessa www.kka.fi • Hyväksytystä auditoinnista annetaan korkeakoululle auditointitodistus. • Jos korkeakoulun laadunvarmistuksessa on oleellisia puutteita suhteessa auditointikriteereihin, uusinta-auditointi toteutetaan noin kahden vuoden kuluttua. • Hyväksytty auditointi on voimassa kuusi vuotta.

13. Taideteollisen korkeakoulun auditointiryhmä • laatupäällikkö Marjo-Riitta Järvinen, Lahden AMK (puh.joht.) • professori Päivi Granö, Lapin yliopisto • professori Erkki Huhtamo, UCLA • opiskelija Anni Kettunen, Siba/SYL • johtaja Esa Laaksonen, Alvar Aalto -säätiö • suunnittelija Karl Holm, KKA (siht.)