1 / 40

Paikallisen edunvalvonnan keinot

Paikallisen edunvalvonnan keinot. Helsingin Autismi- ja Aspergeryhdistys ry Iiris, Helsinki 14.1.2014 Lakiasiaintoimisto Jukka Kumpuvuori / OTM Jukka Kumpuvuori. Miten edetään?. Normitaivas Vammaisten arkipäivä Miten tuoda normit arkipäivään? Valittaminen kannattaa Maksuton oikeusapu.

ania
Download Presentation

Paikallisen edunvalvonnan keinot

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. Paikallisen edunvalvonnan keinot Helsingin Autismi- ja Aspergeryhdistys ry Iiris, Helsinki 14.1.2014 Lakiasiaintoimisto Jukka Kumpuvuori / OTM Jukka Kumpuvuori www.kumpuvuori.fi

  2. Miten edetään? • Normitaivas • Vammaisten arkipäivä • Miten tuoda normit arkipäivään? • Valittaminen kannattaa • Maksuton oikeusapu Bildyta61x128mm100dpi

  3. Perhe-elämää Isän harras- tukset Pari suhde Äidin harras- tukset Äidin työ Isän hyvin- vointi Isän työ Äidin hyvin- vointi Lapsen asiat Lasten hyvin- vointi Ystävät Läheiset Muita kontakteja Tuttavat Tuttavat Lasten harras- tukset Sisarusten asiat koti Puutarha perhe Lasten koulu/ päiväkoti Matkat perheen kivoja asioita Perheen yhteiset harras- tukset Mökki Kiitos: Miina Weckroth 2013

  4. Palveluviidakko Fysioterapeutti Hammashoito Tilapäishoito- paikka Apuvälinekeskus Kotisairaanhoitaja Kotisairaan- hoito Terveyskeskus Vaihtuvat hoitajat Kouluviran- omainen omassa kunnassa Lääkäri Keuhko pkl Erityishuolto Koulu Apuvälinekeskus AAC-keskus Lääkäri Kuntoutusohjaaja Sos.työntekijä Kotihoidonohjaaja Koululääkäri Opettaja Lastenneurologinen osasto Päivähoito KELA Lääkäri Puheterapeutti Toimintaterapeutti Omahoitaja Fysioterapeutti Invataksi Sosiaalitsto Fysioterapeutti toimistosihteeri Henk.koht.avustaja 3. Silmäpkl Henk.koht.avustaja 2. Endokrinolo- ginen pkl Henk.koht.avustaja 1. Sos.työntekijä Kehitysvamma- palveluohjaaja Lääkäri Kuntoutusohjaaja Vammaisjärjestöt Lääkäri Omahoitaja Järjestö 3 Kiitos: Miina Weckroth 2013 Järjestö 1 Järjestö 2

  5. Normitaivas • Ihmisoikeussopimukset • YK • Kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskeva sopimus • Taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskeva sopimus • Esim. naisten ja lasten oikeuksien sopimus • Vammaisoikeussopimus • Euroopan neuvosto • Euroopan ihmisoikeussopimus • Euroopan sosiaalinen peruskirja Bildyta61x128mm100dpi

  6. YK-vammaisoikeussopimus • 2000-luvun alussa Meksikon aloite • 2000-luvun alusta-> 2006 asti työryhmä • 2006 sopimus hyväksyttiin • Sen jälkeen valtiot hyväksyneet sopimuksen osaksi kansallista oikeuttaan • Huom: Suomi ei vielä

  7. YK-vammaisoikeussopimus • Vammaisten osallistuminen kaikkeen: “Ei mitään meistä ilman meitä” • Näkyi sopimusneuvotteluissa • Tarkoittaa, että sopimuksen toimeenpanossa vammaiset kaikessa mukana; myös vammaisten lasten osallistuminen (järjestöjen kautta) turvattu erikseen • Tarkoittaa, että kaikessa muussakin vammaisten / vammaisperheiden on oltava mukana; esim kun tehdään muun muassa kuntatason päätöksiä, jotka koskevat vammaisia

  8. YK-vammaisoikeussopimus YK-sopimus artiklat 5. Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus 6. Vammaiset naiset 7. Vammaiset lapset 9. Esteettömyys ja saavutettavuus 10. Oikeus elämään 11. Vaaratilanteet ja humanitääriset hätätilat 12. Oikeus tulla tunnustetuksi oikeudellisena toimijana 13. Pääsy oikeuteen

  9. YK-vammaisoikeussopimus • 13. Henkilökohtainen turvallisuus ja vapaus • 15. Kidutuksen kielto • 16. Hyväksikäytön kielto • 18. Liikkumisvapaus • 19. Oikeus itsenäiseen elämään • 22. Yksityiselämän suoja • 23. Kodin ja perhe-elämän suoja • 24. Koulutus • 25. Terveys • 26. Kuntoutus • 27. Työ

  10. YK-vammaisoikeussopimus • 28. Riittävä elintaso ja sosiaaliturva • 29. Osallistuminen poliittisen ja julkiseen elämään • 30. Osallistuminen kulttuurielämään, virkistys- ja vapaa-ajantoimintaan ja urheiluun • 31. Tilastot ja tiedonkeruu

  11. YK-vammaisoikeussopimus • Sopimuksen valvonta • Kansainvälinen komitea • Kotimainen toimeenpaneva elin ja valvontaelin; Suomessa ‘valmisteilla’

  12. Normitaivas • Suomen perustuslaki • Rikoslaki (syrjintä, virkavelvollisuuden laiminlyönti) • Palvelulainsäädäntö (esim. vammaispalvelulaki) • Hyvän hallinnon lait (hallintolaki, sosiaalihuollon asiakaslaki, potilaslaki) • Oikeusturva (hallinto- lainkäyttölaki, maksuton oikeusapu) Bildyta61x128mm100dpi

  13. Normitaivas - oikeusturva Vammaispalvelulain 3 a § 3 a § (19.12.2008/981)Palvelutarpeen selvittäminen ja palvelusuunnitelma Tämän lain mukaisten palvelujen ja tukitoimien tarpeen selvittäminen on aloitettava viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä sen jälkeen, kun vammainen henkilö taikka hänen laillinen edustajansa tai omaisensa, muu henkilö tai viranomainen on ottanut yhteyttä sosiaalipalveluista vastaavaan kunnan viranomaiseen palvelujen saamiseksi. Vammaisen henkilön tarvitsemien palvelujen ja tukitoimien selvittämiseksi on ilman aiheetonta viivytystä laadittava palvelusuunnitelma siten kuin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain säädetään. Palvelusuunnitelma on tarkistettava, jos vammaisen henkilön palveluntarpeessa tai olosuhteissa tapahtuu muutoksia sekä muutoinkin tarpeen mukaan. Tämän lain mukaisia palveluja ja tukitoimia koskevat päätökset on tehtävä ilman aiheetonta viivytystä ja viimeistään kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun vammainen henkilö tai hänen edustajansa on esittänyt palvelua tai tukitointa koskevan hakemuksen, jollei asian selvittäminen erityisestä syystä vaadi pitempää käsittelyaikaa.

  14. Normitaivas - oikeusturva Hallintolaki ! 23 §: Asia on käsiteltävä ilman aiheetonta viivytystä. Viranomaisen on esitettävä asianosaiselle tämän pyynnöstä arvio päätöksen antamisajankohdasta sekä vastattava käsittelyn etenemistä koskeviin tiedusteluihin. 35 §: Edunvalvojan, huoltajan tai muun laillisen edustajan käyttäessä puhevaltaa on kuultava hänen päämiestään ja vastaavasti päämiehen käyttäessä puhevaltaa on kuultava edunvalvojaa, huoltajaa tai muuta laillista edustajaa, jos kuuleminen on tarpeen päämiehen edun vuoksi tai asian selvittämiseksi. 43 §: Hallintopäätös on annettava kirjallisesti.

  15. Normitaivas - oikeusturva Hallintolaki ! 44 §: Kirjallisesta päätöksestä on käytävä selvästi ilmi: • päätöksen tehnyt viranomainen ja päätöksen tekemisen ajankohta; • asianosaiset, joihin päätös välittömästi kohdistuu; • päätöksen perustelut ja yksilöity tieto siitä, mihin asianosainen on oikeutettu tai velvoitettu taikka miten asia on muutoin ratkaistu; sekä • sen henkilön nimi ja yhteystiedot, jolta asianosainen voi pyytää tarvittaessa lisätietoja päätöksestä.

  16. Normitaivas - oikeusturva Hallintolaki ! 45 §: Päätös on perusteltava. Perusteluissa on ilmoitettava, mitkä seikat ja selvitykset ovat vaikuttaneet ratkaisuun sekä mainittava sovelletut säännökset. 46 § ja 47 §: Päätöksessä on oltava muutoksenhakuohjeet eli tieto siitä, minne päätöksestä voi hakea muutosta, missä ajassa tämä tulee tehdä, ja miten muutoksenhakuaika lasketaan.

  17. Normitaivas - oikeusturva Viranhaltijan päätös  Oikaisuvaatimus lautakuntaan (14 vrk) Lautakunnan päätös • Valitus hallinto-oikeuteen (30 vrk) Hallinto-oikeuden päätös • Korkein hallinto-oikeus (30 vrk)

  18. Normitaivas - oikeusturva Järjestöjen keinoja vaikuttaa: • Yksittäistapauksissa • Muistutus (sosiaalihuollon asiakaslaki / potilaslaki) • Tehdään esimiehelle / yksikön vastaavalle virkamiehelle • Kantelu • Tehdään aluehallintovirastolle / eduskunnan oikeusasiamiehelle / valtioneuvoston oikeuskanslerille • Yleisessä tapauksessa • Kantelu • Tehdään aluehallintovirastolle / eduskunnan oikeusasiamiehelle / valtioneuvoston oikeuskanslerille

  19. Vammaisten ja vammaisperheiden arkipäivä • Pakkokeinojen käyttö (esim. eristäminen, tapaamisrajoitukset, pakkolääkitys) • Syrjintä monella eri elämänalueella (esim. koulutus, työ, vapaa-aika) • Palveluviidakko (yksittäinen ihminen ei tiedä mihin on oikeutettu) • Osaaminen ja jaksaminen eivät riitä asioiden riitauttamiseen • Ennen kaikkea, asioiden kyseenalaistaminen on emotionaalisesti raskasta • Prosessiuuvuttaminen (viranomainen ei vastaa) Bildyta61x128mm100dpi

  20. Normit arkipäivään – tapoja saada oikeudet läpi! Bildyta61x128mm100dpi

  21. Normit arkipäivään • Oikeassa olemisen lähestymistapa (Right Approach) • Yhdistää kaikki edellä mainitut • Pääpaino oikeudellisessa keskustelutavassa • Oikeudet eivät ole vain normitaivaan tähtiä vaan arkipäivän työkaluja yksilölle • Kaikilla on oikeus omaan mielipiteeseen • Kaikilla on oikeus tulkita oikeuksia

  22. Normit arkipäivään • Kun on kaksi osapuolta, miksi pitäisi olla niin, että vastapuoli (yleensä viranomainen) on aina oikeassa: otetaan uusi lähtökohta, ollaan itse aina oikeassa • Vaikka olisi väärässä, niin omaa etua on oikeus ajaa • Konfliktitilanteissa voittaa usein se, joka vie asiaansa aktiivisemmin eteenpäin • Lopulta oikeuslaitos / laillisuusvalvoja ratkaisee, kumpi oli oikeassa

  23. Normit arkipäivään • Emotionaaliset seuraukset tärkeä tunnistaa • Yksilötasolla • Järjestötasolla • Kuitenkin; pakko mennä mukavuusalueen ulkopuolelle, siitä oikeudellisessa vaikuttamisessa on kyse • Miten sitten valmistautua?

  24. Normit arkipäivään: Asianajo- / järjestövaikuttamistaitoja • Lue lakisi ja mieti, mitä ne tarkoittavat juuri sinun/edustamasi yhteisön tapauksessa • Kirjoita asiasta 1-sivun muistiinpanot, johon lähdet keräämään pykäliä; perustele asiasi niiden kautta • Lähesty asiallasi tahoa, joka syrjii tai kohtelee sinua epäasiallisesti • Kerro, että aiot vedota oikeuksiisi ja viedä asian eteenpäin oikeudellisia keinoja käyttäen (ei tarvitse mennä oikeuteen!)

  25. Valittaminen kannattaa 1 KHO 29.1.2008 T 131 Muutostyönä haettiin omakotitalon turvalukon hankkimisesta aiheutuneita kustannuksia; kysymys 6-vuotiaasta autistisesta lapsesta. Lapsi karkaili usein. Talossa oli kolme ulko-ovea. Lääkäri oli suositellut turvalukkojen asentamista. KHO katsoi, että turvalukko –muutostyö on myönnettävä vammaispalvelulain mukaisena muutostyönä.

  26. Valittaminen kannattaa 2 Helsingin HaO 26.11.2008 Dnro 081268/6 Täysi-ikäinen kehitysvammainen henkilö, joka oli kehitysvammahuollon tilapäisessä laitospalvelussa osan viikosta, osan viikosta asui äidin ja isän luona. Tapauksessa haettiin asunnon muutostöitä isän uuteen kotiin. HaO katsoi, että ko. henkilöllä oli katsottava olevan kaksi kotia, joten muutostyöt myönnettiin.

  27. Valittaminen kannattaa 3 KHO 21.8.2008 T 2019 Kehitysvammainen lapsi, jonka valvonta ulkona ei ollut mahdollista ilman jatkuvaa valvontaa. Tapauksessa haettiin lapsen kotipihan aitaamista asunnon muutostyönä. Sosiaalilautakunta ja HaO hylkäsivät vaatimuksen. KHO totesi, että perusoikeuksien korostuneen merkityksen vuoksi vammaispalvelulakia tulee tulkita niin, että aidan rakentaminen myönnetään asunnon muutostyönä.

  28. Valittaminen kannattaa 4 KHO 2011:18 Vaikeavammaisen lapsen kehityshäiriö edellytti perheen WC:n varustamista äänieristyksellä. KHO katsoi, että tällainen muutostyö tulee korvata vammaispalvelulain mukaisena asunnon muutostyönä.

  29. Valittaminen kannattaa 5 KHO 6.11.2012 Alle kouluikäisellä lapsella oli todettu Downin syndrooma sekä synnynnäinen eteis-kammioväliseinäaukko. Lääkärinlausunnon mukaan lapsi hyötyi kuntouttavasta päivähoidosta, koska mallioppimisen kautta lapsi kykeni jo varhaisessa vaiheessa omaksumaan sosiaalisia taitoja ja mallioppiminen edisti lapsen kielellistä ja motorista kehitystä. 

  30. Valittaminen kannattaa 5 KHO 6.11.2012 Kunnan viranomaiset olivat hylänneet hakemuksen saada lapselle päivähoitoa kehitysvammaisten erityishuoltona. Aluehallintovirasto katsoi, ettei ollut esitetty sellaisia erityisiä perusteluja, joiden mukaan lapselle olisi tullut järjestää kyseisessä ikävaiheessa päivähoito kehitysvammaisten erityishuoltona, vaan hänen päivähoitotarpeeseensa voitiin vastata ensisijaisen päivähoitolain mukaisena päivähoitona. 

  31. Valittaminen kannattaa 5 KHO 6.11.2012 Hallinto-oikeus oli kumonnut aluehallintoviraston ja kunnan viranomaisten asiassa tekemät päätökset sekä palauttanut asian kunnan perusturvalautakunnalle uudelleen käsiteltäväksi. Hallinto-oikeus katsoi ottaen huomioon lapsen terveydentilasta ja vammaisuudesta esitetyn selvityksen, että lasta oli pidettävä henkilönä, jolle kunnan oli kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain 1 §:n 1 momentin mukaan järjestettävä erityishuolto. 

  32. Valittaminen kannattaa 5 KHO 6.11.2012 • hallinto-oikeus katsoi, että päiväkodissa tapahtuva hoito oli merkittävä lapsen erityishuolto-ohjelmaan, ja hänen oli saatava maksutonta päivähoitoa osana kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain mukaista erityishuoltoa. • Korkein hallinto-oikeus hylkäsi kunnan perusturvalautakunnan hallinto-oikeuden päätöksestä tekemän valituksen.

  33. Valittaminen kannattaa 6 KHO 21.5.2013 • Kunta ei ollut järjestänyt kehitysvammaisen lapsen kuljetusta kuntouttavaan päivähoitoon • Hallinto-oikeus katsoi, että välttämättömiä kustannuksia syntyy vain silloin, kun lapsi on auton kyydissä • Korkein hallinto-oikeus katsoi, että ratkaisevaa kustannusten korvausvelvollisuuden osalta oli se, olivatko matkat kuntouttavan päivähoidon saamiseksi välttämättömiä (=paluumatka päiväkodista kotiin ja menomatka kotoa päiväkotiin)

  34. Valittaminen kannattaa 7 KHO 10.4.2013 • Vaikeavammainen henkilö joutui maksamaan kuljetuksen tilaamisesta puhelimitse tilausmaksua • Kuljetuspalvelun kustannus ylitti kohtuullisena pidettävän

  35. Valittaminen kannattaa 8 KHO 2012:46 • Vuonna 1989 syntyneellä miehellä oli diagnosoitu autismi ja kehitysvamma. Sosiaali- ja terveyslautakunnan alainen viranhaltija oli 23.6.2010 myöntänyt henkilölle kehitysvammaisen erityishuollosta annetun lain (kehitysvammalaki) mukaisesti avustajapalveluita 24 tuntia viikossa kehitysvammaisten toimintakeskuksella toteutettuun päivätoimintaan osallistumisen mahdollistamiseksi kolmena päivänä viikossa. Vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetun lain (vammaispalvelulaki) mukaista henkilökohtaista apua ei myönnetty. Sosiaali- ja terveyslautakunta ei muuttanut päätöstä. • Hallinto-oikeus hylkäsi valituksen katsoen, että saadusta selvityksestä kävi ilmi, että hakijan avun ja avustamisen tarve perustui pääosin hoivaan, hoitoon ja valvontaan eikä henkilöllä ollut vammaispalvelulain 8 c §:n 2 momentin edellyttämällä tavalla voimavaroja määritellä tarvitsemansa avun sisältöä ja toteutustapaa.

  36. Valittaminen kannattaa 8 KHO 2012:46 • Korkein hallinto-oikeus kumosi hallinto-oikeuden ja sosiaali- ja terveyslautakunnan päätökset. Henkilökohtaista apua oli haettu kodin ulkopuolisiin toimintoihin. Vammaispalvelulain mukainen henkilökohtainen apu edesauttaisi hakijan osallistumista ikätasoaan vastaavaan kodin ulkopuoliseen harrastustoimintaan. Asiassa saadun selvityksen mukaan hakijalla oli riittävästi voimavaroja määritellä henkilökohtaisen avun sisältö ja toteuttamistapa. Se seikka, että henkilölle myönnettiin tukea myös kehitysvammalain nojalla, ei ollut esteenä vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun myöntämiselle, kun otettiin huomioon vammaispalvelulain 4 §:n 1 momentin säännökset vammaispalveluna toteutettavan henkilökohtaisen avun ensisijaisuudesta, riittävyydestä ja soveltumisesta henkilön tarpeisiin. Asia palautettiin sosiaali- ja terveyslautakunnalle henkilökohtaisen avun myöntämistä varten.

  37. Maksuton oikeusapu • Oikeusapu = lakimies toimii avustajana oikeudellisessa asiassa joko kokonaan tai osittain valtion varoin = lasku menee kokonaan tai osittain valtiolle • Hakemus- ja lautakuntavaihe: yleinen oikeusaputoimisto • Tuomioistuinvaihe: myös yksityiset lakiasiain- ja asianajotoimistot

  38. Maksuton oikeusapu • Otetaan huomioon tulot (esim. eläke kyllä, mutta ei hoitotuki), menot (esim. asumismenot asumistuella vähennettynä) ja varallisuus (esim. pankkitalletukset); perusomavastuu yksinäiselle henkilölle käyttövarojen mukaan: • Enintään 600 e: 0 % • Enintään 800 e: 20 % • Enintään 900 e: 30 % • Enintään 1.050 e: 40 % • Enintään 1.150 e: 55 % • Enintään 1.300 e: 75 % • Alle 18-vuotiaan hakiessa oikeusapua hänen huoltajiensa käyttövaraa ei oteta huomioon (valtioneuvoston asetus oikeusavusta 3 §)

  39. Ilmanen oikeusapu

  40. KIITOS! Palaute ja yhteys: jukka.kumpuvuori@kumpuvuori.fi www.kumpuvuori.fi www..kumpuvuori.fi

More Related