Sosiaali ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksesta
This presentation is the property of its rightful owner.
Sponsored Links
1 / 57

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksesta PowerPoint PPT Presentation


  • 99 Views
  • Uploaded on
  • Presentation posted in: General

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksesta. Jorma Penttinen KYSin erva. Kansalaisen lähipalvelut ja keskitetyt palvelut. Sähköiset palvelut 24 h - parantavat palvelujen alueellista saatavuutta (palvelutiedot, neuvonta, omahoito, ajanvaraus, etäkonsultaatio jne).

Download Presentation

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksesta

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation

Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author.While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server.


- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - E N D - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Presentation Transcript


Sosiaali ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksesta

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksesta

Jorma Penttinen KYSin erva


Kansalaisen l hipalvelut ja keskitetyt palvelut

Kansalaisen lähipalvelut ja keskitetyt palvelut

Sähköiset palvelut 24 h

- parantavat palvelujen alueellista saatavuutta (palvelutiedot, neuvonta, omahoito, ajanvaraus, etäkonsultaatio jne)

Kotiin tarjottavat palvelut

-tukevat toimintakykyä ja arjessa selviytymistä (kotihoito, perhetyö, ensihoito, kotikuntoutus jne)

Liikkuvat palvelut

- pyörien päällä terveystarkastukset, rokotukset, laboratorio-kokeet, hammashoitola, sairaanhoitajan tai sosiaalityöntekijän vastaanotto, kriisipalvelut jne.

Lähellä tarjottavat palvelut

- matalan kynnyksen palvelupisteet, neuvolat, perhekeskukset, hoitajan ja lääkärin vastaanotto, sosiaalityö jne.

Alueellisesti keskitetyt palvelut

- harvemmin käytettyjä (päivystykset, poliklinikat, päiväkirurgia, perheneuvolat jne)

Kansallisesti keskitetyt palvelut

- viidessä yliopistollisessa keskuksessa (erityistason hoito ja kirurgia, riskiraskaudet, syöpä-keskus, hengityslaitepotilaat jne)

Kaikissa palveluissa voi olla tuottajana julkinen, yksityinen tai kolmas sektori

versio 5/12

6


Sosiaali ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksesta

Sosiaali-ja terveydenhuollon yhteisvastuualue

(koordinaatio,

järjestäminen, tuotanto)

Sote-erva -kuntayhtymä

Ohjaa ja koordinoi alueensa yliopistollisia ja muita tehtäviä

Rajattu järjestämisvastuu

Erit. vaa-tiva, suuri väestö-pohja

Tuki-toimin-

not

Viran-omaisteh-tävät

Tutkimus, opetus , kehitys

Yo-sairaala

24/7 SOTE

Omistaa ja valitsee

Perusvastuualue

(järjestämis-

vastuu,

tuotanto, sopimukset)

Kunta

Kunta

Perusvastuualue

(vastuukunta tai ky)

Toimiyk-siköt

Toimiyksiköt

”yhtei-nen sote-toimiyksikkö”


Muuttuva kentt laboratoriotoiminnassa

MUUTTUVA KENTTÄ Laboratoriotoiminnassa

  • VSSHP-ERVA

    • VAASA

  • FIMLAB

    • KESLAB?

  • HUS

    • PHSOTEY ?

  • NORDLAB


Sosiaali ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksesta

ISLAB alueen muutoksia …

kuntarakenne

kuntayhtymät

… seuranta ajoittain ”haasteellista”


1 ervan organisaatiomuoto

1. Ervan organisaatiomuoto

  • Erityisen vaativien, laajaa väestöpohjaa edellyttävien sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävien hoitamista ja perustason toimintojen koordinoimista sekä vertikaalisen palveluketjun integraation varmistamista varten perustetaan viisi sosiaali- ja terveydenhuollon erityisvastuualuetta.

  • Erva määritellään järjestämislaissa kuntien ja sote-alueiden omistamaksi oikeushenkilöksi, joka on kuntayhtymä.

  • Kuntayhtymän ylintä päätösvaltaa käyttää yhtymäkokous. Omistavien kuntien ja sote-alueiden äänivalta määräytyy lähtökohtaisesti asukasluvun mukaan.

  • Kuntayhtymän hallitus käyttää ylintä toimeenpanovaltaa. Hallituksen enemmistö koostuu eri sote-tehtäväkentän asiantuntijoista, jotka varmistavat sen, että alueellinen integraatio ja tarkoituksenmukainen palvelu toteutuvat. Alueelliset intressit ja demokraattinen ohjaus toteutetaan yhtymäkokouksen kautta.


2 ervan valtuudet

2. Ervan valtuudet

  • Erityisen vaativien tehtävien hoitamisen ja koordinaatiovastuun toteuttamiseksi ervalle on järjestämislaissa annettava lakiin perustuva mandaatti.

  • Nykyisessä terveydenhuoltolaissa mainittu nykyisten terveydenhuoltoa koskevien erva-alueiden välinen järjestämissopimus ja nykyisten sairaanhoitopiirien alueilla tehtävä perustason toimijoiden välinen järjestämissuunnitelma luovat puitteet koordinaatiotehtävän toteuttamiseksi.

  • Tulevan järjestämislain valmistelussa sääntelyä tulee täsmentää siten, että erva voi päättää sitovasti tarkoituksenmukaisesta, kattavasta ja päällekkäisyyksiä välttävästä palvelurakenteesta.

  • Tämän toteuttamiseksi jäljempänä lueteltujen tehtävien osalta ervalla on lakiin perustuva päätösvalta.


4 ervan talous

4. Ervan talous

  • Erva saa tulonsa ensisijaisesti omistajakuntien ja –sote-alueiden kapitaatiopohjaisilla maksuilla sekä toissijaisesti valtiolta kansallisten erityistehtävien hoitamiseksi.

  • Poikkeuksellisen suurten kustannusten tasausjärjestelmästä päätetään erva-kohtaisesti erikseen.


Sosiaali ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksesta

ERVA-aluekokeiluhanke

”Pohjoinen polku”

Lääkintöneuvos Tuomo Pääkkönen

Lääkintöneuvos Lauri Nuutinen


Hankekuvaus

Hankekuvaus

  • STM:n hyväksymä hanke, jolle myönnetty rahoitusta 100 000 €

  • OYS-ERVA –alueen sairaanhoitopiirien ja Kainuun yhteistyö

  • Selvittää vaihtoehdot ja valmistella niiden edellyttämät toimet perus-, erikois- ja erityistason sosiaali- ja terveydenhuollon palveluitten järjestämiseksi

  • Kehittää sosiaalihuollon erityispalveluiden ratkaisumallit Pohjois-Suomessa.


E rva vahva keskitetty koordinointi

Erva = vahva keskitetty koordinointi

  • voimavarat optimaaliseen käyttöön

  • hyödynnetään OYS-erva-alueen hyvä yhteistyötapa ja työnjako

  • varmistetaan tasapuolinen ja demokraattisesti ohjattu hoito OYS-ervan koko alueella

  • yliopistollinen sairaala koko alueen demokraattiseen ohjaukseen (hallitus, valtuusto)

  • vältetään epäterveen kilpailuasetelman syntyminen

  • taataan ympärivuorokautinen päivystysvalmius asetuksen mukaisesti koko alueella samat toimintatavat ja lääkekäytännöt tuovat kustannussäästöjä

  • tietojärjestelmät helpompi koordinoida yhteensopiviksi

  • perusterveydenhuolto saa tarvitsemansa tuen ja aseman (järjestämissuunnitelman toteutus)

  • rakentuva vahva erva-toimija mahdollistaa kuntien budjettien ennakoitavuuden


Sosiaali ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksesta

Muodostuvat yhteistoiminta-alueet

Kainuun yhteistoiminta-alue

Keski-Pohjanmaan yhteistoiminta-alue

Lapin yhteistoiminta-alue

Länsi-Pohjan yhteistoiminta-alue

Pohjois-Pohjanmaan ratkaisu


Sosiaali ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksesta

Yhteistoiminta-alueiden muodostaminen

  • Uudet yhteistoiminta-alueet joutuvat pääsääntöisesti vastaamaan OYS-erva-alueella sekä sairaanhoitopiirien aiemmista toiminnoista että kuntien toiminnoista.

  • Pitkät etäisyydet tuovat oman lisänsä yhteistoiminta-alueiden muodostamiseen.

  • Joudutaan tekemään paljon kompromisseja

  • Lähtökohtaisesti on varauduttava siihen, että kaikkea entistä toimintaa ei voida jatkossa toteuttaa muistojen kultaamalla tavalla, eikä varsinkaan lisätä uutta hyvää edellisten päälle.


Sosiaali ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksesta

OULUN YLIOPISTOLLISEN SAIRAALAN

ERITYISVASTUUALUE 2012

UTSJOKI

Suomi on jaettu viiteen yliopistollisen

INARI

sairaalan erityisvastuualueeseen erityistason

ENONTEKIÖ

hoidon järjestämiseksi valtakunnallisen

Lappi

Länsi-

Pohja

MUONIO

KITTILÄ

SODANKYLÄ

1

SAVUKOSKI

OYS

Pohjois-

Pohjanmaa

Kainuu

KOLARI

Keski-

PELKOSENNIEMI

Pohjanmaa

Pohjois-

Savo

Etelä-

PELLO

Pohjois-

SALLA

Vaasa

KEMIJÄRVI

Pohjanmaa

Karjala

KYS

Keski-

Lapin keskussairaala

Suomi

Pirkan-

Itä-

maa

YLITORNIO

Etelä-

Savo

ROVANIEMI

Sata-

Savo

2

kunta

Päijät-

TAYS

Etelä-Karjala

Häme

TERVOLA

Kanta-

POSIO

Varsinais-

Häme

TORNIO

Kymenlaakso

Suomi

TYKS

Länsi-Pohjan

RANUA

Helsinki ja Uusimaa

KEMINMAA

KUUSAMO

keskussairaala

SIMO

HYKS

KEMI

II

TAIVALKOSKI

PUDASJÄRVI

Sairaanhoitopiiri

YLI-II

tehtäväjaon mukaisesti.

Oulun yliopistollinen

HAUKIPUDAS

KIIMINKI

sairaala

OULU

SUOMUSSALMI

1. Lappi

HAILUOTO

OULUNSALO

KEMPELE

MUHOS

UTAJÄRVI

PUOLANKA

LUMIJOKI

3

2. Länsi-Pohja

LIMINKA

TYRNÄVÄ

Oulun yliopistollisen sairaalan (OYS) erityis-

HYRYNSALMI

SIIKA-

JOKI

4

RAAHE

RISTIJÄRVI

VAALA

3. P-Pohjanmaa

PYHÄJOKI

PALTAMO

VIHANTI

MERIJÄRVI

SIIKALATVA

Kainuun

vastuualue on maantieteellisesti laajin, kattaen

KALAJOKI

OULAINEN

KUHMO

Keski-Pohjanmaan

ALAVIESKA

HAAPAVESI

VUOLIJOKI

keskussairaala

PYHÄNTÄ

YLIVIESKA

keskussairaala

KANNUS

KÄRSÄMÄKI

NIVALA

KAJAANI

SOTKAMO

KOKKOLA

5

SIEVI

51,14% Suomen maa-alasta.

HAAPAJÄRVI

TOHO-

LAMPI

KRUUNUPYY

REISJÄRVI

PYHÄJÄRVI

KAUSTINEN

LESTI-

JÄRVI

HALSUA

VETELI

Pasi Parkkila 2011

PERHO

OYS:n lisäksi alueella sijaitsee neljä

keskussairaalaa.

Väestö

Osuus %

118 201

16,1

65 287 8,9

398 335

54,1

4. Kainuu

78 703

10,7

5. K-Pohjanmaa

75 052

10,2

YHTEENSÄ

735 578

100,0


Sosiaali ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksesta

PPSHP:n pohjoinen alue

Å

KUUSAMO

+

Å

Kuivaniemi

TAIVALKOSKI

Å

Å

II

Å

PUDASJÄRVI

YLI-II

HAUKIPUDAS

Å

KIIMINKI

+

+

+

+

Å

Ylikiiminki

YLIKIIMINKI

+

HAILUOTO

OULU

OULUNSALO

Å

KEMPELE

+

MUHOS

UTAJÄRVI

LUMIJOKI

Å

Å

+

LIMINKA

Å

TYRNÄVÄ

Å

VAALA

P-P shp:n sairaala

Å

Terveyskeskussairaala (esh + vuodeosasto)

Å

Terveyskeskus (vuodeosasto)

+

Terveyskeskus tai terveysasema, ei vuodeosastoa


Sosiaali ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksesta

Oulun Eteläisen alueen kunnat sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen

yhteistoiminta-alueet


Sosiaali ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksesta

Mitä vanhasta mallista pois?

  • Monikanavainen rahoitus

  • Hitaat, yhteensopimattomat tietojärjestelmät

  • Odotusajat, kynnys matalaksi

  • Turhat lähetteet ja päivystyskäynnit

  • Perus- ja täydennyskoulutuksen kapea-alaisuus

  • Lyhytjännitteisyys, henkilöstön vaihtuvuus, keikkalääkäritoiminta

  • Monitasoisesta johtamisesta käytännön työhön


Sosiaali ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksesta

Mitä tilalle

  • Hoitoonsa osallistuva, vaihtoehdoista tietoi-nen potilas/asiakas

  • Kokonaisnäkemyksen omaavat ammattilaiset

  • Toimivat tietojärjestelmät (myös th-sosiaalih)

  • Ennakoivat palvelusuunnitelmat, monimuo-toinen kotihoito (v. 2050 yli 1 milj. yli 75 v.)

  • Päivystysten uusi rakenne (nopean dg-yksiköt, psykiatria, selviämisasema, sosiaali-päivystys, yhteys kuntoutukseen)


P ivystys 2017

Päivystys 2017


J rjest j rahoittajateht v n kokoaminen yhdelle organisaatiolle pohjois suomessa

Järjestäjä/rahoittajatehtävän kokoaminen yhdelle organisaatiolle Pohjois-Suomessa

  • Rahoituskokonaisuus muodostuisi seuraavista osa-alueista:

  • Kunnilta per capita

  • Vakuutusyhtiöt käytön mukaan

  • KELA-rahoitus koottuna niitten tehtävien mukaisesti, joita KELA nyt rahoittaa

  • Valtionosuus, joka tasaisi kuntien erilaisen sairastavuuden ja ikärakenteen aiheuttamat palvelutarve-erot

  • Asiakasmaksut maksuasetuksen mukaisesti

  • Työnantajien maksamat korvaukset

  • Ennen tämän vaiheen käynnistämistä tarvitaan rahoituspilotteja.


Lausuntokierroksella kunnissa

Lausuntokierroksella kunnissa


Kysin ervalle iske hanke

KYSin ervalle ISKE-hanke


Selvityshenkil t

Selvityshenkilöt

Edellä esitetyt linjaukset edellyttävät tarkempia alueellisia selvityksiä, josta johtuen hallitus asettaa sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksen jatkotyön tueksi selvityshenkilötyöryhmän.

Selvityshenkilöiden tehtävänä on alueen kuntien ja olemassa olevien yhteistoimintamallien erityispiirteiden kartoitus ja ratkaisuehdotusten esittäminen. 28.2.2013 mennessä.


Sosiaali ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksesta

JÄRJESTÄMISVASTUU

TUOTANTO

ISKE

(Itä- ja Keski-Suomen soten järjestäminen)

Etelä-Savon

terveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden integraatio

Ohjausryhmä

ERVA-alueen kuntien + shp:n poliittinen ja viranhaltija-/asiantuntijaedustus

Keski-Suomen

terveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden integraatio

Terveydenhuoltolain mukainen järjestämissuunnittelu (kunnat yhdessä – shp:n valtuusto hyväksyy) –

Tuotantolähtöinen tarkastelu

Maakuntakohtaiset työryhmät 4 kpl

Pohjois-Savon

terveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden integraatio

Etelä-Savo

Pohjois-Savo

Keski-Suomi

Pohjois-Karjala

Pohjois-Karjalan

terveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden integraatio

Kokonaisuutta esitetään KASTE-hankkeeksi


Sosiaali ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksesta

JÄRJESTÄMISVASTUU

ISKE

(Itä- ja Keski-Suomen soten järjestäminen)

Ohjausryhmä

ERVA-alueen kuntien + shp:n poliittinen ja viranhaltija-/asiantuntijaedustus

Maakuntakohtaiset työryhmät 4 kpl

Etelä-Savo

Keski-Suomi

Pohjois-Savo

Pohjois-Karjala


Sosiaali ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksesta

TUOTANTO

Pohjois-Savon

terveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden integraatio

Maakuntakohtaiset työryhmät/Ohjausryhmä

– kuntien poliittinen ja vh-johto + shp:n johto

Johtoryhmä – kuntien, shp:n ja tuotanto-organisaatioiden substanssijohto

JÄRJESTÄMISVASTUUISKE

  • Terveydenhuoltolain mukainen järjestämissuunnittelu (kunnat yhdessä – shp:n valtuusto hyväksyy) –

  • Tuotantolähtöinen tarkastelu

  • Apuvälineet

  • Ensihoito

  • ym.

  • TYÖRYHMÄT

    • Kuntoutustyöryhmä

    • Psykiatrian työryhmä

    • Äitiystyöryhmä

    • Leikkaustoiminnan työryhmä

    • Kotisairaalatyöryhmä

    • Poliklinikkatyöryhmä

    • Saattohoitotyöryhmä

    • Ravitsemushoidon työryhmä

    • Kuvantamisryhmä

    • Talousryhmä

    • Uniapnea-ryhmä

    • Päivystysryhmä

    • Endoskopiaryhmä

    • ym. …


Talous omaisuusj rjestelyt

Talous: Omaisuusjärjestelyt

  • Vuonna 2011 kuntayhtymien sosiaali- ja terveystoimen käyttökustannukset olivat 8,4 miljardia euroa, josta 73,5 prosenttia ohjautui erikoissairaanhoitoon.

  • Sairaanhoitopiirien piirien kiinteistöjen, koneiden, kaluston sekä vesi- ja maaomaisuuden tasearvo oli 2,3 miljardia euroa vuonna 2010.


Sosiaali ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksesta

  • Kuntayhtymän purkamisesta on määräykset kuntayhtymän perussopimuksessa.

  • Omaisuus samoin kuin velat ja sitoumukset jaetaan jäsenkunnille niiden peruspääomaosuuksien mukaisessa suhteessa.

  • Omaisuuden osalta joudutaan päättämään, arvostetaanko se esimerkiksi tekniseen arvoon, kirjanpitoarvoon vai käypään arvoon.


Liikelaitokset ja tyt ryhti t

Liikelaitokset ja tytäryhtiöt

  • Myös kuntayhtymien mahdollisten liikelaitosten ja tytäryhtiöiden asema joudutaan selvittämään.

  • Purkamista edellyttävässä selvitysmenettelyssä todennäköisesti moniin tuhansiin nousevat kuntayhtymien sopimukset on käytävä läpi ja tehtävä kunkin osalta ratkaisu.

  • Myös velkajärjestelyistä on sovittava.

  • Purkamiskokonaisuuteen kuuluu myös se, että osakeomistukseen liittyvistä luovutuksista luovutuksensaaja maksaa varainsiirtoveron.


El kkeet

Eläkkeet

  • Kuntayhtymän päättymisestä pitää ilmoittaa hyvissä ajoin Kevaan.

  • Ennen purkautumista omistajakuntien tulee sopia siitä, miten kuntayhtymälle aiheutuvat eläkemaksut jaetaan jatkossa omistajien kesken.

  • Kuntayhtymälle aiheutuu eläkemenoja myös purkautumisen jälkeen

  • eläkemenoperusteina maksuna, joka on aiheutunut ennen vuotta 2005 kuntayhtymässä tehdystä työstä; maksu tulee maksuun silloin, kun kuntayhtymässä palveluksessa ollut henkilö jää eläkkeelle


P ivystys

PÄIVYSTYS

Vahvat peruskunnat tai kunnista muodostuvat sosiaali- ja terveysalueet ( 25-35) vastaavat perusterveydenhuollon , sosiaalipalveluiden ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystyksistä.

50 000-100 000 väestöpohja mahdollistaa muista kantokykytekijöistä riippuen ympärivuorokautiseen perustason päivystyksen, johon kuuluisi sairaanhoidon päivystyksen lisäksi sosiaalipäivystys lastensuojelun ja päihdehuollon päivystyksineen.

mielenterveyden hoitoon riittävä päivystyksellinen valmius.


Selvityshenkil t1

Selvityshenkilöt

  • Edellä esitetyt linjaukset edellyttävät tarkempia alueellisia selvityksiä, josta johtuen hallitus asettaa sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksen jatkotyön tueksi selvityshenkilötyöryhmän.

  • Selvityshenkilöiden tehtävänä on alueen kuntien ja olemassa olevien yhteistoimintamallien erityispiirteiden kartoitus ja ratkaisuehdotusten esittäminen. 28.2.2013 mennessä.


Selvityshenkil ty ryhm n teht v n

Selvityshenkilötyöryhmän tehtävänä

  • on tukea palvelurakenneuudistuksen valmistelua selvittämällä alueellisesti parhaita sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisuja yhteistyössä kentän toimijoiden kanssa.

  • Ratkaisujen tulee perustua hallitusohjelmaan ja sosiaali- ja terveyspoliittisen ministeriryhmän tekemiin linjauksiin.

  • Selvityshenkilötyöryhmä jakautuu viiteen alueelliseen selvityshenkilöryhmään.

  • Kukin ryhmä vastaa sille sovitun alueen selvityksestä.

  • Koko selvityshenkilötyöryhmä arvioi kokonaisuutta ja raportoi siitä sosiaali- ja terveyspoliittiselle ministeriryhmälle.


Vahva kunta vs sote alue

vahva kunta vs sote-alue

  • Työryhmä toteaa, että linjausten mukainen palvelurakenne olisi esitettyä huomattavasti selkeämpi, mikäli Suomessa olisi mahdollisemman paljon vahvoja peruskuntia. Tämä vähentäisi sote-alueiden tarvetta ja määrää


Samanaikaiset uudistukset

Samanaikaiset uudistukset

  • kuntauudistus,

  • valtionosuusuudistus sekä

  • kuntien tehtäviä koskeva uudistus.

  • Myös kunnallisen terveyspalvelujärjestelmän ja sairausvakuutusjärjestelmän yhteensovittamista selvitetään parhaillaan.

  • Rahoituksen osalta kokonaisuuteen tulisi kytkeä myös sosiaalihuolto.

  • Palvelurakenneuudistus ja sitä koskeva jatkotyö tulisi työryhmän näkemyksen mukaan suunnitella ja aikatauluttaa muiden niihin liittyvien uudistusten kanssa, jotta palvelujen kokonaiskustannukset olisivat paremmin niiden järjestäjätahojen hallinnassa.


Kantokyky

Kantokyky

41

Mitä suurempi väestö on, sitä ennustettavampi on palvelutarve ja sitä vakaampi talous menojen osalta.

Mitä suuremmat ovat verotulot, sitä kestävämpi on talouden rahoituspohja.

Kantokyvystä kertoo järjestämisvastuussa olevan tahon väestön määrä sekä asukasta kohti lasketut verotulot


Mallien vaikutusten arviointia

Mallien vaikutusten arviointia

42

malli A on laskettu 70 kuntarakennetyöryhmän selvitysalueen perusteella.

mallissa B on käytetty indikaattorivertailun pohjana laskennallisesti maakuntien väestötietoja (18 kpl) ja

malli C nykyisistä kunnista yhdistellyn 32 vastuualueen tietoja.


Sosiaali ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksesta

malli A on laskettu 70 kuntarakennetyöryhmän selvitysalueen perusteella.mallissa B on käytetty indikaattorivertailun pohjana laskennallisesti maakuntien väestötietoja (18 kpl) j malli C nykyisistä kunnista yhdistellyn 32 vastuualueen tietoja

43


Tiiviste malleista

Tiiviste malleista


P ivystys1

Päivystys


Sosiaali ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksesta

Erva-

taso

(koordinaatio,

järjestäminen, tuotanto)

Sote-erva -kuntayhtymä

Ohjaa ja koordinoi alueensa yliopistollisia ja muita tehtäviä

Rajattu järjestämisvastuu

Erit. vaa-tiva, suuri väestö-pohja

24/7 SOTE

Tuki-toimin-

not

Viran-omaisteh-tävät

Tutkimus, opetus, kehitys

A)Määräämisoikeus päivystys alueista yhden järjestäjän periaate virka-ajan ulkopuolella

B) Oma tuotanto

Omistaa ja valitsee

Perus-

taso

(järjestämis-

vastuu,

tuotanto, sopimukset)

SOTE alueita + kuntia yhteensä 25-35

Kunta

Sote-alue

(vastuukunta tai ky)

Toimi-yksiköt

”Keskus-sairaala-toiminnot”

”Keskus-sairaala-toiminnot”

Toimi-yksiköt

Päivystys-

alue*

* Säädetään päivystysalueeseen kuulumisesta = Sote-alue


P ivystys2

PÄIVYSTYS

Vahvat peruskunnat tai kunnista muodostuvat sosiaali- ja terveysalueet ( 25-35) vastaavat perusterveydenhuollon , sosiaalipalveluiden ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystyksistä.


Esh p ivystys

ESH päivystys

Ervan järjestämissopimuksessa määriteltyihin keskussairaaloiden yhteydessä toimiviin päivystyspisteisiin kuuluvat myös erikoissairaanhoidon ympärivuorokautiset operatiivista päivystystä harjoittavat toimintayksiköt( arviolta 10).

Näiden tehtäviin kuuluu myös ensihoitopalvelun järjestäminen.


Yo sairaalat

YO-sairaalat

Yliopistolliset sairaalat, joita on viisi, vastaavat edellä kuvattujen tehtävien lisäksi vaativan erikoissairaanhoidon päivystyksestä mukaan lukien terveydenhuoltolaissa mainitut ensihoitokeskusten tehtävät.


Sosiaali ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksesta

Yhteispäivystyspisteitä tulisi koko maahan noin 25-35 (järjestämissuunnitelma),

ympärivuorokautista operatiivista päivystystä harjoittavia toimiyksiköitä e.m. yhteydessä n. 15-17 sairaalassa ( järjestämissopimus)


Erikoissairaanhoidon isojen alojen p ivystys 15 17 sairaalaa

Erikoissairaanhoidon isojen alojen päivystys (15-17 sairaalaa)

  • Synnytykset

    • Sairaalapäivystys: gynekologia, anestesia

    • Vapaamuotoinen päivystys(15 min): lastentaudit

  • Sisätaudit

    • Vapaamuotoinen päivystys

  • Neurologia

    • Valmius aivoinfarktin liuotushoitoon: telestrokeyhteyden avulla

  • Yleis-/gastrokirurgia

    • Vapaamuotoinen päivystys

  • Ortopedia ja traumatologia

    • Vapaamuotoinen päivys: ortopedia

  • Kuvantaminen

    • Vapaamuotoinen päivystys: radiologia

  • Psykiatria

    • Vapaamuotoinen päivystys: psykiatria


Pienet erikoisalat 24 7 yliopistollisissa sairaaloissa

Pienet erikoisalat; 24/7yliopistollisissa sairaaloissa

Korva-nenä ja kurkkutaudit

Silmätaudit

Ihotaudit

Keuhkosairaudet

Neurokirurgia


Osaamiskeskuksia

Osaamiskeskuksia

Päivystys:

HYKS: Lastensydänkirurgia

Silmän takaosakirurgia

Palovammakeskus

KYS: Vaativien palovammojen hoito

OYS: Selkäydinvammojen hoito

TAYS: raaja transplantaatiot

TYKS: ylipainehappihoito

Elektiivisiä esim.

TYKS: aivovammakeskus

OYS, TAYS, HYKS: Selkäydinvammojen seuranta

KYS: Epilepsiakeskus

HYKS: Kansallinen syöpäkeskus

TAYS: Reumakirurgia


Vahva kunta maakuntamalli m vanhala

Vahva kunta/ maakuntamalli ( M. Vanhala)


Vahva kunta maakuntamalli

Vahva kunta/ maakuntamalli


Vahva kunta maakuntamalli1

Vahva kunta/ maakuntamalli


  • Login