1 / 79

OTOS 2 : KUVAUS

OTOS 2 : KUVAUS. Otos ja kuvaus. Otokseen ei liity vain se mitä kuvataan ( mise en scène ), vaan myös miten kuvataan Otoksessa kolme keskeistä elementtiä: Valokuvaukselliset piirteet (optiikka, filmi) Rajaus Kesto. Otoksen valokuvauksellisia piirteitä. Filmimateriaalin piirteitä

nubia
Download Presentation

OTOS 2 : KUVAUS

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. OTOS 2 : KUVAUS

  2. Otos ja kuvaus • Otokseen ei liity vain se mitä kuvataan (mise en scène), vaan myös miten kuvataan • Otoksessa kolme keskeistä elementtiä: • Valokuvaukselliset piirteet (optiikka, filmi) • Rajaus • Kesto

  3. Otoksen valokuvauksellisia piirteitä • Filmimateriaalin piirteitä • Valoherkkyys • "Hidas" filmi; pitkä valotusaika tai paljon valoa; laaja sävyasteikko, hieno rae • "Nopea" tai herkkä filmi; lyhyt valotusaika; kontrastinen; rakeinen • Erilaiset värityypit (technicolor; Agfa; Kodak; Fuji); värilämpötila • Valotus • "normaalivalotus" • ylivalotus (liian kirkas) • alivalotus (liian tumma)

  4. Otoksen valokuvauksellisia piirteitä • Liikkeen nopeus • normaali nopeus; hidastus; nopeutus; pysäytyskuva • Teatterielokuva: 24 kuvaa sekunnissa (16---20 - mykkäelokuva) kuvausnopeus=esitysnopeus • Perspektiivi • objektiivin polttoväli • laajakulma • normaali • tele • zoom • terävyysalue • syväterävä kuva=laaja terävyysalue

  5. Kuvasuhteet

  6. Esitysformaatteja 35 mm standardi (4/35), 70 mm laajakangas (5/70) Jättikangaskoot (8/70 ja 15/70 – IMAX)

  7. Kuvasuhteita TV:n kuvasuhteet 4:3 = 1.33:1 (Academy ratio) 16:9 = 1.78:1 (ei käytössä teatteri- elokuvissa)

  8. Varhainen äänielokuvan esitysformaatti 1.17:1 (1.2:1) (William Wellman, Public Enemy, USA 1931)

  9. Äänielokuvan kuvakoko (Acadamy ratio) 1.37:1 (Jean Renoir: La Règle de Jeu - Rules of the Game - Pelin säännöt, Ranska 1939

  10. ’Amerikkalainen’ laajakuva 1.85:1 (James Cameron: Aliens 1986)

  11. ’Eurooppalainen’ laajakuvaformaatti 1.66:1

  12. Ranskalainen laajakuvaformaatti 1.75:1 (Bernardo Bertolucci: Last Tango in Paris - Viimeinen tango Pariisissa, Ranska-Italia 1973)

  13. Cinemascope-kuva filmillä (Godard, Made in USA)

  14. Cinemascope-kuva valkokankaalla anamorfisen optiikan laajennuksen jälkeen (Godard, Made in USA)

  15. Täyteen ruutuun (’full frame’) kuvattu laajakuva (1.85:1) Projisoitaessa kuva rajataan mustaan poikkiviivaan. (Martin Scorsese: Raging Bull - Kuin raivohärkä, USA 1980)

  16. Maskeilla rajattu laajakuva (valkoiset viivat lisätty) (Jean-Pierre Melville: Le Samurai, Ranska 1967)

  17. Cinemascope-kuva jossa henkilöt on sommiteltu kuva-alan ääripäihin

  18. Videoversion pan-and-scan -ratkaisu: otos toisesta henkilöstä ja...

  19. …leikkaus toiseen.

  20. Televisio ja laajakuvaformaatit, sinisen ja punaisen välissä oleva alue ei näy televisiossa.

  21. Mel Gibsonin Cinemascopena kuvattu Braveheart valkokankaalla (siniset rajat) ja televisiossa (punainen rajaus).

  22. Syvyysvaikutelma

  23. Keskeisperspektiivi maalaustaiteessa (Rafael, Ateenan koulu)

  24. Syvyyden korostaminen kolmiomaisen kuvasommitelman ja keskeisperspektiivin avulla.Franz Hofer: The Black Ball, 1913

  25. Keskeisperspektiivi

  26. Lähes täysin symmetrinen kompositio, joka on varsin harvinainen. (Clara Law: Quiyue yue - Syksyn Kuu, Hong Kong 1992)

  27. Perspektiivisyvyyden korostaminen mise en scénen ja kuvasommittelun avulla. Une dame vraiment bien,1908

  28. Etuala ja tausta

  29. Henkilösijoittelun ja valaistuksen avulla luotu kolmetasoinen syvyys, keskellä kirkkaimmin valaistu Sidney Greenstreet. John Huston: Maltese Falcon, 1941

  30. Kolmetasoinen ’zig zag’ -syvyyssommittelu. William Wyler: These three, 1936

  31. Kapea kuva-ala joka keskittyy kasvoihin. Idrissa Ouedrago: Yaaba, Burkina Faso-Ra-Sveitsi 1989

  32. Syvyyden luominen optiikan ja henkilöhahmojen sijoittelun avulla Orson Welles: Citizen Kane 1941

  33. Kahden kuvatason jyrkkä ero, sade erottaa henkilöhahmot toisistaan Kozintsev & Trauberg: Uusi Babylon, Neuvostoliitto 1929

  34. Objektiivin polttoväli Laajakulma - normaali - tele

  35. Laajakulmaobjektiivin korostama syvyys ja sen tuottama ’vääristynyt’ vaikutelma joka korostuu erityisesti puoli- ja lähikuvan yhteydessä. Spike Lee: Do the Right Thing, USA 1989

  36. Laajakuvavääristymää neuvostoliittolaisittain: (Mikhail Kalatozov: Letjat zhuravli (Cranes are flying),1957)

  37. Edelleen laajakulmalinssin tuottamaa etualan vääristymää Clarence Brown: A Woman of Affairs, USA 1928

  38. Normaaliobjektiivi minimoi perspektiivivääristymiä Howard Hawks: His Girl Friday-Meidän vastaeronneitten kesken, USA 1940

  39. Beatles teleobjektiivin läpi nähtynä Richard Lester: A Hard Day’s Night, Englanti 1964

  40. Teleobjektiivin kutistamaa tilaa, lentokenttä kadulla? Godfrey Reggio: Koyaanisqatsi, 1983

  41. 2 syvyystason esittäminen samassa otoksessa etsivän tarkennuksen avulla:kuva on tarkennettu etualalla olevaan henkilöön.

  42. …jonka jälkeen kamera tarkentaa taustalla olevaan henkilöön (The Insider)

  43. Syvätarkkaa kuvausta. Kuvan etu- ja taka-alan ristiriita korostuu kuvan diagonaalisten linjojen myötä. (Erich von Stoheim, Greed - Ahneus, USA 1924)

  44. Syvätarkkakuvaus. Kuvan takaosaa ja rajausta korostetaan pyöreällä maskilla. (Stroheim: Greed)

  45. Syvätarkkuutta Orson Wellsin (ja kuvaaja Gregg Tolandin) Citizen Kanessa (1941)

  46. Syvätarkkuutta ranskalaisittain, sekä kuvan etu- että taka-ala ovat tarkkoja. Melvillen kunnianosoitus Wellesille. (Jean-Pierre Melville: Silence de la mer, Ranska 1947)

  47. Kuvarajaus - Framing • erottaa toisistaan kuvansisäisen (onscreen)ja kuvanulkoisen tilan (offscreen) • Kuvakoot (etäisyys kohteesta) • Kameran asento ja sijainti (kuvakulma, korkeus) • Liikkuva rajaus

  48. Rajauksen funktiot • Huom! rajauksilla ei ehdottomia ja pysyviä merkityksiä (alkulma voi korostaa valtaa, mutta ei välttämättä tee sitä); rajauksilla aina oma funktionsa koko elokuvan kontekstissa • Kerronnallisia funktioita: • kuvanulkoisen tilan luominen • kerronnallisesti tärkeän yksityiskohdan eristäminen • otoksen merkitseminen "subjektiiviseksi" • katsojan sijoittaminen tiettyyn kerronnallisen tilan osaan (saarnaajan yleisö) • vino rajaus voi merkitä tietyt otokset muusta elokuvasta selvästi erillisiksi • rajaukset motiiveina (Casper Gutman Maltan haukassausein alakulmasta) • rajaukset voivat nousta esiin poikkeavuutensa takia • Otosta itseään korostavia funktioita: • tekstuurin esiin nostaminen (lähikuva) • suuren tilan vaikutelman luominen (yleiskuvat) • uudenlaiset näkökulmat objekteihin • sinänsä kiinnostavat kuvakulmat (tanssija ylhäältä)

  49. Kohtaus hotellin aulassa, Roger Thornhill (Cary Grant) yrittää selvittää missä on salaperäinen George Kaplan joksi häntä luullaan. (Hitchcock: North by Northwest - Vaarallinen romanssi, USA 1959)

  50. Yllättäen hän huomaa jotakin, Grantin katse viittaa kuvan ulkopuoliseen tilaan

More Related