Kuntauudistus ja tulevaisuuden sosiaali ja terveyspalvelut
This presentation is the property of its rightful owner.
Sponsored Links
1 / 31

Kuntauudistus ja tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelut PowerPoint PPT Presentation


  • 64 Views
  • Uploaded on
  • Presentation posted in: General

Kuntauudistus ja tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelut. 2012 Valtiosihteeri Anna-Kaisa Ikonen. Mistä kuntauudistuksessa on kyse?. Kuntauudistuksella vastataan tulevaisuuden toimintaympäristön koviin haasteisiin - kuten Paras-uudistuksessakin - mutta määrätietoi-

Download Presentation

Kuntauudistus ja tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelut

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation

Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author.While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server.


- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - E N D - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Presentation Transcript


Kuntauudistus ja tulevaisuuden sosiaali ja terveyspalvelut

Kuntauudistus ja tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelut

2012

Valtiosihteeri Anna-Kaisa Ikonen


Kuntauudistus ja tulevaisuuden sosiaali ja terveyspalvelut

Mistä kuntauudistuksessa on kyse?

Kuntauudistuksella vastataan tulevaisuuden

toimintaympäristön koviin haasteisiin - kuten

Paras-uudistuksessakin - mutta määrätietoi-

semmin, koska olemme 6 vuotta viisaampia

ja 6 vuotta enemmän myöhässä.

Sekin, että olemme 6 vuotta

väsyneempiä Paraksen jäljiltä,

on yksi realiteetti!


Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen

Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen

  • Kuntauudistuksen tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen kuntarakenne.

  • Vahva peruskunta muodostuuluonnollisista työssäkäyntialueista ja on riittävän suuri pystyäkseen itse vastaamaan peruspalveluista

  • Valtionosuusjärjestelmä uudistetaan osana kuntarakenneuudistusta.

  • Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistamiseksi säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä, rahoitusta, kehittämistä ja valvontaa koskeva laki. Järjestämislain ja muiden sektorilakien valmistelu sovitetaan yhteen valtakunnalliseen kuntauudistukseen sekä aikataulullisesti että sisällöllisesti.

  • Henkilöstön asema muutosprosesseissa turvataan nykylainsäädännön tasoisena

  • Selvitetään kullekin alueelle tarkoituksenmukainen kunta- ja palvelurakenne

    • uudistus koskee siis yhtä lailla maaseutua kuin kaupunkiseutuja

  • Kuntarakenneuudistus muodostaa perustan kuntalain kokonaisuudistukselle


Mit kuntauudistuksessa syntyy uusia kuntia

Mitä kuntauudistuksessa syntyy? Uusia kuntia.

Mikä uudistuksessa muuttuu?

  • Kuntarakenne

  • Kunnan tehtävät ja velvoitteet

  • Rahoitus (valtionosuusuudistus!)

  • Toimintamallit

    • tuottavuus ja tuloksellisuus

    • hyvien käytäntöjen hyödyntäminen

    • toiminnan kustannusten ja laadun arviointi

  • Johtaminen ja demokratia

    • Virkajohdon ja poliittisen johtamisen selkeytys (vrt. pormestarimalli, päätoiminen kh:n puheenjohtajuus)

    • Demokratiamallien kehittäminen, suora demokratia, vuorovaikutus, kunnanosahallinto tms.

    • Valinnanvapaus ja kuntalaisten osallisuus laajemmin nähtynä


Kuntauudistus ja tulevaisuuden sosiaali ja terveyspalvelut

1.

Turvataan

kuntapalvelut

ja kansalaisten

yhdenvertaisuus

koko maassa

2.

Kootaan

kunta- ja palvelu-rakenteita yhteen ja varmistetaan niiden

demokraattinen ohjaus

6.

Uudistetaan

kuntarakenteita

suunnitelmallisesti ja

alueita kokonaisuuksina

tarkastellen

Miksi

valtakunnallinen

kuntauudistus

vuosina

2011-2014?

3.

Luodaan pohja sosiaali- ja terveyspalveluiden ja muiden suurempaa väestöpohjaa edellyt-tävien palveluiden järjestämiselle

5.

Vahvistetaan

kuntien elinvoimaa

sekä ehkäistään

yhdyskuntarakenteen

hajautumista erityisesti

kaupunkiseuduilla

4.

Turvataan kunta-

palveluiden rahoitus-

pohjaa ja parannetaan

julkisen talouden

kestävyyttä


Kuntauudistus ja tulevaisuuden sosiaali ja terveyspalvelut

Kuntauudistuksen aikataulusuunnitelma

2011

2014

2012

2013

Kunnallishallinnon rakennelaki

Asian-

tuntija-

kuule-

miset

Hallituksen

esitys

Lakiesityksen

laatiminen

Lakiesitys

EK:ssa

Kunnallis-

hallinnon

rakenne-

työryhmä

(Ministeri Tölli)

Kunnallis-hallinnon rakenne-työryhmä

(Ministeri Virkkunen)

Kri-

tee-

rien

vah-

vista-

minen

Uutta kuntarakennetta koskevat ratkaisut

Kunta-

kuule-

miset

Selvitys ja ehdotus

kriteereistä

VALMISTELUVAIHE

PÄÄTÖKSENTEKOVAIHE

6


Kuntauudistus ja tulevaisuuden sosiaali ja terveyspalvelut

Suomen väestöllisen huoltosuhteen muutokset vuosina 1970-2040

indeksi

indeksi

80

80

70 lasta ja vanhusta 100 työikäistä kohti

Talous

kiristyy

70

70

Hoivatarve

kasvaa

60 lasta ja vanhusta 100 työikäistä kohti

60

60

Eläköityminen

lisääntyy

”Karpalonmäen” nousu on

juuri alkanut ja sitä kestää

20 vuotta!

Hyvinvointiyhteiskunnan

rakentamisvaiheessa oli

hyvin edullinen huoltosuhde

50

50

40

40

0

0

1980

1990

1970

2000

2010

2020

2030

2040

vuosi


V est nmuutos 2010 2030 maakunnittain prosentteina

Väestönmuutos 2010-2030maakunnittain, prosentteina

VM/Kunta, Tilastokeskuksen väestöennuste


Pirkanmaa kuntien v est nmuutos 2010 2030

Pirkanmaa: kuntien väestönmuutos 2010-2030

VM/Kunta, Tilastokeskuksen väestöennuste


Pirkanmaa kuntien v est llinen huoltosuhde 2010 ja 2030

Pirkanmaa: kuntien väestöllinen huoltosuhde 2010 ja 2030


Pirkanmaa v est llinen huoltosuhde 2010

Virrat

Kihniö

Mänttä-Vilppula

Parkano

Ruovesi

Ikaalinen

Juupajoki

Ylöjärvi

Tampere

Hämeenkyrö

Orivesi

Nokia

Kangasala

Pirkkala

Sastamala

Lempäälä

Pälkäne

Vesilahti

Valkeakoski

Akaa

Punkalaidun

Urjala

Pirkanmaa: Väestöllinen huoltosuhde 2010

Alle 70

70-89

90-115

116-120

121-129

Yli 130

Manner-Suomi keskiarvo 60,1


Pirkanmaa v est llinen huoltosuhde 2030

Virrat

Kihniö

Mänttä-Vilppula

Parkano

Ruovesi

Ikaalinen

Juupajoki

Ylöjärvi

Tampere

Hämeenkyrö

Orivesi

Nokia

Kangasala

Pirkkala

Sastamala

Lempäälä

Pälkäne

Vesilahti

Valkeakoski

Akaa

Punkalaidun

Urjala

Pirkanmaa: Väestöllinen huoltosuhde 2030

Alle 70

70-89

90-115

116-120

121-129

Yli 130

Manner-Suomi keskiarvo 73,0


Pirkanmaa yli 75 vuotiaiden osuus 2030

Virrat

Kihniö

Mänttä-Vilppula

Parkano

Ruovesi

Ikaalinen

Juupajoki

Ylöjärvi

Tampere

Hämeenkyrö

Orivesi

Nokia

Kangasala

Pirkkala

Sastamala

Lempäälä

Pälkäne

Vesilahti

Valkeakoski

Akaa

Punkalaidun

Urjala

Pirkanmaa: Yli 75-vuotiaiden osuus 2030

Alle 14,0 %

14,0 – 16,9 %

17,0 – 19,9 %

20,0-23,9 %

Yli 24,0 %


Kuntauudistus ja tulevaisuuden sosiaali ja terveyspalvelut

Väestötekijöiden vaikutus peruspalvelujen kysyntään Suomessa 2010-2030 (indeksi 2010 = 100)

v. 2009

M€

Menoerä

v. 2020

v. 2010

v. 2030

  • SOSIAALIPALVELUT5005100121148

  • lasten päivähoito2560100106104

  • vanhainkodit 974100141204

  • kotipalvelut 741100133182

  • palveluasuminen (arvio) 730100136193

TERVEYSPALVELUT9307100115133

- erikoissairaanhoito5545100112125

- perusterveydenhuolto3762100119145

  • KOULUTUSPALVELUT7006100 99103

  • - esiopetus 305100108108

  • perusopetus4122100 104108

  • lukiokoulutus 641100 89 96

  • ammatillinen koulutus1467100 95 98

  • ammattikorkeakoulut 471100 96 94

Lähde: Sosiaali- ja terveysministeriö


Kuntauudistus ja tulevaisuuden sosiaali ja terveyspalvelut

Kuntien näkymä 2012-2024 olettaen, että kunnat sopeuttavat

40,0

40,0

vero%

30,0

30,0

Jos tasapainotetaan velalla...

20,0

20,0

19,8

19,8

19,8

19,8

19,7

10,0

10,0

0,0

0,0

2016

2010

vuosi

2024

2012

2020

0,0

0,0

5,9

7,1

15,9

20,0

20,0

29,8

40,0

40,0

54,0

Sopeutus toimintakatteesta:

60,0

60,0

v. 2011 2 % (n. 0,5 mrd.€)

v. 2012 2 % (n. 0,5 mrd.€)

80,0

v. 2013 1 % (n. 0,25 mrd.€)

80,0

v. 2014 1 % (n. 0,25 mrd.€)

mrd €

Vanhusrakenteesta otetaan

huomioon 20 %

100,0

100,0

nettovelka

120,0

120,0

Ennakkotieto kuntarakenneselvityksen talousanalyysista

15


Kuntauudistus ja tulevaisuuden sosiaali ja terveyspalvelut

Kuntien näkymä 2012-2024 oletuksella, että kunnat sopeuttavat

40,0

40,0

vero%

30,0

30,0

Jos tasapainotetaan veroprosentilla

24,1

23,2

22,6

20,0

20,0

20,3

19,7

10,0

10,0

0,0

0,0

2016

2010

vuosi

2024

2012

2020

0,0

0,0

5,9

6,6

8,6

8,2

10,5

20,0

20,0

Velkatasapainotarkastelu

40,0

40,0

Sopeutus toimintakatteesta:

60,0

60,0

v. 2011 2 % (n. 0,5 mrd.€)

v. 2012 2 % (n. 0,5 mrd.€)

v. 2013 1 % (n. 0,25 mrd.€)

80,0

80,0

v. 2014 1 % (n. 0,25 mrd.€)

mrd €

Vanhusrakenteesta otetaan

huomioon 20 %

100,0

100,0

nettovelka

120,0

120,0

Ennakkotieto kuntarakenneselvityksen talousanalyysista


Kuntauudistus ja tulevaisuuden sosiaali ja terveyspalvelut

Kuntauudistuksen ytimessä on kolme (3) sellaista isoa

kysymystä, joista olisi syytä käydä todella vakavaa keskustelua

1.

Kuinka suomalainen

hyvinvointiyhteiskunta selviytyy 2020- ja 2030-luvusta?

2.

Kuinka hyvin kunta-

perusteinen järjestelmä kestää

2020- ja 2030-luvulla?

3.

Kuinka vähän onnistumme

siirtämään ylimääräistä talouden

taakkaa pienten ikäluokkien harteille

2020- ja 2030-luvulla?

Oletettavasti työmme

tuloksia tullaan ensi vuosi- kymmenellä arvioimaan paljolti siitä näkökulmasta, kuinka hyvin onnistumme noiden kolmen ison kysymyksen ratkaisemisessa


Ty ss k yntialue ja muut kuntauudistuksen n k kulmat esimerkkin tampereen kaupunkiseutu

Työssäkäyntialue ja muut kuntauudistuksen näkökulmatEsimerkkinä Tampereen kaupunkiseutu


Kuntauudistus ja tulevaisuuden sosiaali ja terveyspalvelut

Kuntauudistuksen tarkastelunäkökulmat

1. Palvelutarpeiden

kehitystarkastelu

2010-2030

6. Erityisalueet

(esim. kieliolosuhteet) ja kuntaliitosten edelly- tysten tarkastelu

2. Kuntatalouden

kehitystarkastelu

2010-2020

Uudet

vahvat kunnat

(~elinvoimaiset ja toiminta-

kykyiset kunnat)

3. Asumisen ja

yhdyskuntarakenteen

kehitystarkastelu

2010-2030

5. Palveluiden

järjestämisalueet

(esim. SOTE)

4. Työssäkäyntialueet

ja asiointialueet


Kuntauudistus ja tulevaisuuden sosiaali ja terveyspalvelut

Pirkanmaa/pendelöinti yli 10%(suluissa omassa kunnassa työssäkäyvien osuus)

Virrat

(77,5%)

Kihniö

(70,1%)

15,7%

Parkano

(80,1%)

Mänttä-Vilppula

(80,4%)

Ruovesi

(75,9%)

Ylöjärvi

(38,4%)

Ikaalinen

Juupajoki

(68,4%)

(57,8%)

11,5%

45,4%

12,6%

Tampere

Orivesi

(81,6%)

22,2%

(57,2%)

Hämeenkyrö

(52,8%)

21,1%

Kuhmalahti(liittynyt Kangasalaan)

36,0%

Kangasala

(40,3%)

57,2%

57,2%

Sastamala

Nokia

(73,1%)

(50,6%)

47%

Pirkkala

(26,7%)

47,9%

17,7%

12,3%

Pälkäne

(57,2%)

Lempäälä

(34,5%)

Vesilahti

(31,8%)

37,6%

13,1%

Valkeakoski

Akaa

(48,7%)

(70,9%)

Punkalaidun

25%

(65,6%)

Kylmäkoski(liittynyt Akaaseen)

Urjala

(65,0%)

17


Kuntauudistus ja tulevaisuuden sosiaali ja terveyspalvelut

Pirkanmaa/pendelöinti yli 20%(suluissa omassa kunnassa työssäkäyvien osuus)

Virrat

(77,5%)

Kihniö

(70,1%)

Parkano

(80,1%)

Mänttä-Vilppula

(80,4%)

Ruovesi

(75,9%)

Ylöjärvi

(38,4%)

Ikaalinen

(68,4%)

Juupajoki

(57,8%)

45,4%

22,2%

Tampere

Orivesi

(81,6%)

(57,2%)

Hämeenkyrö

(52,8%)

21,1%

Kuhmalahti(liittynyt Kangasalaan)

36,0%

Kangasala

(40,3%)

57,2%

57,2%

Sastamala

Nokia

(73,1%)

(50,6%)

47%

Pirkkala

(26,7%)

47,9%

12,3%

Pälkäne

(57,2%)

Lempäälä

(34,5%)

Vesilahti

(31,8%)

37,6%

Valkeakoski

Akaa

(48,7%)

(70,9%)

Punkalaidun

25%

(65,6%)

Kylmäkoski(liittynyt Akaaseen)

Urjala

(65,0%)


Kuntauudistus ja tulevaisuuden sosiaali ja terveyspalvelut

Pirkanmaa/pendelöinti yli 40%(suluissa omassa kunnassa työssäkäyvien osuus)

Virrat

(77,5%)

Kihniö

(70,1%)

Parkano

(80,1%)

Mänttä-Vilppula

(80,4%)

Ruovesi

(75,9%)

Ylöjärvi

(38,4%)

Ikaalinen

(68,4%)

Juupajoki

(57,8%)

45,4%

Tampere

Orivesi

(81,6%)

(57,2%)

Hämeenkyrö

(52,8%)

Kuhmalahti(liittynyt Kangasalaan)

Kangasala

(40,3%)

57,2%

57,2%

Sastamala

Nokia

(73,1%)

(50,6%)

47%

Pirkkala

(26,7%)

47,9%

Pälkäne

(57,2%)

Lempäälä

(34,5%)

Vesilahti

(31,8%)

Valkeakoski

Akaa

(48,7%)

(70,9%)

Punkalaidun

(65,6%)

Kylmäkoski(liittynyt Akaaseen)

Urjala

(65,0%)

19


Sosiaali ja terveydenhuolto kuntauudistuksessa ja hallitusohjelmassa

Sosiaali- ja terveydenhuolto kuntauudistuksessa ja hallitusohjelmassa


Sote n k kulmia kuntauudistukseen

Sote-näkökulmia kuntauudistukseen

  • Yhdenvertaisuus

  • Palvelujen järjestäminen

  • Osaavan työvoiman saatavuus

  • Saatavuus ja saavutettavuus

  • Erikoisosaamisen ja –palvelujen vahvistaminen, lähipalvelut

  • Kuntatalouden tasapainottaminen

  • Kuntarakenteiden ja palvelurakenteiden yhtenäistäminen


P ministeri kataisen hallitusohjelma sote palvelurakenneuudistus

Pääministeri Kataisen hallitusohjelma:sote-palvelurakenneuudistus

Vahvan kunnan vaihtoehtona voidaan tarvittaessa antaa mahdollisuus poikkeusmenettelyyn, jossa kunnat yhdessä voivat muodostaa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis- ja rahoitusvastuuseen kykeneviä, väestöpohjaltaan riittävän suuria sosiaali- ja terveydenhuoltoalueita.

Kuntien ja sote-alueiden yhteisiä tehtäviä varten on viisi erityisvastuualuetta (Erva). Erva-alueen tehtäviin kuuluvat muun muassa vaativat keskitettävät terveyden- ja sosiaalihuollon palvelut sekä alueellaan tutkimukseen, kehittämiseen ja koulutukseen liittyviä tehtäviä.

16.1.2012 Paula Risikko


Hallitusohjelma rahoitusuudistus

Hallitusohjelma: rahoitusuudistus

Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus- ja järjestämisvastuu on samalla organisaatiolla (kunta tai sote-alue).

Kunnallista terveyspalvelujärjestelmää ja sv-järjestelmää yhteen sovitetaan monikanavaisen rahoitusjärjestelmän ongelmien vähentämiseksi. Tehostetaan terveydenhuollon, sosiaalivakuutuksen ja kuntoutuksen eri toimijoiden välistä yhteistyötä ja raportointia niin, että muodostetaan asiakkaiden kannalta tavoitteelliset ja toiminnalliset hoito- ja palveluketjut, joiden kokonaiskustannukset ovat järjestämisvastuussa olevilla tahoilla hallinnassa.

Sovitetaan yhteen Kelan järjestämä ja rahoittama psykoterapia ja kuntoutus muuhun julkiseen palvelukokonaisuuteen. Selkeytetään lääkinnällisen kuntoutuksen työnjakoa ja yhteistyötä erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja Kelan kanssa.

Valtionosuusjärjestelmä uudistetaan osana kuntarakenne-uudistusta. Järjestelmää yksinkertaistetaan ja selkeytetään. Järjestelmän kannustavuutta parannetaan.

16.1.2012 Paula Risikko


Tulevaisuuden haasteet miksi rakenneuudistus tarvitaan

Tulevaisuuden haasteet miksi rakenneuudistus tarvitaan?

Väestön ikärakenteen muutokset kansallisesti ja alueellisesti

Taloustaantuma → vaikutukset pitkäaikaisia

Muuttoliike, potilaiden ja asiakkaiden liikkuvuus

Ihmisten eriarvoisuus palvelujen saatavuudessa

Peruspalvelujen tila edelleen heikentynyt

Järjestelmän pirstaleisuus ja kompleksisuus

Kokonaisvastuun kantaminen asiakasprosessista vaikeaa

Johdettavuus ja ohjattavuus heikkoa sekä hajanaista

Kokonaiskustannusten heikko hallittavuus

Riittämättömät mahdollisuudet ICT:n hyödyntämiseen

Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat osa muita hyvinvointipalveluja

- eivät erillisiä

16.1.2012 Paula Risikko


Edellytyksi toimivien sote palvelujen varmistamiseksi

Edellytyksiä toimivien sote-palvelujen varmistamiseksi

Sote järjestettävä yhtenä kokonaisuutena

Sote osana muuta yhteiskunnallista päätöksentekoa

Järjestämis- ja rahoitusvastuu oltava samassa organisaatiossa

Nykyistä laajemmat väestöpohjat

Osaamisen turvaaminen

Palvelujärjestelmän johtaminen, ohjaaminen ja kehittäminen kokonaisuutena

Sote-palvelujen talouden vakauden ja kestävyyden turvaaminen

16.1.2012 Paula Risikko


Uudistuksen eteneminen

Uudistuksen eteneminen

VM:n kuntarakennetyöryhmä valmistelee kuntauudistuksen tarkemmat kriteerit ja etenemisen tammikuun 2012 loppuunmennessä. Osana tätä työtä STM valmistelee kuntauudistuksen sote-kriteereitä.

Kuntarakenneselvityksen valmistuttua toteutetaan helmi-maaliskuussa 2012 alueellinen kuulemiskierros, jonka pohjalta valmistellaan hallituksen esitys eduskunnalle puitelain korvaavaksi rakennelaiksi.

Sen jälkeen kun kuntauudistuksen linjat ovat selvillä, ratkaistaan tarkoituksen mukainen palvelurakenne. Palvelurakenneuudistuksen toteuttamiseksi säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä, rahoitusta, kehittämistä ja valvontaa koskeva laki.

Rahoitusuudistus toimeenpannaan osana palvelurakenneuudistusta.

16.1.2012 Paula Risikko


N k kulmia ihmisten arkeen

Näkökulmia ihmisten arkeen

  • Yhdenvertaisuus (palvelujen saatavuus, terveyserot)

  • Kokonaisvaltainen kohtaaminen ja hoitoketjujen toimivuus

  • Toimintakyvyn ylläpito, varhainen puuttuminen, painopisteen siirto

  • Valinnanvapauden edistäminen (terveydenhuoltolaki, palvelusetelit)

  • Hyvinvointiteknologia ja sähköinen asiointi

  • Ihmisten osallisuus palveluissa (vaikuttamismahdollisuus, oma aktiivinen rooli prosesseissa, yhteisöjen merkitys)


Kiitos huomiostanne ja hyv alkanutta vuotta

Kiitos huomiostanne ja hyvää alkanutta vuotta!


  • Login