1 / 33

Sosioekonomiset terveyserot Suomessa - ja niiden kaventaminen kunnissa

wallace
Download Presentation

Sosioekonomiset terveyserot Suomessa - ja niiden kaventaminen kunnissa

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


    1. Sosioekonomiset terveyserot Suomessa - ja niiden kaventaminen kunnissa

    2. Rakenne Mitä terveyseroilla tarkoitetaan? Sosioekonomiset terveyserot Suomessa Miksi terveyserot ovat ongelma? Mistä terveyserot aiheutuvat? Terveyserojen kaventamisen toimintaohjelma TEROKA-hanke TEROKAn aluepilotit Tiedosta toimintaan: esimerkkinä Kainuu

    3. Terveyserot Väestöryhmien välillä suuria terveyseroja Sukupuoli: Suomessa naiset elävät 7 vuotta pitempään kuin miehet, Venäjällä vastaava ero on noin 14 vuotta Siviilisääty: naimisissa olevat ovat terveempiä kuin muut: Suomessa työikäisten kuolemista joka kolmas vältettäisiin, jos muiden siviilisäätyjen kuolleisuus olisi yhtä pieni kuin naimisissa olevien Asuinalue: Suomessa länsirannikon ja Ahvenanmaan asukkaat elävät 2–4 vuotta pitempään kuin Koillis-Suomen asukkaat Äidinkieli: Suomessa ruotsinkieliset ovat terveempiä ja elävät pitempään kuin suomenkieliset Etninen tausta: Maahanmuuttajien terveydestä Suomessa niukasti tietoja Sosioekonominen asema: Korkea-asteen koulutuksen saaneet, ylemmät toimihenkilöt ja hyvätuloiset ovat huomattavasti terveempiä ja toimintakykyisempiä ja elävät pitempään kuin perusasteen koulutuksen saaneet, työntekijäammateissa toimivat ja pienituloiset

    4. Sosioekonomiset terveyserot Mitä sosioekonomiset tekijät ovat? Aineellinen hyvinvointi tulot omaisuus asumistaso yms. Aineellisten voimavarojen hankkimisen välineet koulutus ammatti työmarkkina-asema Tärkeitä ovat myös elämäntyyli ja arvostus, jotka liittyvät mm. koulutukseen ja ammattiin

    5. Työttömyysaste1 koulutuksen mukaan 1997–2005 25 vuotta täyttäneillä suomalaisilla.

    6. 35-vuotiaan odotettavissa oleva elinaika eri sosiaaliryhmissä

    7. Työttömät ja työlliset Työttömillä ja työttömyyttä kokeneilla on useasti enemmän terveyspulmia ja suurempi kuolleisuus kuin työssä käyvillä Valikoituminen: Työttömyys huonontaa terveyttä Huono terveys johtaa työttömyyteen Tai terveyteen liittyvät, psyykkiset, fyysiset ja sosioekonomiset tekijät lisäävät samanaikaisesti sekä työttömyyden että terveysongelmien vaaraa Vuonna 1996–2000 25-vuotiaiden työttömien miesten odotettavissa oleva elinaika oli 5,6 vuotta ja naisten 1,7 vuotta lyhyempi kuin työllisten (Pensola ym. 2004).

    8. 30–59-vuotiaiden miestoimihenkilöiden ja -työntekijöiden ikävakioitu kuolleisuus viidessä Länsi-Euroopan maassa ja Torinossa noin vuosina 1991–1995.

    9. 25-vuotiaiden miesten ja naisten elinajan odote ja terveiden elinvuosien odote koulutusryhmittäin hyvän tai erittäin hyvän koetun terveyden mukaan

    10. Terveyserojen kaventamisen mahdollisuudet (potentiaali) Arvioita siitä, kuinka suuri osuus tärkeistä kansanterveysongelmista poistuisi, jos ongelman yleisyys väestössä olisi sama kuin korkeasti koulutetuilla: sepelvaltimotautikuolemat, työikäiset n. 50 % alkoholikuolemat, työikäiset n. 60 % hengityselinsairauksista aih. kuolemat, työikäiset n. 75 % väkivallasta ja tapaturmista aih. kuolemat, työik. n. 45 % diabeteksen esiintyvyys n. 30 % selkäsairauksien esiintyvyys n. 30 % toimintakyvyn rajoituksista johtuva päivittäisen avun tarve n. 50 % Koskinen S. & Martelin T. Teoksessa: Terveydenhuollon menojen hillintä. Valtioneuvoston kanslian julkaisuja 4/2007

    11. Toimenpiteiden kohdentaminen: ei ole kyse vain syrjäytyneistä

    12. Terveyserot ja eriarvoisuus Väestöryhmien välisiä terveyseroja ovat eriarvoisuuden ilmentymiä, kun on perusteltua olettaa, että väestöryhmien välistä terveydentilan eroa voitaisiin kaventaa terveyseroja aiheuttaville tekijöille altistuminen ei perustu yksilön vapaaseen valintaan Elintavat ja riskitekijät, kuten tupakointi ja alkoholin käyttö sekä ylipaino, ravitsemus ja liikunta ovat tärkeitä terveyserojen syitä. Myös terveyspalvelut jakautuvat eriarvoisesti Tällöin on kyse eriarvoisuudesta, koska monet oman vaikutusvallan ulkopuolella olevat seikat voivat altistaa hänet valitsemaan terveyttä vaarantavia tapoja ja jättää jopa palveluiden ulkopuolelle

    13. Miksi terveyserot ovat ongelma? Terveyden eriarvoisuus ei ole väistämätöntä eikä siten eettisesti hyväksyttävää Terveyden eriarvoisuus tarkoittaa suurta määrää ennenaikaisia kuolemia, sairastumisia ja toimintakyvyn menetyksiä suurten väestöryhmien huono terveys heikentää koko väestön keskimääräistä terveyden tasoa työvoiman riittävyys vaarantuu palvelujen riittävyys vaarantuu terveysongelmat heijastuvat myös sosiaalisena syrjäytymisenä ja toisinpäin yhteiskunnalle kalliita

    14. Terveyserojen aiheutuminen YHTEISKUNTA Keskeinen taustatekijä on aineellisten ja kulttuuristen yhteiskunnassa selviytymistä edistävien resurssien epätasainen jakautuminen väestössä. Yhteiskunnan rakenteet: mm. talousjärjestelmä, koulutusjärjestelmä, elinkeinorakenne, hyvinvointipalvelut sekä kulttuuriset tekijät määrittävät sosioekonomisten ryhmien suuruuksia ja niiden elinolosuhteita Nämä rakenteelliset tekijät vaikuttavat koko elämänkaaren ajan Eri yhteiskuntien rakenteet ovat erilaisia mm. harjoitetusta yhteiskuntapolitiikasta johtuen, ja tämä heijastuu terveyserojen jyrkkyyteen. Eroihin voidaan siis vaikuttaa! YKSILÖ Koulutus muokkaa terveyteen liittyviä tietoja ja arvoja sekä ammattiuraa Ammatti säätelee työ- ja elinoloja, ohjaa käyttäytymistä ja vaikuttaa toimeentuloon Taloudellinen tilanne puolestaan säätelee mm. kulutusmahdollisuuksia sekä asuinoloja

    15. Voiko eroja kaventaa? Pitää vaikuttaa rakenteellisiin tekijöihin sekä käyttäytymiseen yhtä aikaa Yhteiskunta- sosiaali- ja terveyspolitiikan keinoin Lainsäädäntö Palvelujärjestelmän eriarvoisuutta tulee vähentää Elintapoihin ja riskitekijöihin tulee vaikuttaa Tiedon saattaminen toiminnan motivoinniksi Terveyserojen kaventamisen toimintaohjelman linjaukset ja toimenpiteet käyttöön alueilla Uutta valtakunnallista tietoa on saatavissa Palosuo H., Koskinen S., Lahelma E. ym. (2007) Terveyden eriarvoisuus Suomessa Sosioekonomisten terveyserojen muutokset 1980–2005.

    16. Terveyserojen kaventamisen toimintaohjelma Ohjelman päälinjaukset erojen kaventamiseksi: Vaikuttamalla yhteiskuntapoliittisilla toimilla köyhyyteen, koulutukseen, työllisyyteen ja asumiseen Tukemalla terveellisiä elintapoja yleisesti ja erityisesti heikommassa sosioekonomisessa asemassa olevissa ryhmissä Parantamalla sosiaali- ja terveyspalvelujen tasa-arvoista saatavuutta ja käyttöä Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää: terveyserojen seurantajärjestelmien kehittämistä terveyseroja koskevan tietopohjan vahvistamista ja viestinnän kehittämistä

    17. Terveyserojen kaventamisen toimintaohjelma Linjauksia, jotka koskevat työttömiä Turvataan nuorille tukitoimet koulutuksen ja työelämään siirtymisen nivelkohdissa Mm. Nuorten yhteiskuntatakuu (Työvoimapalvelulaki) Työllistetään pitkäaikaistyöttömiä sekä työkyvyttömyyseläkkeellä ja kuntoutustuella olevia Välimarkkinat, sosiaaliset yritykset, sosiaaliturvan työhön kannustavuus (SATA-komitea) Työ- ja elinkeinoministeriön selvitys (10.3.2008) KASTE-ohjelman kuntouttava työtoiminta, TYP Turvataan pitkäaikaistyöttömien ja muiden työterveyshuoltopalvelujen ulkopuolella olevien työikäisten työkykyä ylläpitävät terveyspalvelut Kunnat vakiinnuttavat työttömien työkykyä ylläpitävät terveyspalvelut (TEPO)

    18. TEROKA-hanke TEROKA= Sosioekonomisten terveyserojen kaventamishanke Kansanterveyslaitoksen, Stakesin ja Työterveyslaitoksen yhteistyöhanke

    19. Terveyserojen kaventamiseen tähtäävä TEROKA-hanke Terveys 2015 -ohjelman terveyserojen kaventamistavoitteen saavuttamiseksi 1) Tietopohjan vahvistaminen ja tiedottaminen seurantajärjestelmän vakiinnuttaminen kuntien ym. toimijoiden tietoisuuden nostaminen terveyseroista ja niiden kaventamisen keinoista 2) Terveyseroja kaventavat toimet terveyserojen kaventamisen näkökulman valtavirtaistaminen terveyserojen kaventamiskeinojen kehittäminen yhteistyössä väestön terveyden edistämiseen pyrkivien tahojen (kunnat, järjestöt, valtiovalta, tutkijat ym.) kanssa terveyserovaikutusten arvioinnin kehittäminen ennaltaehkäisevän terveys- ja sosiaalipolitiikan välineeksi käytännönläheisen aineiston kokoaminen terveyserojen kaventamisen toimintaohjelmaa varten

    20. TEROKAn Alueelliset terveyseropilotit Kainuun maakunta, Pohjois-Pohjanmaan maakunta ja Turun kaupunki

    21. Kainuun maakunta 2006 ? Turun kaupunki 2007 ? Pohjois-Pohjanmaa 2007 ? Koko oulun läänin alueen yhteistyö sekä mahdollisesti Lappi 2008 Lisäksi neuvotteluita Helsingin, Vantaan ja Pohjois-Karjalan maakunnan kanssa TEROKA: Yhteistyöpilottialueet

    22. Perusteita aluepiloteille Sosioekonomiset terveyserot ovat suuria ja osittain myös kasvussa Koko Suomea koskeva tieto ei yksin palvele alueellista päätöksentekoa Terveys 2015 -kansanterveysohjelmassa painotetaan kuntien keskeistä roolia ja paikallistason toiminnan merkitystä terveyserojen kaventamisessa (STM 2001;4) Terveyserojen kaventamisen toimintaohjelman implementointi Vuoden 2006 alusta voimaantullut kansanterveyslain uudistus velvoittaa kuntia seuraamaan asukkaidensa terveyttä myös väestöryhmittäin: ”1 a) seurata kunnan asukkaiden terveydentilan ja siihen vaikuttavien tekijöiden kehitystä väestöryhmittäin, huolehtia terveysnäkökohtien huomioon ottamisesta kunnan kaikissa toiminnoissa sekä tehdä yhteistyötä terveyden edistämiseksi muiden kunnassa toimivien julkisten ja yksityisten tahojen kanssa” (Kansanterveyslaki 14 §, 1a.) Suomen hallituksen sosiaalipoliittisen ministerityöryhmän hyväksymässä kannanotossa (18.4.2006) tähdennetään terveyserojen kaventamistyön vahvistamista kunnissa, ja todetaan mm., että "monet terveyseroihin vaikuttavista päätöksistä tehdään kunnissa, mutta tietoisuus terveyseroista on vielä vaillinaista. Tietoisuutta on nostettava ja kaventaminen saatettava osaksi kuntien strategisia tavoitteita."

    23. Aluepilottien tavoitteet ja toteutus Toimintaympäristön rakentaminen terveyserojen kaventamisen toimintaohjelman toteuttamiselle Tuottaa luotettavaa aluetasoista ja vertailtavaa tietoa, jota ohjataan päätöksentekijöille päätöksenteon tueksi Saattaa terveyserojen kaventaminen arkipäiväiseen päätöksentekoon kunnissa yli sektorirajojen, ei pelkästään Sosiaali- ja terveyssektorin piiriin Seurantajärjestelmän rakentaminen käytännön tasolla yhteistyössä KTLn Terveytemme-hankkeen kanssa Terveyserojen kaventamisen toimintaohjelman saattaminen konkreettiseen toimintaympäristöön alueille Tuetaan alueellista yhteistyötä ja asian juurtumista alueella, jotta toiminta laajentuisi alueen omista lähtökohdista omatoimiseksi ja pysyväksi toiminnaksi Laajeneva yhteistyö, mm. KTLn alueelliset terveyden edistäjät Konkreettinen terveyseroja kaventava toiminta tiedon pohjalta

    24. Mitä aineistoja on käytettävissämme? Aineistoja: FINRISKI, LATE, EKSY, REDD, AVTK, Kouluterveys ja mahdolliset paikalliset aineistot Aineistoilla selvitetään alueen: Terveyden, sairauksien, toimintakyvyn ja kuolleisuuden sosioekonomisia eroja sekä niiden taustatekijöitä. Terveyden taustatekijöistä tarkastellaan: elintapoja (tupakointia,ruokailutottumuksia, alkoholinkäyttöä ym.) elinoloja (työttömyyttä, toimeentuloa jne.) palveluiden käyttöä. Selvitystyötä syvennetään henkilöhaastatteluin

    25. Tietopuutteet ja niiden paikkaaminen Lasten ja nuorten terveysseuranta on puutteellista Lasten ja nuorten terveysseuranta LATE 3000 lapsen otokset Kainuussa sekä Turussa Lasten ja nuorten terveysseurannan pilotointi Vantaan ammattioppilaitoksessa www.ktl.fi/lastenterveysseuranta Ammattioppilaitoksista saatava tieto puutteellista Kouluterveyskysely ammattioppilaitoksiin Pilotointi Kainuun maakunnasta sekä Oulun kaupungissa, Stakes Minna Pietikäinen. Työllistämisen vaikutukset terveyteen Paltamon ”kaikki töihin” työllistämishankkeen seuranta Terveys- ja kustannusvaikutukset Toteutuu mahdollisesti vuonna 2009

    26. Tiedosta toimintaan ALUEELLINEN TERVEYSEROTIETO Herättää ja konkretisoi oman alueen tilanteen Osoittaa kohdentamisen ryhmät ja motivoi tiedosta toimintaan Mahdollistaa eroja kaventavien toimien seurannan ja antaa arvioinnille mahdollisuuden Mahdollistaa erilaisten kustannuslaskelmien suunnittelun ja resurssien uudelleen suuntaamisen Antaa lähtökohdan erojen kaventamiselle, Lisäksi tarvitaan keinoja ja terveyserovaikutusten arvioinnin välineitä!

    27. Esimerkkinä Kainuu STRATEGIA Kainuun maakunta -kuntayhtymän strategiseen suunnitelmaan vuosille 2007–2015 on kirjattu tavoitteeksi terveyserojen kaventaminen Tarkempia linjauksia Kainuun SOTE johdon toimesta (22.2.2008) Palvelujen suuntaaminen Palveluprosessien eriarvoistavien tekijöiden tunnistaminen ja niihin puuttuminen Kehittää terveydenhuollon kykyä tunnistaa ja puuttua eri väestöryhmien tarpeisiin Toiminta pohjautuu entistä enemmän tutkittavaan tietoon Suunnattava ohjausjärjestelmän yhteistyötä tutkimustulosten kanssa Hyvinvoinnin- ja terveyden edistämisen otteen vahvistaminen ja osaamisen terveysnäkökulman kehittäminen läpi organisaation

    28. Kainuu: konkreettista toimintaa Savuton maakunta: pyrkimyksenä on vähentää kainuulaisten tupakointia tarjoamalla maksutonta tupakkavieroitushoitoa sekä haastamalla mukaan maakunnan alueen työnantajat. Vuonna 2007 pilotoitu maakunnallinen terveyttä edistävä ravitsemusneuvonta- ja liikuntamalli laajennetaan koko Kainuun alueelle Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelujen suunnittelussa kaikkien uudistusten tavoitteena on terveyserojen kaventaminen. Perhetyössä painotetaan varhaista puuttumista ja palveluja kohdennetaan erityistä tukea tarvitseville. TEROKA-hankkeen jatkoyhteistyöstä saatavaa tietoa voidaan hyödyntää monella tavalla Kainuun perhepalvelujen kehittämisessä lähivuosina Pitkäaikaistyöttömyydellä on merkittäviä vaikutuksia elinoloihin ja terveyteen Kainuussa, ja maakunnassa onkin suunniteltu toimia rakenteellisen työttömyyden vähentämiseksi ja työttömien terveyden parantamiseksi. Esimerkiksi Paltamon kunnassa aiotaan vuoden 2009 alussa käynnistää Työtä kaikille -hanke, jonka tavoitteena on järjestää työtä jokaiselle paltamolaiselle työttömälle työnhakijalle. Kansanterveyslaitos yhteistyökumppaneineen valmistelee hankkeen terveys- ja hyvinvointivaikutusten arviointia

    29. Kaikki töihin? PALTAMOSSA on tarkoitus työllistää kaikki työkykyiset työttömät kokoamalla laskennallisesti nykyisin työttömyyden hoitoon käytetyt, eri kanavien kautta ohjautuvat resurssit ja palkata niillä ihmiset töihin, osoittaa heidät kuntoutukseen tai koulutukseen Vertaa alle 25-vuotiaiden yhteiskuntatakuu (3kk työttömyysjakson kuluessa)

    30. Kaikki töihin?! Kyseessä ovat pitkälti välityömarkkinat, mutta mallia voi pitää myös aktiivisena perustulomallina Työllistäminen tapahtuu ”työväentalon” kautta Toimintaa oli tarkoitus aloittaa jo vuonna 2008, mutta vaatinee toteutuakseen lakimuutoksia ja siirretty vuoden 2009 talousarvioesitykseen Hankkeella positiivinen kaiku ministeriöissä sekä ihmisten keskuudessa Paltamossa Entäpä jos hanke epäonnistuu?? ”Jos kokeilu ei onnistu, maailma ei siihen kaadu” Anne Huotari 2006

    31. Kaikki töihin ja terveys edistyy? Paltamon Työtä kaikille -hankkeen terveys- ja hyvinvointivaikutuksista: Terveys- ja hyvinvointiarviointihanke kytketään tiiviisti Työtä kaikille -hankkeen muuhun arviointiin. Muita tärkeitä arvioinnin kohteita ovat mm. hankkeen vaikutukset sosiaali-, terveys ym. palvelujen tarpeeseen ja käyttöön työllisyyteen ja kuntatalouteen Hankearvioinnin kokonaisuudesta laaditaan tarkempi suunnitelma vuonna 2008 eri osapuolten yhteistyönä Osana TEROKAn toimintaa Vertailu, seuranta jne.

    32. Kainuussa käynnistyy muutakin työttömyyteen liittyvää… Paltamossa kaikki töihin, mutta muukin Kainuu haluaa ratkaisevasti vähentää (rakenteellista) työttömyyttä ja arvioida sen tuloksellisuutta Arviointi ja seurantatyötä ulotetaan mahdollisesti koskemaan koko Kainuuta Kainuun Kaira-projektissa aiotaan puolittaa rakennetyöttömyys viidessä vuodessa Yleinen koordinaatio: välityömarkkinat, siirtymätyömarkkinoiden kehittäminen, ammatillinen kuntoutus ja koulutus. Työttömien terveystarkastukset Välityöpaikkapankki Katkeamaton ketju ”Kainuulla ei ole varaa olla työllistämättä” (Ahola-Anttonen 2007)

    33. Toiminnan paikka? Terveyserojen kaventaminen on uusien positiivisten ajattelumallien rohkeaa esilletuontia ja näkökulman valtavirtaistamista alueelliseen kontekstiin sopivaksi Ennestään terveiden ja toimintakykyisten terveyden edistäminen ei juurikaan tuo lisäarvoa koko väestön terveyden edistämistyöhön On eettistä, tehokasta, taloudellista ja järkevää edistää niiden väestöryhmien terveyttä, joissa on suurin kehityspotentiaali

    34. KIITOS!

More Related