Sanitaatioratkaisut ja niiden valinta

1. Sanitaatioratkaisut ja niiden valinta Käymäläseura Huussi ry TAMK Projektisuunnittelija Sari Huuhtanen 30.9.2005

2. Esityksen sisältö • Sanitaatioprojektin tavoite ja sanitaatioratkaisuun kohdistuvat vaatimukset • Sanitaatioratkaisuun vaikuttavia tekijöitä • Sanitaatiomallien esittely

3. Sanitaatioprojektin tavoite • Tavoitteena riittävän hyvä perussanitaatio, jolla parannetaan ja ylläpidetään terveellistä elämää ja elinympäristöä. • Perussanitaation määritelmä (YK:n kestävän kehityksen kokous v. 2002, World Summit on Sustainable Development, WSSD) • kotitalouksien sanitaatiomenetelmien kehittäminen ja käyttöönotto • julkisten laitosten, erityisesti koulujen, sanitaation parantaminen • hyvien hygieniatapojen edistäminen • lasten koulutuksen lisääminen • sosiaalisesti, kulttuurillisesti ja taloudellisesti sopivan teknologian ja käyttäytymisen edistäminen • uudenlaisten rahoitus ja yhteistyömekanismien luominen • sanitaation yhdistäminen vesihuoltoon tavalla, joka ei vaikuta ympäristöön haitallisesti.

4. Sanitaatioratkaisun vaatimuksetValitun menetelmän tulisi: • ehkäistä ennalta tauteja - ihmiset eristettävä ulosteilta ja niiden sisältämiltä mahdollisilta taudinaiheuttajilta sekä haittaeläimiltä • suojella vesilähteitä - pohjavesiin ja pintavesiin ei valumia • suojella ympäristöä - vedet ja maaperä puhtaiksi, ravinteet mahdollisuuksien mukaan kiertoon • olla yksinkertainen ja taloudellinen - ratkaisu sopii alueen asukkaiden tarpeisiin ja mahdollisuuksiin toteuttaa, käymälä tulee olla helposti puhdistettava ja korjattava • ottaa huomioon kulttuuri - Ratkaisun tulee sopia paikallisiin tapoihin, uskomuksiin ja muuhun kulttuuriin • ottaa huomioon kaikki ihmisryhmät - lapset ja aikuiset, miehet ja naiset, sairaat ja vammautuneet jne.

5. TaustaselvitysProjektia aloitettaessa selvitettävä mm. • käyttäjien sosiaaliset, kulttuurilliset, tekniset sekä taloudelliset taustatekijät • alueen fyysiset ominaispiirteet (ilmasto, maaperä, pohjavesi, pintavesilähteet yms.) • olemassa olevien sanitaatiotilojen määrä ja laatu • annettu hygieniakoulutus ja sen onnistuminen • aikaisemmat ja käynnissä olevat muut projektit alueella.

6. Taustatieto vaikuttaa! • Käyttäjien väestöprofiili, ikä- ja sukupuolijakaumat > tarvittavien sanitaatiotilojen määrä ja laatu, käyttäjät tulevaisuudessa • Sanitaatiokulttuuri sis. mm. seuraavat seikat: • psykologiset tekijät > asenteet käymälän lopputuotetta ja sen käsittelyä kohtaan • uskonto > traditiot, hygieniatottumukset, veden käyttö • sukupuolisidonnaisuus > fyysiset eroavaisuudet, tarpeet ja vaatimukset erilaisia, sukupuolirajoitukset eri kulttuureissa, hygieniakoulutus jne. • taloudelliset tekijät > kuinka paljon asukkailla on varaa panostaa taloudellisesti • yhteiskunnalliset ja institutionaaliset tekijät > miten yhteisössä suhtaudutaan projekteihin, yksilökeskeisyys/ ryhmäosallistuminen, miten valtion/ aluehallinnon taholta tuetaan projekteja

7. Sanitaatioratkaisuja, mallejaYksinkertainen kuoppakäymälä (Pit latrine) • halpa, helppo rakentaa, ei tarvitse paljoa asiantuntemusta • huomattavia kärpäs- ja hajuongelmia, hygienia- ja terveysongelmia, ravinteiden ja pato-geenien suotuminen maaperään ja pohja-veteen, ei voida käyttää alueella, joissa pohja-vesi korkealla tai kallio-perä lähellä, myös valumavedet haittaavat Kuva: WECD, muokannut Ari Laukkanen

8. Tuuletettu käymälä(ventilated improved pit latrine, VIP) • kärpäs- ja hajuongelmat vähenevät, halvempia rakentaa kuin vettä käyttävät, ei tarvitse paljoa asiantuntemusta • kustannukset suuremmat kuin yksinkertaisissa kuoppakäymälöissä, hämärä sisätila voi haitata käyttöä, ravinteiden ja patogeenien suotuminen maaperään ja pohjaveteen, ei voida käyttää alueella, joissa pohjavesi korkealla tai kallioperä lähellä, myös valumavedet haittaavat Kuva: WECD, muokannut Ari Laukkanen

9. Korotettu, kaksisäiliöinen VIP • voidaan käyttää myös alueilla, joilla pohjavesi korkealla tai ei mahdollisuutta kaivaa kuoppaa • kaksisäiliöisyys helpottaa käyttöä ja pidentää käyttöikää, voidaan muuntaa pienillä toimilla kompostoivaksi käymäläksi Kuva: WECD, muokannut Ari Laukkanen

10. Huuhdeltava kuoppakäymälä(pour-flush latrine) • voidaan käyttää kulttuureissa, joissa vettä halutaan käyttää pesuun, kärpäs- ja hajuongelma vähäinen • kustannukset suuremmat kuin em. malleissa; vettä täytyy olla käytettävissä; ei voida käyttää silloin, jos pyyhkimiseen käytetään kookkaita materiaaleja, ravinteiden ja patogeenien suotuminen maaperään ja pohjaveteen Kuvat: WECD, muokannut Ari Laukkanen

11. Kompostoiva kuoppakäymälä(composting latrine) • saadaan hyödyllistä maanparannusainetta ja lannoitetta, voidaan käyttää alueilla, joilla pohjavesi korkealla tai kuoppa vaikea kaivaa, vähäiset valumat • kuivikeaineen käyttö (esim. ruohoa, lehtiä, purua), lopputuotteen käsittely vaatii aikaa ja koulutusta, lopputuotteen käsittelyyn ja käyttöön voi olla ennakkoluuloja kulttuuristen ym. seikkojen takia, matalan kuopan takia ei saisi olla suuria pintavalumia Kuvat: Hesperian Foundation

12. Kompostoiva kuivakäymälä virtsan erottelulla(dry-toilet with urine separation) • saadaan hyödyllistä maanparannusainetta ja lannoitetta, virtsan ravinteet saadaan erikseen talteen, voidaan käyttää alueilla, joilla pohjavesi korkealla tai kuoppa vaikea kaivaa, ei valumia ympäristöön • käytettävä kuivikeainetta, lopputuotteen käsittely vaatii aikaa ja koulutusta, lopputuotteen käsittelyyn ja käyttöön voi olla ennakko-luuloja kulttuuristen ym. seikkojen takia Kuva: WECD, muokannut Ari Laukkanen

13. Käymälätyypin valintaan vaikuttavia alueen ominaisuuksia Kaavio: Sari Huuhtanen ja Ari Laukkanen

14. Käymälän sijainnin valintaanvaikuttaa mm. • käyttäjien määrä ja heidän sijoittumisensa alueelle • alueen maastolliset ominaisuudet • maaperä (maalaji, kaivettavuus, veden läpäisevyys) • pohjaveden pinta ja peruskallio • kaivot ja/tai pintavesilähteet Kuvat: Hesperian Foundation, muokannut Sari Huuhtanen

15. Projektin onnistumisen kannalta tärkeää: • perusteellinen taustaselvitys • yhteisön osallistuminen projektiin kaikissa sen vaiheissa: • tarpeiden kartoitukseen, suunnitteluun, ihmisten innostamiseen • koulutukseen • toteutukseen • valvontaan ja seurantaan • asukkaiden taloudellinen panostus rakennusvaiheessa (väh. osa-rahoitus esim. ulko-ratkaisu), käymälöiden kunnossapito asukkaiden vastuulla (korjaus, siivous, lopputuotteen hyöty-käyttö)

16. Projektin onnistumisen kannalta tärkeää: • hygienia- ja terveyskoulutus osana projektia • terveyskoulutuksen lisäksi tarvitaan yleensä myös sanitaatiotilojen käyttöön ottamiseksi muita motivaatiokeinoja (esim. yksityisyyden, turvallisuuden ja hygienian parantaminen, korkeampi sosiaalinen status • pilottikohteet projektien esittelemiseksi tärkeitä (esim. kompostoivissa käymälöissä koeviljelmät lopputuotteella)