AOS2 eli veloitus- ja hyvityslaskujen niputus maksulla – missä mennään nyt?

1. AOS2 eli veloitus- ja hyvityslaskujen niputus maksulla – missä mennään nyt?

2. AOS2: Taustaa • Kotimaan maksuliikkeessä (LM) ollut käytössä laaja veloitus- ja hyvityslaskutietojen niputustapa (erittelytiedot), joilla yritykset ovat voineet yhdellä maksutapahtumalla eritellä jopa satoja laskuja. • Erittelytiedot on välitetty konekieliselle tiliotteelle (TITO l. KTO), ei tapahtumaluettelolle (KTL) • SEPA-tilisiirrossa vastaava toteutus ja samassa laajuudessa ei ole mahdollista; tästä syystä kotimaiset rahalaitokset ovat sopineet ns. AOS2-lisäpalvelun veloitus- ja hyvityslaskujen niputusta varten. • Palvelu mahdollistaa enintään 9 veloitus- ja hyvityslaskun erittelyn yhdellä maksutapahtumalla. • AOS2 on ISO20022-standardin mukainen, mutta SEPA-skeeman vastainen sikäli, että SEPA-skeeman mukaan vapaamuotoinen ja rakenteellinen viestitieto eivät saa sisältyä samaan maksusanomaan; lisäksi viestitietoja toistetaan enemmän ja kenttä on pidempi kuin SEPA-skeemassa. • AOS2 on rakennettu siten, että maksun ollessa kotimaassa toimivien rahalaitosten ulkopuolelle välitetään vapaamuotoinen viestitieto. • Rakenne aiheuttaa sen, ettei nykymuotoisella AOS2:lla nähdä sellaisenaan olevan menestysedellytyksiä SEPA-alueella.

3. AOS2: Nykytila • FK:n AOS2-työryhmä selvitti AOS2:n laajentamismahdollisuuksia nykyistä 9 toistoa laajemmaksi sekä eurooppalaista laajennettavuutta syystalvella 2010 . • Työryhmä päätyi siihen, että • Laskuerittelyiden välitystarve on olemassa. Todettiin kuitenkin keskusteluissa, että kyse on paljolti myös yritysten laskutuskäytännöstä, johon on olemassa muita, jopa parempia ratkaisuja – vaatisi kuitenkin yrityksiltä käytäntöjensä kriittistä arviointia. • AOS2-laajennusta ei ole mielekästä edistää vain kotimaassa toimivien rahalaitosten välillä – kallista ja kestämätöntä. • AOS2-ohjeistusta tarkennettiin siten, että käy entistä selkeämmin ilmi, että • AOS2-rakenne on tarkoitettu ainoastaan veloitus- ja hyvityslaskujen niputtamiseen – ei yksittäisen viitetiedon välittämiseen ja • AOS2-rakenteen sisältö välitetään konekieliselle tiliotteelle (TITO l. KTO), ei tapahtumaluettelolle (KTL). • Pyritään monin tavoin eurooppalaisella tasolla edistämään laajennetun viestitiedon kehittämistä.

4. AOS2: Esiintyviä ongelmia • Osa ohjelmistotaloista käyttää edelleen toteutuksia, joissa AOS2-rakennetta käytetään pelkän yhden viitetiedon välittämiseen FK:n ohjeiden vastaisesti. • Esim. aineistossa on annettu AOS2-rakenteessa yhden veloituslaskun tiedot (laskulaji CINV ja summa); aineistossa ei lainkaan hyvityslaskun tietoja; viitteen myöntäjäksi (Issuer) on merkitty ISO, vaikka tapahtumalla on kotimainen viite. • Osa pankeista välittää edelleen virheellisillä AOS2-rakenteilla toteutettuja viitetietoja omien käsittelysääntöjensä mukaan tapahtumaluettelolle (KTL) FK:n ohjeiden vastaisesti. • Vaikutukset yrityksille, pankeille ja järjestelmätoimittajille • Pankeille reklamaatioita, joita on ikävä perustella sillä, että asiakkaan tai asiakkaan kauppakumppanin ohjelmistotoimittaja on toteuttanut palvelunsa väärin ja/tai toiset pankit toimivat sovittujen sääntöjen vastaisesti • Yrityksille ja järjestelmätoimittajille ylimääräisiä päivityksiä ja kustannuksia, manuaalityötä • Hankalinta on, että tilanteesta kärsii eniten saaja, joka on syytön aiheutuneeseen ongelmaan eikä voi asiaan itse helposti vaikuttaa; ei myöskään saajan pankki. • Vaikeuttaa kokonaisuudessaan SEPA-siirtymää, koska uusia käytäntöjä ja toimintatapoja ei päästä yrityksissä ja ohjelmistotaloissa sementoitua asian jatkuvasti ”velloessa”.

5. AOS2: Keskusteltavaksi • Pankin hyvää palvelua ja kilpailullinen elementti ei voi olla se, että toimitaan yhdessä sovittujen standardien ja sääntöjen vastaisesti. • Yritykset lopulta kärsivät ja maksavat ylimääräisestä manuaalityöstä ja kustannuksista • Ohjelmistotoimittajakentän sekaannus ja jatkuvat päivitystarpeet • Mikä on AOS2:n todellinen tarve? • Kokemustemme mukaan AOS2:n tarve on samoillakin toimijoilla välillä kriittinen, välillä taas täysin taka-alalla. • Onko löydettävissä parhaita laskutuskäytäntöjä, jotka tukisivat yritysten laskutusta veloitus- ja hyvityslaskujen täsmäytyksineen entistä paremmin? • Missä tilanteessa, millaisessa kaupankäynnissä AOS2-tyyppinen veloitus- ja hyvityslaskutietojen välitys maksulla on ainoa vaihtoehto? • Millainen olisi kestävä, eurooppalaisella tasolla kestävä laajennettu viestitietoratkaisu? • Miten pääsemme eteenpäin sekaannuksesta?

6. Liite: Yhteenveto FK:n AOS2-ohjeistuksesta • FK rajaa ohjeistuksessaan AOS2-rakenteen käytön seuraavasti: • AOS2-rakenteessa vähintään yhden laskutiedon on oltava hyvityslasku. • AOS2-rakenteessa on hyvityslaskun lisäksi oltava vähintään yksi normaali lasku. • Tästä seuraa, että • AOS2-rakenteessa ei saa antaa pelkästään yhden normaalin laskun tietoja. • AOS2-rakenteessa ei saa antaa pelkästään yhden hyvityslaskun tietoja. • Yhtä yksittäistä laskua koskeva viitteellinen maksu on annettava normaalina SEPA-tilisiirtona. • Koodi "SCOR" ja viite ainoat sallitut tiedot RemittanceInformation -elementissä, kun kyseessä on kotimainen viite. • Issuer -tieto annettava em. lisäksi, mikäli kyseessä on RF-viite (kv-viite). • Lisäksi ohjeessa on aiemmin mainittu, että AOS2-rakenteessa annetut tiedot välitetään saajan KTO-tiliotteelle (suomenkielinen ohje, nykyisessä englanninkielisessä ohjeessa mainintaa ei ole).