1 / 25

Kasvintuhoojien tarkkailu Marika Linnamäki (Agropolis Oy) & Irene Vänninen (MTT/KSU) 2005

Rikalan puutarhasäätiö Borisoffin Puutarhasäätiö. Kasvintuhoojien tarkkailu Marika Linnamäki (Agropolis Oy) & Irene Vänninen (MTT/KSU) 2005. Integroitu torjunta koristekasvituotannossa ja Integroitu torjunta Etelä-Suomen koristekasvituotannossa.

arleen
Download Presentation

Kasvintuhoojien tarkkailu Marika Linnamäki (Agropolis Oy) & Irene Vänninen (MTT/KSU) 2005

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. Rikalan puutarhasäätiö Borisoffin Puutarhasäätiö Kasvintuhoojien tarkkailuMarika Linnamäki (Agropolis Oy) & Irene Vänninen (MTT/KSU)2005 Integroitu torjunta koristekasvituotannossa ja Integroitu torjunta Etelä-Suomen koristekasvituotannossa

  2. Sisällysluettelo …………………………………………………………………………… Tarkkailusta on hyötyä! .…………………………………………………………… Miksi – mitä – miten? ……………………………………………………………….. Tarkkailuvälineet ja kirjanpito ………………………………………………… Ansatarkkailu ……………………………………………………………………………… Tuholaiset liima-ansassa .…………………………………………………………. Kasvustotarkkailu ………………………………………………………………………. Lehtikirvat …….…………………………………………….. ……………………………. Vihannespunkki/neilikkapunkki ..………………………………………………. Tappipunkit …..…………………………………………………………………………….. Jauhiaiset …………………………………….. ……………………………………………. Ripsiäiset … ………………………………………………………………………………….. Ripsiäiset levittävät vaarallisia kasviviruksia ..……………………… Miinaajakärpäset ………………………………………………………………………… Muita tuholaisia ………….………………………………………………………………. Leikkoruusu …………………………………………………………………………………. Joulutähti ……………………………………………………………………………………. Hyödyllisiä osoitteita ..………………………………………………………………. 2 3 4 5 7 8 9 11 12 13 14 15 16 17 18 19 21 25 Sisällysluettelo

  3. Kasvintuhoojien tarkkailu kertoo, mitä kasvustossa tapahtuu. Se lisää mielenrauhaa ja mahdollistaa ajoissa ja todellisen tarpeen mukaan tehdyt torjuntakäsittelyt. Systemaattinen tarkkailu lisää tietoa ja kokemusta, jolloin voidaan määrittää viljelmäkohtaiset torjuntakynnysarvot kasvintuhoojille. Joitakin kynnysarvoja torjunnan aloittamiselle tai korjaaviin kemiallisiin käsittelyihin siirtymisestä on jo määritetty koristekasveille. Kunkin puutarhan paikalliset olosuhteet ja erot esimerkiksi puhtausvaatimustasossa sekä tarkkailuun käytetyssä ajassa määräävät tarkemmat raja-arvot kullekin viljelmälle. Kasvintarkkailun voi aloittaa ansatarkkailulla. Sillä saadaan suuntaa-antava kuva kasvuston tuholaistilanteesta. Ansat tarkastetaan joka viikko mieluummin samana viikonpäivänä. Havaitut tuholaiset merkitään ansoihin mustekynällä ympyröimällä (ellei ansoja vaihdeta joka kerta) ja havainnoista pidetään kirjaa. Kasvustotarkkailu antaa tuholaistilanteesta tarkemman kuvan. Aluksi kasvustotarkkailua voidaan tehdä esimerkiksi viikoittaisten hoitotöiden yhteydessä. Myöhemmin, jos tarve vaatii, tarkkailua voidaan siirtyä tekemään kokonaan erillisenä toimenpiteenä. Tarkkailuun liittyen kasvintuhoojien tunnistus on olennaista! Tarkkailusta on hyötyä! • Tarkkaile huoneessa ennen kasvien tuomista sinne huoneen puhtauden varmistamiseksi • Tarkasta sisääntuleva kasvimateriaali ennen sen tuontia huoneeseen • Tarkkaile viljelyn aikana säännöllisesti • Tarkkaile kesäaikaan myös kasvihuoneen ulkopuolella, sillämonet tuhoeläimet tulevat kasvihuoneisiin ulkoa  huomaat saastuntavaaran ajoissa!

  4. Miksi – mitä – miten? Mitä tarkkaillaan? • havainnot tuholaisista, torjuntaeliöistä ja kasvitaudeista • tarkasta silmävaraisesti kasvit ja muu kasvihuonealue (tuhoojat ja vioittuneet kasvit) • huomioi myös olosuhteet/ toimenpiteet, jotka voivat edesauttaa tuholaisten lisääntymistä ja leviämistä • kasvihuoneolosuhteista ja viljely-/kasvinsuojelu-toimenpiteistä pidetään kirjaa Miksi tarkkaillaan? • tiedetään mitä kasvustossa tapahtuu: tuholaisten ilmaantuminen, missä niitä on, niiden runsaus ja kehitysaste  MIELENRAUHA! • torjuntatoimet pystytään ajoittamaan oikein ja kohdistamaan paremmin -> säästöä torjuntakustannuksissa! • kasvusto pysyy paremmassa kunnossa, kun ilmaantuviin ongelmiin puututaan ajoissa • biologisen ja integroidun torjunnan onnistuminen vaatii tarkkailua! Miten tarkkaillaan? • kasvihuone jaetaan tarkkailualueisiin (esim. 250 m2) • liima-ansat (tavallisesti 1 ansa / 100-250 m2) • kasvien tarkkailu • havainnot on/ei-periaatteella tai • lasketaan tuholaiset tietyltä määrältä lehtiä/kukkia • havainnot tehdään viikoittain aina samalla tavalla • lomakepohjat, joihin tarkkailutulokset kirjataan -> siirto tietokoneelle -> tiedot kuviksi! * tai havainnot suoraan kämmentietokoneelle

  5. Kuvat: MTT/Marianna Simula • mitä levitetty/ruiskutettu • milloin levitetty/käsitelty • mille alueelle • miten paljon (kpl/m2, pitoisuus, käytetty nestemäärä jne.) • millä menetelmällä (ruiskutyyppi jne.) • kuka tehnyt levityksen/ ruiskutuksen • ajankohta, ajankäyttö ja olosuhteet Kirjanpito: • tuholais-, torjuntaeliö- ja tautihavainnot: (ansasta ja kasvustosta) • kasvi, kasvilajike ja kasvuston kehitysvaihe • kasvihuoneolosuhde- ja viljely-toimenpidetiedot • torjuntaeliölevitykset ja torjunta-ainekäsittelyt: Pidä kirjaa tarkkailuun ja muihin kasvinsuojelutoimiin kuluneesta ajasta -> kustannusten laskeminen! Tarkkailuvälineet ja kirjanpito Tarkkailussa tarvitaan: • luuppi 10x suurennoksella • 45-60x suurentava mikroskooppi silloin, kun halutaan lajitasoiset määritykset • liima-ansat, feromonipyydykset ja niiden kiinnitystarvikkeet • seurantalomakkeet, kyniä ja mielellään nyrkkilaskuri • kasvihuoneiden kartat, joihin saastuntakohdat merkataan • värillisiä lipukkeita/nauhoja saastuneiden kasvien merkitsemiseksi • muovipusseja näytteiden ottoa varten • kansio/tiedosto, johon kaikki tiedot kootaan

  6. Kirjanpito Klikkaamalla tästä saat esiin alla esitetyn mallitaulukon mukaisen taulukkopohjan, jota voit käyttää liima-ansaseurannan havaintojen kirjaamiseen. Taulukon huone- ja viikkokohtaiset keskiarvosarakkeet on linkitetty kuviin, joihin tuhoeläinten huonekohtaiset keskiarvot automaattisesti piirtyvät graafisiksi käyriksi. Tarkkailualuetta kohti on oletettu yksi liima-ansa. Jos tarkkailualueita on enemmän kuin taulukossa mainitut 10 kpl/huone, lisää tarkkailualueita käyttämällä Excelin ”Lisää rivejä” toimintoa. Linkin takana olevaan Excel-taulukkoon on lisätty myös taulukko huoneeseen levitettäviä torjuntaeliömääriä varten. Ne piirtyvät automaattisesti käyriksi samaan kuvaan, jossa ovat niiden saaliseliöt eli tuhoeläimet. Näin on helppo nähdä, miten tuhoeläinmäärät kehittyvät suhteessa levitettyihin torjuntaeliömääriin. Taulukkoa voidaan soveltaa myös kasvustotarkkailusta saatujen havaintojen kirjaa- miseen. Laske silloin yhteen kultakin tarkkailualueelta tarkistetuilta kasveilta löytyneiden tuhoojien määrä (tai saastuneiden kasvien lukumäärä) ja jaa se tarkastet- tujen kasvien määrällä. Näin saat tarkkailualuekohtaiset keskiarvot, jotka ohjelma piirtää huonekohtaisiksi kuviksi yli viikkojen. Pitemmälle kehitetyt lomakkeet kasvusto- tarkkailua varten ja kämmentietokoneen käyttöön perustuva kirjaamismenetelmä ovat kehitteillä INTO-projektissa.

  7. Ansatarkkailu • 1 ansa/100-250m2 tasaisesti koko huoneen alalle. Ansat sijoitetaan siten, että ansan alaosa on latvuston tasalla tai muutaman sentin sen yläpuolella • lisäansoja: • voimakkaan saastunnan alueille • alueille, joiden tiedetään saastuvan • herkkien/houkuttelevien lajikkeiden alueelle • jos ansoja käytetään yhtenä torjuntakeinona • ansat tarkastetaan viikoittain ja havaitut tuholaiset merkataan ansaan kuulakärkikynällä, jotta samoja yksilöitä ei tarvitse laskea enää seuraavalla viikolla (ansat vaihdetaan tarvittaessa, esim. roskaiset ansat eivät aja enää tarkoitustaan) • havainnot kirjataan ylös ja niistä lasketaan keskiarvot Kelta-ansat ovat käyttökelpoisimpia. Ne soveltuvat aikuisten jauhiaisten, harsosääskien, liejukärpästen, lehtimiinaajien, ripsiäisten ja siivellisten lehtikirvojen tarkkailuun. Kelta-ansasta tuholaiset on myös helppo havaita. Ripsiäisten tarkkailuun tarkoitettuja siniansoja voi halutessaan käyttää ripsiäistarkkailun lisänä. Kuvat: MTT/Marika Linnamäki Esimerkiksi harsosääskien, liejukärpästen ja miinaajien tarkkailussa kelta-ansat voi sijoittaa myös vaakatasoon lähelle kasvualustan pintaa. Uusi lisä ansatarkkailuun!? Kun kelta-ansaan ja liimakuppiansaan lisättiin LED-valolähde (530 nm, lime green), liimakuppiansa houkutteli enemmän ansari- ja etelänjauhiaisia, ja kelta-ansa edellisten lisäksi enemmän siivellisiä kurkkukirvoja ja harsosääskiä kuin ilman LED-valolähdettä olevat ansat, MUTTA vähemmän jauhiaisten loispistiäisiä (Encarsia ja Eretmocerus). Lähde: Chu et al. 2001-2004

  8. Ripsiäinen Perhossääski Jauhiainen Kirva Iso ansakuva: MTT/Marianna Simula Spottikuvat: MTT/Marika Linnamäki Liejukärpänen Harsosääski Harsosääski Tuholaiset liima-ansassa

  9. Kasvustotarkkailu Kasvihuonealue jaetaan tarkkailualueisiin (TA). Yksi tarkkailualue voi koostua esim. tietystä vakiomäärästä petejä, samankaltaisten lajikkeiden muodostamasta alueesta, kasvihuoneosastosta jne.. Tarkkailualue ei kuitenkaan saa olla liian suuri. Kullakin tarkkailualueella tulee olla vähintään yksi liima-ansa ja kasvustotarkkailua tehdään tarkkailualuekohtaisesti. Kullekin TA:lle on oma sarakkeensa kirjanpitolomakkeessa. Mistä tarkkaillaan? • tarkastettavat kasvit valitaan satunnaisesti koko TA:lta, näin uudet ongelmakohdat ja saastuntapesäkkeet löytyvät parhaiten • tämän lisäksi tarkkailua kannattaa kohdistaa alueille tai kasvilajikkeille, joissa tiedetään olevan tai oletetaan tulevan tuholaisia • indikaattorikasvit (paikat merkitään lipukkeella) • voidaan seurata tuholaisten määrää ja populaation kehitystä tarkemmin • auttavat myös torjuntatoimien ajoituksen ja tehon seurannassa • huomioi erityisesti mm. ovien, kulkureittien, tuuletuskanavien ja lämpöputkien lähialueet ja kasvintuhoojille herkät lajikkeet • tarkasta myös amppelikasvit, rikkakasvit ja mahdolliset harrastekasvit • rikkakasvit kannattaa poistaa, tuholaiset viihtyvät niillä! • tarkasta viljelmälle tuotu taimi-ja kasvimateriaali ennen niiden vientiä kasvihuoneeseen ja kasvihuone ennen kasvien vientiä huoneeseen • sijoita tuholaisille herkät lajit/lajikkeet samalle alueelle ja vältä niiden sijoittamista lähelle ovia tai tuuletusaukkoja • kasvintuhoojasta riippuu mihin kasvinosaan/iin tarkkailu kohdistetaan

  10. Kasvustotarkkailu antaa tarkemman kuvan siitä, MITÄ kasvustossa todella tapahtuu! Kasvustotarkkailu Tarkastettavien kasvien määrä riippuu mm. • kasvista, lajikkeesta ja kasvuston kehitysvaiheesta • tuholaisvalikoimasta • tarkkailijan kokemuksesta ja työkustannuksista Kasvien tarkkailussa kiinnitetään huomiota varsinkin lehtien alapinnoille, joissa monet tuholaiset viihtyvät. Myös versojen kärkiä, kukkia, nuppuja ja kasvin varsia pitää tarkastaa. Viitteitä tuholaissaastunnasta antavat myös tuholaisten jätökset ja niiden kasveille aiheuttamat kullekin tuholais-lajille tyypilliset vioitukset. Tuholaiset levittävät myös lukuisia kasvitauteja. Tarkasta mahdollisimman monta kasvia! -> riittävän tarkka kuva tuholaistilanteesta/kustannus Jokaiselta tarkkailualueelta (TA) tarkastetaan aina sama vakiomäärä kasveja (ei kuitenkaan samoja kasveja viikoittain), jotta pystytään seuraamaan tilanteen kehitystä. Kasvilla ei tässä tapauksessa tarkoiteta koko kasvia vaan tiettyä ennalta päätettyjä ”yksiköitä” per kasvi. Esimerkiksi ruukkukasveilla voidaan tarkastaa pari lehteä kasvin ylä-, keski- ja ala-kolmanneksesta eli yhteensä 6 lehteä per kasvi. Leikkoruusulla voidaan tarkastaa kukka/nuppu, kaksi pystyverson lehteä ja kaksi lehteä taivutetusta kasvuston-osasta per kasvi tai kohta. Esimerkki siksak-tarkkailureitistä, jota usein suosi-tellaan käytettä-väksi tarkkailussa. Muista kulkujärjestys: puhtaasta -> saastuneelle!

  11. Kuva:http://cotton.pi.csiro.au/Images/Articles/insects/aphid%20damage.jpgKuva:http://cotton.pi.csiro.au/Images/Articles/insects/aphid%20damage.jpg Yläkuva: persikkakirva Alakuva: koisokirva Kuvat: MTT/Irene Vänninen Lehtikirvat Kirvasaastunnasta antavat viitteitä vaaleat kirvanahat, kirvojen erittämä mesikaste ja muurahaiset, jotka käyvät lypsämässä kirvoja. Kelta-ansat eivät sovellu tarkkailuun, koska suurin osa kirvapopulaatiosta on siivet-tömiä. Ansoja voi käyttää siivellisten aikuisten migraation havainnointiin. Varsinkin ke-väästä alku syksyyn asti kirvoja voi siirtyä ulkoa kasvi-huoneeseen. Varsinainen tarkkailu kasveilta! Kirvojen tarkkailu kohdis-tetaan nuorien versojen kärkiosaan, kasvin varsiin, kukkiin/nuppuihin ja lehtien alapinnoille, joissa kirvat esiintyvät yleensä tiheinä pesäkkeinä. Vioitus: Kirvat imevät kasvi-nesteitä kasvin johtojänteiden nilasoluista. Niiden aiheuttama imentävioitus voi näkyä epä-muodostuneena kasvuna, kitu-kasvuisuutena ja kloroottisina laikkuina lehtien yläpinnoilla. Voimakas kirvasaastunta voi heikentää kasvia ja jopa pysäyttää kasvun. Pääasiallinen haitta syntyy kirvojen erittämästä mesi-kasteesta, joka tahraa kasveja ja toimii hyvänä kasvualustana nokisienille. Nokisienikasvustot haittaavat kasvin yhteyttämistä. Kirvat levittävät myös kasvi-viruksia. Vaaleat kirvanahat ja mesikaste kielivät saastunnasta ja ovat esteettinen haitta!

  12. Kuva: MTT/Irene Vänninen Kuva: MTT/Irene Vänninen Kuva: MTT/Isa Lindqvist Vihannespunkki/neilikkapunkki Vihannes- ja neilikkapunkki viihtyvät yleensä lehtien alapinnoilla. Kun saastunta on suuri, leviävät koko kasville. Tarkkaile lehtien alapintoja. Vioitusjäljet näkyvät yleensä myös lehtien yläpinnalla. Kiinnitä huomiota mm. kulkureittien ja lämpöputkien lähialueisiin, joista vihannes-punkkisaastunta usein lähtee liikkeelle. Vihannespunkin vioitus: Työntävät suuosansa päällysketon läpi kasvisolukkoon ja imevät kasvi-nesteen mukana ulos viherhiukkaset, jolloin lehteen syntyy tyypillinen kloroottinen laikku. Kun saastunta etenee lehdet kellastuvat, kuivuvat ja lopulta putoavat kokonaan pois. Lisäksi niiden erittämä seitti on koristekasveilla esteettinen haitta. Neilikkapunkin vioitus: Saman tyyppistä kuin vihannespunkin, mutta usein voimakkaampaa (pienempi määrä neilikkapunkkeja saa aikaiseksi saman vioituksen kuin suurempi määrä vihannespunkkeja). Vioittuneet lehdet tulevat kloroottisiksi ja niissä on ensin pieniä läpinäkyviä pisteitä. Saastunnan edetessä muodostuu laajoja kirkkaan keltaisia laikkuja, jotka lopulta tummuvat. Jos saastunta on voimakas, lehdet putoavat. Neilikkapunkin taksonomia on vielä vakiintumaton. Toiset pitävät sitä omana lajinaan toiset vihannes-punkin rotuna. Riippuen populaati-osta pystyy risteytymään vp:n kanssa.

  13. Vasemmalla mansikkapunkin munia ja nuoruusasteita ja oikealla punertavia aikuisia mansikkapunkkeja mansikan suppulehden sisällä. Kuvat: MTT/Heini Koskula (vas.) ja MTT/KSU (oik.) Kuva: Towe Backman http://ipm.ncsu.edu/photogallery/ brdm1.jpg Tappipunkit Tappipunkkeihin kuuluvat syklaamipunkki (Tarsonemus pallidus), mansikkapunkki (T. fragariae) ja begoniapunkki (Polyphagotarsonemus latus) havaitaan usein vasta niiden aiheuttaman vioituksen perus-teella, koska ne ovat kooltaan erittäin pieniä (aikuiset 0,15-0,25 mm) ja esiintyvät kasvin suojaisimmissa osissa. Tarkkaile varsinkin kasvin kehittymässä olevia nup-puja ja lehtiä. Kiinnitä huomiota tappipunkeille tyypillisiin vioitusoireisiin. Vioitus: Tappipunkit aiheutta-vat epämuodostunutta kasvua ja kitukasvuisuutta imemällä kasvinesteitä. Ne aiheuttavat vioitusta varsinkin kehittyvis-sä kasvinosissa, nuorissa lehdissä, nupuissa ja kasvupis-teissä. Begoniapunkki elää myös lehtien alapinnoilla. Tappipunkkien vioittamat lehdet käpristyvät, laikkuun-tuvat ja tulevat ruskeiksi. Lehtiruotiin, varteen ja hedelmiin voi tulla ruskeita korkkiutuneita muodostumia (begonia oik. alh.). Vioittuneet lehtisilmut, kukkanuput ja kukat jäävät usein aukeamatta ja kuivuvat. Avautuneiden kukkien terälehdet ovat laikullisia/viiruisia ja epämuo-dostuneita (gerbera oik. ylhäällä). Syklaami- ja begoniapunkkeja voi molempia esiintyä mm. seuraavilla kasveilla: gerbera, paavalinkukka, syklaami, begonia, krysanteemi, atsalea, palsami, tulikki, leijonankita, muratti ja verbena.

  14. Kuva: Ward Stepman BCP (luvalla) http://www.inra.fr/Internet/Produits/ HYPPZ/IMAGES/7033305.jpg Kuva: Ward Stepman BCP (luvalla) Ylin kuva: etelänjauhiainen Kesk. ansarijauhiaisen nuoruusasteita Alh. etelänjauhiaisen valekotelo Jauhiaiset Jauhiaissaastunta lähtee usein liikkeelle rikkakasveilta ja/tai lämpö-putkien läheisyydestä. Saastunta on aluksi paikoittaista, joten jauhiaiset saattavat jäädä alkuvaiheessa täysin huomaamatta. Tarkkailussa on huomioitava jauhiais-ten kehitysvaiheiden vertikaalinen jakautuminen kasveilla eli aikuiset ja munat ovat kasvin ylimmissä osissa ja vanhimmat nuoruusasteet alempana kasvilla. Siksi tulee tarkastaa eri-ikäisten lehtien alapintoja! Koristekasvien sekaan laitettuja houkutuskasveja voi käyttää hyödyksi jauhiaisten tarkkailussa. Houkutus-kasvit kuten tupakka ja tomaatti houkuttelevat jauhiaisia koriste-kasveja enemmän. Houkutuskasveja tarkkailemalla jauhiaissaastunta havai-taan varhain. Houkutuskasveista ei saa tulla saastuntalähdettä! Vioitus: Jauhiaiset imevät pistävillä ja imevillä suuosillaan kasvinesteitä. Jos saastunta on voimakas lehdet voivat lakastua. Pääasiallinen haitta on kuitenkin jauhiaisten erittämä sokeri-pitoinen mesikaste, joka tahraa kasveja ja toimii hyvänä kasvu-alustana nokisienille. Kelta-ansat soveltuvat hyvin jauhiaissaastunnan paikallista-miseen, saastuntalähteen mää-rittämiseen ja aikuisten esiin-tymisen seurantaan. Kasvusto-tarkkailua tarvitaan nuoruus-vaiheiden tarkkailuun. Käytä tarkkailun tukena indikaattori-kasveja. Jauhiaisten erittämä mesi-kaste ja siinä kasvavat noki- sienet kielivät saastunnasta!

  15. Kuva: MTT/KSU Kuva: Tamotsu Murai (luvalla) Kuva: MTT/Sirpa Kurppa Kalifornianripsiäinen (Frankliniella occidentalis) viihtyy erityisesti kukissa ja nupuissa, mutta myös kasvin lehdillä. Yleinenripsiäinen (F. intonsa) viihtyy kukissa kuten kalifornian-ripsiäinen. Ei yleensä ai-heuta ongelmia. (vas. naaras, oik. koiras) Tupakkaripsiäinen (Thrips tabaci) elää enimmäkseen lehdillä, kuitenkin myös kukissa. (vas. toukka, oik. aikuinen) Vioitus: Ripsiäiset imevät kasvinesteitä. Vioitus näkyy kasvin lehdillä/kukissa hopean-hohtoisina laikkuina. Ripsiäisten ulosteet erottuvat vioitus-kohdassa mustina pisteinä. Voimakas saastunta aiheuttaa kasveilla epämuodostusta, kukat ruskettuvat osittain tai koko-naan ja lopulta tuhoutuvat. Ripsiäiset voivat levittää myös virustauteja. Tarkkailu kelta- ja siniansoilla antaa karkean kuvan ripsiäis-määristä. Joillekin kasveille on olemassa ansasaaliiseen perus-tuvia torjuntakynnysarvoja. Kas-vustotarkkailulla saadaan tarkem-pi kuva populaatiokoosta ja –kehityksestä. Vaikka varsinkin kalifornianripsiäisen tarkkailu keskitetään kukkiin, ei lehtien tarkkailua saa unohtaa! Kukkia tarkkaillessa kopauta kukkaa kevyesti valkoisen paperin/käden päällä, ripsiäiset putoavat pape-rille, josta ne on helppo laskea. Kuvat: MTT/KSU Streptocarpum saxorum Ripsiäiset

  16. Ripsiäiset levittävät vaarallisia kasviviruksia Jos kasvustossa on ripsiäisiä ja kukkiin ja lehtiin ilmaantuu esim. samankeskisiä rinkuloita (ylh. sineraarian lehdissä) tai kellertäviä täpliä (alh. oik. gloxinian lehdissä) ja terälehtiin tulee epämääräistä väritystä (alh. vas. gloxinian kukissa), on varmistuttava, ettei kyseessä ole tomaatin pronssilaikkuvirus (TSWV) tai palsamin kuoliolaikkuvirus (INSV). Ne molemmat ovat karanteenituhoojia. Kasvista riippuen virusoireita ovat seuraavat: Ruskeat, mustat tai valkoiset täplät ja laikut lehdissä/kukissa; lehtiruotien nekroosi; keltatäpläisyys, keltajuovaisuus; nuoret kasvit kuolevat, versot mustuvat; kitukasvuisuus; mustat tai ruskeat kuoliolaikut varressa; lehtisuonten nekroosi; samankeskisiä rinkuloita solukossa; mosaiikkikuviointia; viivamaisia juovia lehdissä/terälehdissä. Kuvat: MTT/Anne Lemmetty. Eräät petunialajikkeet (erit. Calypso, Super Blue Magic , Blue Carpet, Cascade Blue, Summer Madness, Burgundy Madness, Red Cloud, Super Coral) toimivat näille viruksille herkkinä indikaattorikasveina, joissa viruksen aiheuttamat oireet tulevat esille nopeasti ja voimakkaina. Virusten saastuttamien petunioiden oirekuvat ks. http://www.flora-links.org/petuniaindicators.htm

  17. 1. 2. 3. 4. Kuva: MTT/Irene Vänninen Kuva: KTTK Miinaajakärpäset Kasvihuoneessa tuhoja aiheuttavia merkittäviä miinaajalajeja ovat: 1. krysanteemimiinaaja (Chromatomyia syngenesiae) Kuva: MTT/Irene Vänninen 2. tomaattimiinaaja (Liriomyza bryoniae) Kuva: www.viarural.com.ar/.../ liriomyza-sp02.htm. 3. suonimiinaaja (L. huidobrensis) Huom. keltainen täplä selän scutellum- kilvessä! Kuva: www.inta.gov.ar/.../ emp/mosca/moscaminad1.htm. 4. floridanmiinaaja (L. trifolii) Huom. keltainen täplä selän scutellum-kilvessä!Kuva: MTT/Tuomo Tuovinen HUOM! Kaksi viimeksi mainittua on Suomessa luokiteltu karanteenituholaisiksi. Aikuisten miinaajakärpästen esiintymistä seurataan kelta-ansoista ja toukkakehitystä tarkkaillaan kasveilla esiintyvistä miinoista. Vioitus: Naaraat poraavat muna-asettimellaan kasviin reikiä, joista ne joko ottavat kasvinesteitä ravinnokseen tai munivat niihin. Vioitus näkyy vaaleina pisteinä kasvin lehdillä. Taudinaiheuttajia voi päästä kasviin porattujen reikien kautta. Kasvavan toukan syödessä kasvisolukkoa lehtiin muodos-tuu jatkuva käytävä nk. miina, jonka leveys kasvaa toukan kasvaessa. Miinaajien aiheut-tama vioitus on pääasiassa esteettinen haitta, mutta vioitus voi haitata mm. kasvin yhteyttämistä. Varsinkin suoni- ja floridanmiinaaja voivat aiheuttaa pahaa vioitusta koristekasveilla.

  18. Ylä: Duponchelia-toukan vioitusta santulla Ala: Duponchelia fovealis toukka ja aik. Kuva: MTT/Irene Vänninen Kuva: MTT/Marika Linnamäki Muita tuholaisia Perhostoukat aiheuttavat koriste-kasveilla vioitusta mm. syömällä kasvin lehtiä ja nuppuja/kukkia tai kaivautumalla kasvin varren tai nupun sisään. Saastunnan havaitseminen tapahtuu parhaiten siten, että tarkkaillaan aikuisten perhosten esiintymistä feromonipyydyksillä. Kun aikuisia havaitaan pyydyksissä tulee kasvustotarkkailu aloittaa munien ja toukkien löytämiseksi. Feromoniansat sijoitetaan aivan kasvuston latvaosien tasalle. Ansat tarkastetaan viikoit-tain. Kuvat: MTT/Marika Linnamäki Harsosääsket, liejukärpäset ja perhossääsket: Ainoastaan harso-sääskistä voi olla haittaa kasvustolle. Niiden toukat käyttävät ravinnokseen myös kasvien hiusjuuria ja voivat kaivautua varren sisään. Lisäksi toukat voivat levittää kasvitauteja kuten Pythiumia ja Fusariumia. Kelta-ansat soveltuvat mainiosti aikuisten harsosääskien tarkkailuun. Harsosääs-ken toukkien tarkkailussa voi käyttää raa’an perunan siivuja, jotka työn-netään kasvualustaan noin parin sentin syvyyteen. Toukat kerääntyvät syö-mään perunaa. Kuva: Jarmo Holopainen (luvalla) http://www.pbase.com/holopain/image/39724235 Kilpikirvat ja villakilpikirvat: Naaraat ja nuoruusasteet vioittavat kasveja imemällä kasvinesteitä ja erittämällä mesikastetta. Lisäksi ne voivat erittää kasveihin myrkyllisiä yhdisteitä, jotka saattavat aiheuttaa kasveihin epämuodostumia. Tarkkaile kasveja kilpikirvojen havaitsemiseksi. Yläkuva: Saniaiskilpikkä (Pinnaspis astridistrae): naaras vas., koiras oik. Alakuva: Kaunokilpikkä (Pseudococcus longispinus)

  19. Kelta-ansat soveltuvat kaikkien tuholaisten tarkkailuun! Siniansat houkuttelevat tehokkaasti ripsiäisiä! Leikkoruusu: ansatarkkailu Lentävien tuholaisten tarkkailuun liima-ansoja 1 kpl/250 m2 Kalifornianripsiäisen ansatarkkailu • voi käyttää kelta- tai siniansoja (tai molempia yhd.) • 1 ansa per 250 m2 • kuitenkin vähintään 6 ansaa per huone • yhtä lajiketta kohden mielellään vähintään 3 ansaa per huone • ansat laitetaan mieluummin ruusupetien keskelle • laita ansat roikkumaan narusta (voit nostaa ja laskea ansoja kasvuston korkeuden mukaan) noin 0-20 cm kasvuston yläpuolelle • ansat tarkastetaan viikoittain ja viikon aikana ansaan lentäneet ripsiäiset merkitään ansaan kuulakärkikynällä, ellei ansoja vaihdeta • saman huoneen ansoihin tulleista ripsiäismääristä lasketaan ansakeskiarvot per viikko -> Ansoissa oleva ripsiäismäärä on suuntaa-antava, se ei suoraan kerro kasvustossa olevan ripsiäispopulaation suuruutta. -> Ansahavaintoihin perustuva kemiallinen torjuntakynnys (M. Parrella http://entomology.ucdavis.edu/faculty/parrella/rose%20pma%20thrips.html): Kun huoneen ansoihin on viikon aikana tullut keskimäärin 25 ripsiäistä tai yli, on tehtävä kemiallinen käsittely. Ripsiäisherkillä lajikkeilla jo ripsiäismäärillä 10-15 per ansa (taulukko alla)! Kalifornianripsiäisen vioituskynnysarvoja ja kemiallisen torjunnan aloittamisen raja-arvoja eri leikkoruusulajikkeilla.

  20. Leikkoruusulta kannattaa tarkastaa kukka/nuppu, 2 pystyverson lehteä ja 2 taivutetun osan lehteä per kasvi Leikkoruusu: kasvustotarkkailu Kalifornianripsiäisen tarkkailu kukista • tarkkailu keskitetään keräysvalmiisiin tai lähes keräysvalmiisiin kukkiin (jos kasvustossa on avonaisia keräyskelvottomia kukkia, tarkasta myös niitä) -> ripsiäisten havaitsemistehokkuus on noin 80 % • jos kukkia ei ole, tarkasta nuppuja (havaitsemistehokkuus on alhaisempi) • taivuta kukkaa varovasti valkoisen paperin ym. päälle ja kopauta kukkaa -> ripsiäiset putoavat alustalle, josta ne lasketaan • toinen tapa havainnoida ripsiäisiä kukista: puhalla kukkaan kevyesti -> ripsiäiset (ainakin aikuiset) lähtevät liikkeelle kukan sisällä (toimii ainakin on/ei tuholaishavainnointia tehtäessä, kun ripsiäisiä ei lasketa) • tarkkailusuositus:30 kukkaa jokaiselta noin 250 m2:n tarkkailualueelta (TA) -> Jos tarkastettavien kukkien määrä on resursseihin nähden liian suuri, vähennä tarkastettavien kasvien määrää per TA ja/tai keskitä kasvustotarkkailu ripsiäisherkille lajikkeille (valko- ja vaaleakukkaiset). Jauhiais- ja kirvahavainnot ym. tehdään samalla, kun tarkkaillaan ripsiäisiä ja vihannespunkkeja tai hoitotöiden yhteydessä. Vihannespunkin tarkkailu (M. Parrella ym.) • noin 1000 m2 alalta (10,000 sq. ft.) valitse satunnaisesti 20 kasvia • tarkasta kasveilta kruunun alueelta 2 lehteä per kasvi (= 40 lehteä/1000 m2) • merkitse ylös onko lehdellä alle 5, 5 vai yli 5 punkkia, kirjaa lisäksi ylös vallitseva elinvaihe (munat, liikkuvat asteet=nuoruusvaiheet, aikuiset) Torjuntakynnysarvoja: -> yli 20 %:lla em. lehdistä > 5 vihannespunkkia per lehti levitä ansari- petopunkkeja (Phytoseiulus persimilis) -> yli 50 %:lla lehdistä > 5 vihannespunkkia per lehti  käsittele kasvit IPM:aan soveltuvalla akarisidilla ja levitä käsittelyn jälkeen ansaripetopunkkeja -> kun yli 80 %:lla lehdistä on vihannes- ja ansaripetopunkkeja yhdessäei uusia petopunkkeja tarvitse levittää! • tarkkailun tai hoitotöiden yhteydessä merkitse kasvustoon nauhalla sellaiset kasvit, joilla on vihannespunkkeja pystyversoilla (myytävä kasvustonosa) -> jos tällaisia kasveja alle 10, poista saastuneet versot -> jos kasveja 10 tai enemmän käsittele IPM:aan soveltuvalla akarisidilla ja levitä käsittelyn jälkeen ansaripetopunkkeja

  21. Joulutähti: kelta-ansatarkkailu 1 ansa/100 m2 paras ansatiheys. Ansa mieluiten lieriöksi, jolloin pyytää kaikilta puolilta Yksi ansa/100 m2 varmistaa sen, että ansojen pyyntialue kattaa koko kasvuston alan, mutta eri ansojen pyyntialueet eivät mene vielä päällekkäin. Isoilla aloilla voidaan käyttää 1 ansa/250 m2. Alla oleva taulukko pätee tiheydelle 1 ansa/50-100 m2. Ansari- ja etelänjauhiaiset Harsosääsket Ripsiäiset Aloita biotorjunta! Tee korjaava kemikaalikäsittely! Jos muista huoneista tulee kerralla paljon jauhiaisia joulutähdille, ansasaalis ei kerro tilanteesta kasvustossa Kalifornianripsiäinen: viljelykauden aikana vasta > 40 rips/ansa/vko edellyttää korjaavaa kemiallista käsittelyä. Jos heti viljelykauden alussa jou-lutähtihuoneeseen tulee runsaasti aikuisia ripsiäisiä toisista huoneis-ta, tee heti korjaava kemiallinen käsittely Joulutähdellä voivat esiintyä myös mustareisi-, ansari- ja amerikan-ripsiäinen, jotka menevät huonosti ansoihin  tarkkailu kasveilta! *saastuneella kasvilla joko aikuisia tai toukkia tai molempia Harsosääsket: ansoihin tullut sääski- määrä kuvaa huonosti kasvualustan toukkatilannetta  ansoihin perustuvat kynnysarvot eivät mielekkäitä. Tarkkaile harsosääskiä erityisesti juurtumisvaiheessa, jolloin kasvit herkimmillään toukkien vioitukselle!

  22. Kasvustotarkkailu antaa tarkan kuvan kasvuston tauti- ja jauhiaistilanteesta ja auttaa kohden-tamaan torjuntaa sekä valitsemaan oikeat aineet korjaavia kemiallisia käsittelyjä varten. Tarkkailualue = noin 2000 kasvin ryhmä Tarkasta satunnaisesti valitut kasvit kultakin tarkkailualueelta siksak-kulkutapaa noudattaen (vier. kuva). Älä tarkasta samoja kasveja eri kerroilla! Jauhiaistoukkien laskemiseksi tarkasta 6 lehteä/ näytekasvi: 2 lehteä ylä-, 2 keski- ja 2 alaosasta Joulutähti: kasvustotarkkailu Merkitse muistiin em. 6 lehdeltä per kasvi jauhiaisten nuoruusasteet, mielellään luokiteltuina seuraavasti (ei välttämätöntä, muttaauttaa torjuntaeliölevitysten ajoittamisessa ja valmisteen valinnassa korjaavia kemikaalikäsittelyjä tehtäessä): 1) pienet toukat (1. ja 2. toukka-aste) 2) keskikokoiset toukat (3. toukka-aste) 3) isot toukat (4. toukka-aste ja valekotelo) Kasveja tarkkaillessa havai- taan jauhiaistoukkien lisäksi myös vihannespunkit sekä mustareisi-, ansari- ja amerikanripsiäiset, joita esiintyy joskus joulutähdellä. Summaa yhteen jokaisen kasvin tarkastuksen jälkeen kaikilta tarkastetuilta kasveilta siihen mennessä löydettyjen toukkien määrä. Vertaa toukkasummaa seur. sivun taulukon ala- ja yläraja-arvoihin tehdäksesi päätöksen torjuntatarpeesta. Päätöksen teon pohjaksi valitset haluamasi kasvien puhtausasteen, johon pyrit myyntihetkeen mennessä (< 5 %:lla kasveista jauhiaisen toukkia, kork. 10 %:lla toukkia, kork. 30 %:lla toukkia).

  23. Joulutähti: jauhiaisten kemiallisen torjunnan kynnysarvot kasvustotarkkailuun perustuen

  24. Joulutähti: tautien tunnistaminen Joulutähdellä on viisi tärkeää sienten aiheuttamaa tautia, joiden tarkkailussa ja tunnistamisessa ovat avuksi allaolevien linkkien takana olevat oirekuvat: Pythium estää juurten normaalin kasvun muuttaen juuret ruskeiksi. Kasvit jäävät pieniksi juurten vajaatoiminnan takia. http://melissa560.tripod.com/pyth1stunt.html Pythium voi aiheuttaa varsimätää tyven yläpuoliseen osaan. http://melissa560.tripod.com/pyth5stem.html Pahimmillaan Pythium lakastuttaa koko kasvin. http://melissa560.tripod.com/pyth3plant.html Phytophthora-sieni voi myös nuupahduttaa koko kasvin. http://www.apsnet.org/online/view.asp?ID=112 Phytophthora tekee varteen aivan maanpinnan yläpuolelle tummanruskeita musta- reunaisia mätälaikkuja. Kosteissa oloissa varsiin kehittyy harmaita vetisiä laikkuja juuri maanpinnan yläpuolelle. Mätälaikkujen yläpuoliset varrenosat muuttuvat lopulta ruskeiksi. Varret voivat kuihtua. Lehtiin ilmaantuu pieniä, kulmikkaita, ruskehtavia haavalaikkuja (lesions). Kasvupisteen läheiset lehdet taittuvat voimakkaasti alaspäin ja voivat mädätä. Thielaviopsis aiheuttaa mustamätää juuriin http://melissa560.tripod.com/thie1plant.html Harmaahome (Botrytis) vaivaa erityisesti pistokkaiden juurrutusvaiheessa. http://melissa560.tripod.com/botroncutting.html Harmaahome voi iskeä myös värittyneisiin lehtiin vielä myyntivaiheessakin. http://melissa560.tripod.com/botr6bract.html http://melissa560.tripod.com/botr7bracts.html Värittyneissä lehdissä harmaahomeen oireet voivat muistuttaa hieman kalsiumin puutteen aikaansaamia polttovioituksia http://www.apsnet.org/online/view.asp?ID=96 Fusarium pehmentää ja mustuttaa juuret. Varren tyviosaan voi ilmaantua kerman/oranssinväristä itiömassaa. Joulutähdellä esiintyy mosaiikki- virus, joka esiintyy kasveissa piilevänä ja joka voi aiheuttaa oireita etenkin 18-20 oC:n kasvatuslämpötiloissa. Epämuo- toiset, ”vajaiksi” jääneet lehdet ja kuristumat lehdissä ovat tyy- pillisiä oireita (kuva). Kuva: MTT/Anne Lemmetty

  25. Integroitu torjunta netissä: Hyödyllisiä osoitteita www.attra.org/attra-pub/gh-ipm.html#crop (Integrated Pest Management for Greenhouse Crops)http://wlapwww.gov.bc.ca/epd/epdpa/eripm/landshtm/Chap1.htm (Integrated Pest Management Manual for Landscape Pests in British Columbia, Chapter 1) http://wlapwww.gov.bc.ca/epd/epdpa/eripm/landshtm/Chap2.htm (Integrated Pest Management Manual for Landscape Pests in British Columbia, Chapter 2) www.gov.on.ca/OMAFRA/english/crops/hort/greenhouse.html (Pest Management) www.nysipm.cornell.edu/publications/bpguide99/index.html ( IPM for bedding plants) http://entomology.ucdavis.edu/faculty/parrella/rose%20ipm%20how%20to.html(Implementing IPM in Cut Roses) Luuppeja: Biotus Oy:www.biotus.fi Euromex:www.euromex.nl/uk/ (Hollannissa) Kasvinsuojeluseura: www.kasvinsuojeluseura.fi SkooppiPalvelu Oy:www.skooppipalvelu.fi Mikroskooppeja: Fenno Medical Oy:www.fennomedical.fi Olympus Finland Oy:www.olympus.fi Oy G.W. Berg & Co Ab:www.gwb.fi SkooppiPalvelu Oy:www.skooppipalvelu.fi Hyödyllisiä osoitteita Torjuntaeliötoimittajia: Biotus Oy: www.biotus.fi, 03-438 3195, 040-570 3536 Hortimic Oy:www.hortimic.fi, 014-339 3930 (Jyskä), 02-254 2211 (Turku) Puutarhaliike Helle Oy:www.puutarhaliikehelle.fi, 02-489 9400Schetelig Oy: www.schetelig.com, 09-8520 6229 Siemenliike Siren Oy:www.siemenliikesiren.fi, 09-774 4910 Torjunta-aineiden maahantuojia: Agrimarket: www.agrimarket.fi BASF Oy: www.basf.com Bayer Oy, Bayer CropScience:www.bayer.com Berner Oy:http://kasvinsuojelu.berner.fi/ Kemira GrowHow Oyj: www.kemira-growhow.com/FIN/fi/ Syngenta Crop Protection A/S: www.syngenta.com Kasvintuhoojien määrityspalveluja: Marika Linnamäki (Agropolis Oy),MTT/KSU, 31600 Jokioinen, 03-4188 2598, 040-847 8920 (projektin ajan 1.6.2004 – 30.6.2007) MTT Kasvinsuojelu, kasvinsuojeluohjaaja Irmeli Markkula, 31600 Jokioinen, 03-41881 KTTK Kasvintarkastus, PL 42, 00501 Helsinki, puh. 02077 2003 (erit. karanteenituhoojat) Verdera Oy, PL 1, Riihitontuntie 14A, 02201 Espoo, puh. 010 2173713, 050-569 3387 (Päivi Heino) Biotus Oy, Särkeläntie 6, 30100 Forssa, puh. 040-570 3536

More Related