TYÖSSÄ VOI JAKSAA MYÖS OSATYÖKYKYISENÄ 16.9.2014 Jyväskylä

1. Mitentyöterveyshuoltoyhdessätyöpaikankanssavoiedisttääosatyökykyistentyössäjaksamista?- Hyväntyöterveyshuoltokäytännönnäkökulma TYÖSSÄ VOI JAKSAA MYÖS OSATYÖKYKYISENÄ 16.9.2014 Jyväskylä

2. Kiitos tästä mahdollisuudesta • Työterveyslääkäri • Työlääketieteen dosentti Itä-Suomen yliopisto • Työterveyslääkärinä • Kuopion yliopiston työterveyshuollon opettajana • Työterveyslaitoksella Kuopiossa 2005 saakka • Atria Suomen johtava työterveyslääkäri 2005-2008 • Metson Jyväskylää työterveysaseman vastaava lääkäri 2008 – 2010 • Osa-aikaisena Kelan asiantuntija tehtävissä noin 20 vuotta • Tietokirjailija • Kouluttaja (mm. Työturvallisuuskeskus) • Aino Health Management johtava lääkäri

3. SISÄLTÖ • Hyvä työterveyshuolto käytäntö • Työkyvyssä on kaksi puolta: työ ja ihminen • Osa II: Alentuneen työkyvyn seuraukset • Osa III Aktiivinen tuki • Varhainen tuki • Työhön paluun tuki • Ammatillinen kuntoutus

4. Hyvä työterveyshuolto käytäntö • Asetus uusittu 708/2013 • Astui voimaan 1.1.2014 • Uusi opas valmisteilla • Oleelliset muutokset • Työterveysyhteistyö 1 § • Yhteistyö terveyden huollon kanssa 2 § • Työntekijöiden työssä selviytymisen seuranta ja edistämien sekä kuntoutukseen ohjaaminen 8 § EI VIELÄ UUTTA

5. Työn raskauteen vaikuttaminen KUORMA-KUORMITTUMINEN MALLI TYÖ TYÖNTEKIJÄ KUOMITUSTEKIJÄT: ESIMERKIKSI FYYSISESTI RASKAS TYÖ YKSILÖLLISET OMINAISUUDET KUORMITTUMINEN KUORMITTUNEISUUS KIELTEISET VAIKUTUKSET Haitallinen kuormitus näkyy ennen pitkää kielteisinä vaikutuksina

6. Työn raskauteen vaikuttaminen KUORMA-KUORMITTUMINEN MALLI TYÖ TYÖNTEKIJÄ KUOMITUSTEKIJÄT: ESIMERKIKSI FYYSISESTI RASKAS TYÖ YKSILÖLLISET OMINAISUUDET KUORMITTUMINEN TYÖN KEVENTÄMINEN JA ERGONOMISET RATKAISUT KUORMITTUNEISUUS KIELTEISET VAIKUTUKSET Haitallinen kuormitus näkyy ennen pitkää kielteisinä vaikutuksina

7. Työn raskauteen vaikuttaminen KUORMA-KUORMITTUMINEN MALLI TYÖ TYÖNTEKIJÄ KUOMITUSTEKIJÄT: ESIMERKIKSI FYYSISESTI RASKAS TYÖ YKSILÖLLISET OMINAISUUDET KUORMITTUMINEN TYÖN KEVENTÄMINEN JA ERGONOMISET RATKAISUT KUORMITTUNEISUUS TYÖNTEKIJÄN FYYSISEN KUNNON PARANTAMINEN KIELTEISET VAIKUTUKSET Haitallinen kuormitus näkyy ennen pitkää kielteisinä vaikutuksina

8. Yleinen huolehtimisvelvoite Työturvallisuuslain 8 § Työnantajan yleinen huolehtimisvelvoite Työnantaja on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä. Tässä tarkoituksessa työnantajan on otettava huomioon työhön, työolosuhteisiin ja muuhun työympäristöön samoin kuin työntekijän henkilökohtaisiin edellytyksiin liittyvät seikat.

9. SELKEÄSTI KAKSI PUOLTA • TYÖ • Esimerkiksi Ilmarisen työkykytalon osat • Työolojen kehittäminen • Työsuojelun perinne ja PERUSTA • YKSILÖ • Merkitys korostunut monesta syystä • Ikääntyneet • Nuoret • Kroonisten sairauksien ehkäisy MOLEMPIA TARVITAAN, MUTTA YKSILÖN MERKITYS ON KOROSTUNUT!

10. JOTKA YIHDISTYVÄT TYÖKYVYN TALOMALLISSA PERHE LÄHIYHTEISÖ TYÖKYKY TYÖ Työolot Työn sisältö ja vaatimukset Työyhteisö ja organisaatio Esimiestyö ja johtaminen TYÖTERVEYS-HUOLTO TYÖ-SUOJELU ARVOT Asenteet Motivaatio AMMATILLINEN OSAAMINEN TERVEYS TOIMINTAKYKYNÄ

11. HAASTEET • TYÖ • Kykymme tunnistaa perinteisiä työhygieenisiä riskejä on heikentynyt • Pelkkä riskin tunnistaminen ei riitä, vaan pystyttävä tekemään nykyistä yksilöllisempi riskin arviointi • Löydä oleellisin – vaikuta siihen! • IHMINEN • Elämäntapa- ja elämänhallintariskit • Keskeisenä on liikunnan vähäisyyden eri puolet: • Liikunnan puute • Huono fyysinen kunto • Liiallinen istuminen • Korostuvat nuorilla ja ikääntyvillä

12. Kehitys suunta on surkea Aineisto; Santtila M ym 2006 ja Santtilan täydennys 2013

13. Työkyvyn haasteet

14. Työkyvyn haasteet, vain esimerkkejä

15. HUOMIOI KOKONAISUUS TYÖKYVYN TUEN KEINOILLA PYRITÄÄN SUUNTA KÄÄNTÄMÄÄN HYVÄ TYÖKYKY RISKEJÄ ONGELMIA JOS EI MITÄÄN TEHDÄ, LUONNOLLINENN SUUNTA ON TÄMÄ

16. Asetus, 8 § • Työkykyä ylläpitävä toiminta on toteutettava ensisijaisesti työpaikan sisäisin toimenpitein ja sen painopisteen on oltava ehkäisevässä toiminnassa • Työnantajan on järjestettävä työntekijän työssä selviytymisen seuranta ja edistäminen työterveyshuollon ammattihenkilöitä ja asiantuntijoita käyttäen • Työkyvyn ylläpitämisen perustana on työterveysyhteistyössä sovittu toimintakäytäntö. Työnantajan on ryhdyttävä asianmukaisiin toimenpiteisiin työntekijän työkyvyn edistämiseksi, ylläpitämiseksi, palauttamiseksi ja seuraamiseksi mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Toimenpiteiden on suuntauduttava työntekijän työhön, työjärjestelyihin, työvälineisiin, työympäristöön, työyhteisöön, työntekijän ammatilliseen osaamiseen, terveyteen ja työkykyyn. MITÄ TYÖTERVEYSHUOLTO TEKEE?

17. HUOMIOI KOKONAISUUS TYÖTERVEYSHUOLTO EI TEE KAIKKEA - SEN OMINTA ALUETTA ON TERVEYDENHUOLTO TYÖKYVYN TUEN KEINOILLA PYRITÄÄN SUUNTA KÄÄNTÄMÄÄN HYVÄ TYÖKYKY RISKEJÄ ONGELMIA JOS EI MITÄÄN TEHDÄ, LUONNOLLINENN SUUNTA ON TÄMÄ

18. SUURIN OSA TYÖ-KYVYTTÖMYYDESTÄ AIHEUTUU EHKÄISTÄVISTÄ SAIRAUKSISTA

19. TAUSTALLA PITKÄ, VUOSIEN PROSESSI ELINTAVAT • Tärkeimmät elintapatekijät: • Liikunnan puute • Alkoholi • Tupakka • Lihavuus • Huono yöuni AINEENVAIHDUNTAHÄIRIÖ SAIRAUS TOIMINTAKYVYN ALENEMA TYÖKYVYN ALENEMA Pitkä, vuosien prosessi TYÖKYVYTTÖMYYS! Tilastoissa näkyy vain välitön syy, ei koko edeltävää ketjua

20. Keskeisillä elintapatekijöillä on vahva riippuvuus Lihavuus Liikunnan puute Huono yöuni Alkoholi Tupakointi

21. Lihasmassan määrä ikääntyessä Viesti: Harjoittelemalla voit hidastaa iän heikentävää vaikutusta!

22. TYÖTERVEYSYHTEISTYÖN SOVITTU TOIMINTAKÄYTÄNTÖ • Sovittu selkeästi – toimintasuunnitelma tai erillinen dokumentti • Työpaikkaselvitykset, terveystarkastukset, neuvonta ja ohjaus, laadun ja vaikuttavuuden seuranta • Työntekijöiden työssä selviytymisen seuranta ja edistäminen sekä kuntoutukseen ohjaaminen

23. Ennen vajaakuntoisuutta Työ Ihminen Terveydellisten edellytysten arviointi Terveiden elintapojen neuvonta ja seuranta Riskitekijöiden tunnistaminen ja hoidon varmistaminen Kroonisten sairauksien hoidon varmistaminen • Työpaikkaselvitys • Riskin arviointi (työantaja) • Kehitysehdotukset tarvittaessa • Terveystarkastukset tarvittaessa

24. HUOM! TTH EI TEE KAIKKEA • Asetus vaatii yhteistyötä • Työterveyshuolto ei saa olla julkista terveyden huoltoa syrjäyttävää • Koska sairaanhoidon sopimukset ovat erilaisia, käytäntöjen pitää olla erilaisia • On sovittava – tarvittaessa sairauskohtaisesti käytännöistä! • Asetus 2 §: ”Työterveyshuollon on tehtävä työpaikan tarpeista lähtevää suunnitelmallista ja moniammatillista yhteistyötä perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja kuntoutuksen kanssa.”

25. JOKAISEN TYÖKYKYONGELMALLA ON HISTORIA TYÖ-KYKY USEIMMITEN PITKÄ HISTORIA MOLEMPIA

26. Jopa työuraa edeltävät toimet • Ammattitaito • Asenne • Elämäntavat MARKKU SEURI TARMO JA TERVEYS 2013

27. Peruskeinot • Muodostuneet jo ennen aikuisuutta • Huomattavia yksilöiden eroja • Esimerkiksi hallinnan sijainnin hahmottaminen (miten sisällä, miten ulkona) • Elämänhallintaa parantaa aina elintapariskien hallinta: • Liikunta • Päihteiden välttäminen • Tupakoinnin välttäminen • Hyvä yöuni ja riittävä lepo • Hyvät sosiaaliset suhteet EDISTÄ NÄITÄ

28. Fyysistä kuntoa voidaan parantaa, esimerkki Tornion kaupungin työntekijöiden HealthLab kuntoutuksen tulos Alku 6 kk

29. OSA IIAlentuneen työkyvyn seuraukset

30. ALENTUNEEN TYÖKYVYN SEURAUKSET • Poissaolot • Eläkkeet • Työtapaturmat • Presenteismi suppeasti • Vajaa työkykyisyyttä sairauden takia • Presenteismi laajasti • Vajaata työsuoritusta, sitoutumista, sähläystä ja muuta parhaan työsuorituksen alitusta

31. Lyhyet ja pitkät poissaolot ovat eri ilmiö • Lyhyet lomat (alle 3-5 päivää) • Eivät kuvaa aina sairausperusteisia syitä • Jaksamista, työyhteisön tilaa, motivaatiota • ”Keskipitkät” (3 pv – muutama viikko) • Sairausperusteisia syitä • Myös työuupumusta ja hankaliin ristiriitoihin liittyviä voi olla joukossa • Pitkät, 1-2 kuukauden jälkeen • Yleensä taustalla on sairauksia • Eläköitymisvaara • Työhön paluu ohjelmien kohde • Ovat ”kova” tulevan terveyden mittari

32. Lyhyet ja pitkät poissaolot ovat eri ilmiö • Lyhyet lomat (alle 3-5 päivää) • Eivät kuvaa aina sairausperusteisia syitä • Jaksamista, työyhteisön tilaa, motivaatiota • ”Keskipitkät” (3 pv – muutama viikko) • Sairausperusteisia syitä • Myös työuupumusta ja hankaliin ristiriitoihin liittyviä voi olla joukossa • Pitkät, 1-2 kuukauden jälkeen • Yleensä taustalla on sairauksia • Eläköitymisvaara • Työhön paluu ohjelmien kohde • Ovat ”kova” tulevan terveyden mittari ERILAINEN HALLINTA!

33. OSA IIIAktiivinen tuki (Varhainen tuki) Työhön paluun tuki Ammatillinen kuntoutus

34. Kaksi aluetta Työ Vapaa-aika Ei kuulu työnjohto-oikeuden piiriin Mutta ihmisen auttamista ei ole kielletty Vapaa-ajan tekeminen voi näkyä työsuorituksessa • Kuuluu työnantajan työnjohto-oikeuden piiriin • Ei-toivottu työkäyttäytyminen • Varhaisen tuen säädöksiä sairausvakuutuslaissa Esimerkkinä alkoholiongelman kehittyminen: Apu saa ja tulee tarjota riittävän ajoissa!

35. TYÖHÖN PALUUN TUKI • Useissa Euroopan maissa merkittävä kokonaisuus • Suomessa puhutaan harvoin itsenäisenä ilmiönä vaan tämä sekoitetaan herkästi varhaiseen tukeen • Erot: • Pitkä poissaolo, tausta on yleensä selkeä sairaus • Pääasiallinen vastuu on terveydenhuollolla • Oikea-aikainen työhön paluu tukee tervehtymistä • Voidaan käyttää julkisesti tuettuja kevennettyjä keinoja • Esimiehen rooli lyhyesti • Poista mahdolliset sairauslomalle hakeutumiseen vaikuttaneet jännitteet: KYSY • Pidä säännöllisesti yhteyttä • Huolehdi, että työterveyshuolto tietää ja pitää yhteyttä • Ole yhteydessä työterveyshuoltoon oikea-aikaisen työhön paluun varmistamiseksi • Työhön paluun suunnitelma on tehtävä poissaolon aikana!

36. Ennen kuin ihminen nimetään osatyökykyiseksi • Ongelma pitää selvittää kokonaisuudessaan ja uskaltaa keskustella myös hankalista asioista, joita ovat tyypillisesti • Alkoholiongelma • Huono motivaatio • Taustalla olevat sairaudet on tutkittu hyvin ja niitä hoidetaan hyvän hoito käytännön mukaisesti – mukaan lukien elintavat ja lääkinnällinen kuntoutus • Oman työn kevennykset on hyödynnetty ja mahdolliset helpot uudelleen sijoitukset omalle työpaikalle on tehty

37. Järjestelyt nimetään asetuksessa • Työ • Työjärjestelyt • Työvälineet • Työympäristö • Työyhteisö • Ammatillinen osaaminen • Terveys • Työkyky On selvää että työterveyshuolto ei tee tätä kaikkea vaan asetuksen ensimmäisen ja toisen pykälän mukaisessa yhteystyössä!

38. Kun pitkäaikainen ongelma on ilmeinen, tehdään suunnitelma, jota tarvittaessa täydennetään • Työterveyssuunnitelma tai kuntoutussuunnitelma – nimellä ei väliä • Päätetään mitä tehdään: • Jatkaa tässä työpaikassa • Yleensä ikääntyneet • Osatyökyvyttömyyseläke • Tavoitteena pidentää erityisjärjestelyin työuraa mahdollisimman lähelle eläkeikää • Tehdään niin, että työntekijä ja työnantaja tietävät • Siirtyä hallitusti toiselle työnantajalle • Yleensä nuoremmat • Ammatillisen kuntoutuksen keinoin • Työkokeilut, luotsipalvelut • Siirtyä eläkkeelle – riippuen iästä • Kaikkiin vaihtoehtoihin liittyy tilanteeseen sopiva ammatillisen, lääkinnällisen ja sosiaalisen kuntoutuksen tuki

39. Ammatillinen kuntoutus • Kun työkyvyttömyys nykyisessä työssä on lähivuosina todennäköinen, työntekijällä on subjektiivinen oikeus ammatillisen kuntoutuksen selvitykseen • Yleensä ennen tätä • Toistuvia poissaoloja • Työnkeventämistä • Muiden töiden kokeilua • Onnistuminen edellyttää • Halua • Koulutettavuutta • Sopivaa koulutusta (yleensä hyödynnetään entistä osaamista) • Hakeutuminen on pitkä prosessi – kärsivällisyyttä! • Asia esiin ajoissa mahdollisuutena

40. KIITOS!