Puitelaki ja sen tulkinta - oikeudellista tarkastelua

1. Puitelaki ja sen tulkinta- oikeudellista tarkastelua Seinäjoki 17.4.2007 Heikki Harjula

2. Puitelaki 169/2007 • Voimaan 23.2.2007 ja voimassa vuoden 2012 loppuun • Asetus kunnan talouden tunnuslukujen eräistä raja-arvoista (172/2007) • Asetus tietojen toimittamisesta valtioneuvostolle (173/2007) • Sisäasiainministeriön lomakkeet tietojen toimittamisesta

3. Puitelain muutokset eduskunnassa • Päätöksenteon järjestäminen sekä 5 §:n yhteistoiminta-alueella että 6 §:n erikoissairaanhoidon kuntayhtymissä kuntien sopimuksen varaan • Kunnan selvitys ja toimeenpanosuunnitelma annettava 31.8.2007 mennessä kaupunkiseutusuunnitelman tapaan • Selonteko eduskunnalle 2009: lain säännöksestä eduskunnan ponneksi • Kulttuuri- ja liikuntatoimi varainsiirtoverovapauden piiriin

4. Kuntien toimenpiteiden aikataulu • Kuntien selvitys 5 ja 6 §:n mukaisista toimenpiteistä ja toimeenpanosuunnitelma 31.8.2007 mennessä • Pääkaupunkiseudun ja eräiden kaupunkiseutujen suunnitelmat 31.8.2007 mennessä • Kuntajaon muutokset: jos vuoden 2009 alusta, esitys kuntajaon muutoksesta sekä selvitys/toimeenpanosuunnitelma vuoden 2007 loppuun mennessä. Jos erityinen selvitys, kuntajaon muutosesitys maaliskuun 2008 loppuun mennessä. • Yhteistoiminta-alueiden perustaminen – mahdollisimman pian lain voimaantulon jälkeen • Kuntien suunnitelmien ja toimenpiteiden arviointi: • Hallitusohjelmaneuvottelut kevät 2007 • Toimeenpanosuunnitelmien arviointi syksy 2007: ovatko esitetyt toimenpiteet riittäviä? • Selonteko 2009: onko eteneminen toimenpiteissä tapahtunut suunnitelmien mukaisesti?

5. Järjestämisvastuu • Perusterveydenhuolto ja siihen kiinteästi liittyvät sosiaalitoimen tehtävät – järjestämisvastuu kunnalla tai yhteistoiminta-alueella, jossa vähintään noin 20 000 asukasta • Yhteistoiminta-alueen kuntien sovittava, mitkä sosiaalitoimen tehtävistä ovat mukana • Ammatillisen peruskoulutuksen järjestämislupa kunnalla tai yhteistoiminta-alueella, jolla vähintään noin 50 000 asukasta • Perusterveydenhuollon järjestämisvastuu voidaan antaa myös 6 §:n mukaiselle laajan väestöpohjan kuntayhtymälle (ns sosiaali- ja terveyspiiri), jos yhtymän perussopimus tämän mahdollistaa

6. Järjestämisvastuu • Ao tehtävien järjestämisvastuu siis vähintään noin 20 000 / 50 000 asukkaan kunnalla tai yhteistoiminta-alueella • Yhteistoiminta-alue organisaatioltaan: • isäntäkunta (sopimus + yhteinen toimielin), tai • kuntayhtymä • Palveluja voidaan ostaa muilta palvelujen tuottajilta

7. Palvelujen järjestäminen • JÄRJESTÄMISVASTUU • KUNTA • ISÄNTÄKUNTA (YHTEISTOIMINTA-ALUE) • KUNTAYHTYMÄ (YHTEISTOIMINTA-ALUE/LAAJAN VÄESTÖPOHJAN KY) PALVELUTUOTANTO • OMA TUOTANTO • - yksikkö • liikelaitos • OSTOPALVELUT • Yritykset • yhteisöt • KUNTAYHTYMÄ • normaali • kuntayhtymä • liikelaitos- • kuntayhtymä • TOINEN KUNTA • OSAKEYHTIÖ • kunta • kuntien • yhteinen

8. Isäntäkuntamalli • Yhteistoimintasopimus: yksi kunta hoitaa tehtävän yhden tai useamman kunnan puolesta (76.2 §) • Yhteinen toimielin: muut kunnat valitsevat osan jäsenistä tehtävästä huolehtivaan toimielimeen (77 §) • Yhteinen toimielin kuuluu isäntäkunnan organisaatioon • Isäntäkunnan johtosääntö • Henkilöstö (ainakin pääosin) isäntäkunnan palveluksessa • Isäntäkunnan otto-oikeus voidaan sulkea pois (51.5 § 3 kohta) • Muutoksenhakuoikeus myös sopijakunnilla ja niiden jäsenillä

9. Yhteinen toimielin VALTUUSTO Isäntäkunnan valtuuston hyväksymässä johtosäännössä (16 §) määritellään toimielimet ja niiden tehtävät Otto-oikeus (51§) ltk, kh alaisensa organisaation päätöksiin. Kunnat voivat sopia, ettei otto-oikeutta ole. HALLITUS Toinen kunta valitsee osan jäsenistä LAUTAKUNTA viranhaltijat

10. Isäntäkuntamalli Yhteistoimintasopimuksessa mm.: • Sopimuksen osapuolet ja tarkoitus • Hallinnon ja päätöksenteon järjestäminen • Otto-oikeus • Henkilöstön siirtäminen • Talous ja taloudenhoito, mm kustannusten jaon perusteet • Asiakasmaksut • Tietoturva, isäntäkunta rekisterinpitäjä • Erimielisyyksien ratkaiseminen • Voimassaolo • Irtisanominen

11. Kuntayhtymä Perussopimuksessa mm.: • Sopimuksen osapuolet ja tarkoitus: • perusterveydenhuollon ja siihen kiinteästi liittyviä sosiaalitoimen tehtäviä hoitava erityinen kuntayhtymä; tai • ns. laajan väestöpohjan kuntayhtymä järjestää perusterveydenhuollon ym. niiden kuntien puolesta, jotka ovat sen tehtävän kuntayhtymälle antaneet • Hallinnon ja päätöksenteon järjestäminen: valtuusto vai yhtymäkokous? • Talous ja taloudenhoito, mm. kustannusten jaon perusteet • Asiakasmaksut • Tietoturva, kuntayhtymä rekisterinpitäjä • Erimielisyyksien ratkaiseminen • Voimassaolo • Irtisanominen • Henkilöstön siirtäminen: puitelain 13 §

12. Uusi 10 a luku kuntalakiin: Kunnallinen liikelaitos • Säätämällä liikelaitoksesta laissa pyritään: • lisäämään toiminnan läpinäkyvyyttä • selkeyttämään sen asemaa markkinoilla • Kunnallinen liikelaitos: • kunnan tai kuntayhtymän organisaatiossa toimiva ja sen osa • tai uusi liikelaitoskuntayhtymä, joka oma oikeushenkilö

13. Liikelaitoskuntayhtymä • Jäseninä kunnat, kuntayhtymät tai kunnat ja kuntayhtymät • Liikelaitoskuntayhtymä on ”kuntayhtymä”, johon sovelletaan kuntayhtymää koskevia säännöksiä kuntalain liikelaitosluvussa koskevin poikkeuksin • liikelaitoksen johtokunnan poliittisesta edustavuudesta voidaan poiketa • Yhtymäkokous aina ylin päättävä elin • toimivallanjako suhteessa johtokuntaan ja johtajaan sama kuin osakeyhtiössä • edustajat kuhunkin kokoukseen erikseen

14. Liikelaitoskuntayhtymä Kuntayhtymän liikelaitos • Itsenäinen oikeushenkilö Osa kuntayhtymän organisaatiota • Tehtävät ja asema perus- Tehtävät ja asema johtosäännöissä sopimuksessa ja johtosäännöissä • Yhtymäkokous / johtokunta Yhtymävaltuusto / yhtymähallitus / johtokunta • Yhtymäkokous valitsee tarkastus- Kuntayhtymän tarkastuslautakunta lautakunnan ja tilintarkastajan ja tilintarkastaja • Johtokunnan päätöksiin ei otto- Yhtymähallituksella osin otto-oikeus oikeutta johtokunnan päätöksiin • Johtokunnalle voidaan antaa Johtokunnalle voidaan antaa johtosäännöllä oma otto-oikeus johtosäännöllä oma otto-oikeus

15. Henkilöstön asema (13 §) • Uudelleenjärjestelyt ja toimeenpanosuunnitelman valmistelu yhteistoiminnassa henkilöstön kanssa. • Työnantajan vaihtumisessa liikkeenluovutusperiaate: uuden työnantajan palvelukseen entisin ehdoin • uuden työnantajan perustettava tarpeelliset virat • työsuhteeseen, jos tehtävä ei sisällä julkisen vallan käyttöä • Uudelleenjärjestelyissä irtisanomissuoja koko henkilöstölle • Voimassa viisi vuotta muutoksen voimaantulosta • Mukana kuntaliitokset ja yhteistoimintajärjestelyt (5 ja 6 §) • Voidaan irtisanoa, jos kieltäytyy vastaanottamasta uutta (vastaavaa) tehtävää

16. Toimeenpanosuunnitelma • Palvelee kunnan selvityksen valmistelua: arvioidaan kunnan taloudellisia edellytyksiä turvata palvelut • Väestökehitys- ja palvelutarvearvio 2015 ja 2025 • Suunnitelma palveluverkkoon ja palvelujen tuottamistapoihin tehtävistä muutoksista • Suunnitelma henkilöstövoimavaroista: riittävyys, laatu, määrä • Kunnan taloussuunnitelma ja mahdollinen talouden tasapainottamisohjelma • Vähemmistön kielellisten oikeuksien turvaaminen • Selvityksen ja toimeenpanosuunnitelman valmistelun organisointi ja muiden kuntien ja tahojen osallistuminen

17. Kunnan selvitys/1 • Kuntarakenteen muutokset • Yhteistoiminta-alue • Perusterveydenhuolto ja siihen kiinteästi liittyvät sosiaalitoimen tehtävät (vähintään noin 20 000 asukasta) • Ammatillinen perusopetus (vähintään noin 50 000 asukasta) • Yhteistoiminta-alueen organisaatio: isäntäkunta vai kuntayhtymä? • Kielellisten oikeuksien turvaaminen, jos kunnan asema yksi- tai kaksikielisenä kuntana muuttuu • Jos ei yhteistoiminta-aluetta, poikkeamisen perustelut • Muutokset nykytilaan ja aikataulu

18. Kunnan selvitys/2 • Laajan väestöpohjan palveluista vastaava kuntayhtymä, johon kunta tulee kuulumaan • Erikoissairaanhoidon ja kehitysvammahuollon tehtävät, joista kuntayhtymä vastaa • Muut kuntayhtymälle annettavat tehtävät • Miten kuntayhtymä kuntien päätösten mukaisesti edistää alueellaan terveyden, toimintakyvyn ja sosiaalisen turvallisuuden huomioon ottamista • Muutokset nykytilaan ja aikataulu

19. Kaupunkiseutusuunnitelmat • Maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittaminen sekä palvelujen käyttö yli kuntarajojen: • Nykytila ja kehittämistarve • Parantamistoimet – keinot ja niiden aikataulu • Mitkä muut kuin laissa mainitut kunnat mukana? • Pääkaupunkiseutu: lisäksi selvitys, miten käynnissä olevat yhteistyön kehittämishankkeet on otettu huomioon • Muut kuin laissa mainitut kaupunkiseudut: valtioneuvostolle voidaan toimittaa vastaavat tiedot

20. Erityisen vaikeassa asemassa olevat kunnat Jos kunnan • rahoituksen riittävyyttä ja vakavaraisuutta koskevat tunnusluvut olennaisesti ja toistuvasti koko maan vastaavia tunnuslukuja heikommat • alittavat kahtena perättäisenä vuonna valtioneuvoston asetuksella säädetyt raja-arvot asetetaan arviointiryhmä (SM, kunta, puolueeton puheenjohtaja), joka tekee ehdotuksen palvelujen turvaamistoimista. • Valtuusto käsittelee toimenpide-ehdotukset ja saattaa SM:n tietoon mahdollisia jatkotoimia varten: erityisen selvityksen tarve • Jos toimet eivät ole riittäviä, valtioneuvosto antaa vuoden 2009 alussa esityksen kuntajakolain muuttamisesta

21. Erityisissä taloudellisissa vaikeuksissa olevat kunnat puitelain 9 §:n nojalla annetun asetuksen mukaan Utsjoki Enontekiö Muonio Pelkosenniemi Kunnat, jotka joutuvat yhdessä valtion kanssa selvittämään keinot, joilla turvataan asukkaiden palvelut (15 kuntaa) Keminmaa Ii Utajärvi Kunnat, jotka täyttävät 9 §:n ehdot, mutta kuntaliitos vuoden 2007 alussa (4 kuntaa) Siikajoki Puolanka Rantsila Kestilä Vuolijoki Ylivieska Lehtimäki Rääkkylä Leivonmäki Längelmäki Puumala Karjaa Peruskartta - Genimap Oy