Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluinnovaatiohanke

1. Kuntien palvelukäytäntöjen foorumi Smolna 28.2.2008 ohjelmapäällikkö Juha Teperi Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluinnovaatiohanke

2. Sosiaali- ja terveydenhuollon tilaus innovaatioille • megatrendejä joiden vaikutukset vahvistavat toisiaan • ikääntyminen • henkilöstöpula • talouden globalisaation asettamat rajat rahoituspohjalle • väestön vaatimustason nousu • teknologian kehitys • jne. jne. • ihmistyövaltaisella alalla teknisen tehostamisen mahdollisuudet rajalliset – tarvitaan kokonaan uusia tapoja toimia • järjestelmän selviytyminen riippuu sen uudistumiskyvystä • uudistumiskyvyn varmistaminen on innovaatiohankkeen toimien yhteinen nimittäjä

3. tukirakenteet innovaatioiden levittämiselle ja käyttöönotolle puuttuvat tai ovat heikkoja kilpailun puuttuessa kannustimet aitoon muutokseen ovat heikkoja organisaatioiden (ja ammattikuntien) rajojen ylittäminen vaikeaa: erilliset johtamisjärjestelmät, strategiat, budjetit ”sosiaali- ja terveys-, elinkeino- ja innovaatiopolitiikan välillä on jännite” (FinnWell-arviointi, Tekes 2007) Viime vuosina tuhansia innovaatiohankkeita sosiaali- ja terveydenhuollossa - miksi investoinnit eivät ole vastanneet odotuksia? 3

4. tukirakenteet innovaatioiden levittämiselle ja käyttöönotolle puuttuvat tai ovat heikkoja Hyvä Käytäntö -innovaatioympäristö kilpailun puuttuessa insentiivit kehittämiseen ovat heikkoja Palveluvaaka–sivusto organisaatioiden (ja ammattikuntien) rajojen ylittäminen vaikeaa: erilliset johtamisjärjestelmät, strategiat, budjetit osahanke ”Yhteen sovitettu tuotantojärjestelmä” ”sosiaali- ja terveys-, elinkeino- ja innovaatiopolitiikan välinen jännite” (FinnWell-arviointi, Tekes 2007) strateginen yhteistyö innovaatiorahoittajien välillä Miksi investoinnit eivät ole vastanneet odotuksia? STM:n palveluinnovaatiohankkeen vastauksia tunnistettuihin kehittämishaasteisiin 4

5. Hyvä Käytäntö –innovaatioympäristö:kansallinen rakenne innovaatioiden levittämiselle ja käyttöönotolle • palveluinnovaatioiden levittämistä ja käyttöönottoa ei saa jättää hankekohtaisesti erikseen suunniteltavaksi ja toteutettavaksi • tarvittavat tukirakenteet samoja innovaation tuottajasta, rahoittajasta tai hyödyntäjästä riippumatta • päällekkäiset levittämisen ja käyttöönoton tukirakenteet ovat voimavarojen hukkaamista ja syövät toistensa näkyvyyttä ja vaikuttavuutta • tarvitaan kansallinen, avoin tukijärjestelmä ”public domain” periaatteella • paras tie eteenpäin on kansallisen tason yhteistyö yhteisen rakenteen luomiseksi

6. Hyvä Käytäntö –innovaatioympäristö • luo kansallisen, kaikille avoimen innovaatioympäristön • internetpohjainen avoin kehitysalusta (””wiki””) • arviointituki (sähköinen menetelmäkirjasto & konsultointi) • sähköinen ”innovaatiotori” • kansalliset ja alueelliset ”roadshow”-tapahtumat • asiantuntijaverkostojen toiminnan yhteen kokoaminen ja vauhdittaminen välittämään kokemuksia vuorovaikutteisesti • muutosjohtamisen tukeminen johtamisverkostojen avulla • kansalaisten/käyttäjien, johtajien ja kehittäjien verkostojen yhteen saattaminen • kytkee kehittämistoiminnan rakenteet ja ohjelmat kansallisiin strategisiin prosesseihin (Paras-hanke; KASTE) • valmistelu käynnissä laajassa konsortiossa

7. Hyvä Käytäntö –innovaatioympäristö - tavoitetila • julkisille, yksityisille ja kolmannen sektorin toimijoille avoin dynaaminen innovaatioympäristö • tarpeiden mukaan joustavasti kehittyvä”brändi” joka kokoaa levittämisen ja käyttöönoton toimijoita ja hajanaisia rakenteita • lisäarvo palvelujärjestelmän uudistumiskyvyn vahvistumisena sekä • kansalaiselle toimivampina palveluina • kehittäjille ja palvelutuottajille kehitystyön tehostamisena • palvelutuottajille ja kehittäjäorganisaatioille markkinointikanavana • rahoittajille innovaatiotoiminnan vaikuttavuutena

8. Palveluvaaka - taustaa • Suomessa melko paljon tietoa terveyspalvelujen • saatavuudesta • kustannuksista • tuottavuudesta • jonkin verran jo nyt (ja jatkossa lisääntyen) tietoa sosiaalipalveluista ja terveyspalvelujen • laadusta • vaikuttavuudesta • tehokkuudesta (kustannusvaikuttavuus) • tietojen välittämisessä ja hyödyntämisessä uudistumisen käyttövoimana olemme jääneet jälkeen esim. Pohjoismaista

9. OULU VANTAA HELSINKI TURKU ESPOO TAMPERE -80 -60 -40 -20 0 20 40 60 80 EUROA asukasta kohti (ikä- ja sukupuolivakioitu) Eräiden kaupunkien sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusero maan keskiarvoon 2003 Koko maan keskitaso = 0 lähde: Stakes/CHESS

10. OULU VANTAA HELSINKI TURKU ESPOO TAMPERE -80 -60 -40 -20 0 20 40 60 80 Ero maan keskiarvoon, EUR asukasta kohti (ikä- ja sukupuolivakioitu) Johtuu käytöstä Johtuu tuottavuudesta Eräiden kaupunkien sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusero maan keskiarvoon 2003 Johtuu vähäisestä käytöstä Johtuu heikosta tuottavuudesta Johtuu hyvästä tuottavuudesta Johtuu runsaasta käytöstä lähde: Stakes/CHESS

11. Säännöllisen kotihoidon piirissä olevien osuus 75 vuotta täyttäneistä (%) v. 2005 lähde: SotkaNet

12. lähde: Stakes/CHESS

13. Hospital efficiency - estimationLinna M, Häkkinen U, Kittelsen S, Magnussen J, Rehnberg C, Medin E, Roed A. Comparing efficiency between Nordic Hospitals. Congress abstract, The 6th International Health Economics congress (iHEA), Copenhagen 2007. 1.0 FIN DEN NOR 0.8 SWE 0.6 0.4 0.2 2002 efficiency score distributions, DEA vs SF model (the dotted line represents SF efficiency scores) 0

14. lähde: Stakes/CHESS

15. Mikä on Palveluvaaka? • Palveluvaaka: kaikille avoin internet-sivusto joka välittää tietoa palvelujen saatavuudesta, kustannuksista, tuottavuudesta, laadusta ja vaikuttavuudesta • ensisijainen kohderyhmä kansalaiset • helppokäyttöinen, ymmärrettävä, luotettava tietolähde • tiedot tuottajittain (osin myös kunnittain ja alueittain) • tuo julkiset, yksityiset ja kolmannen sektorin toimijat samalle viivalle • valmis 1.1.2011

16. Palveluvaaka – miksi? • STM:n ydintehtävinä varmistaa • perusoikeuksien toteutuminen: ”riittävät palvelut kaikille” • palvelujärjestelmän uudistumiskyky • läpinäkyvyys kansalaisten suuntaan - varmistaa palvelujärjestelmän tilivelvollisuuden • vastaa osaltaan kilpailun puutteeseen ja kehittämis-insentiivien heikkouteen • antaa lisävauhtia palvelujen alueelliselle ja paikalliselle kehittämiselle osoittamalla kehittämistarpeita ja lisäämällä arvioivaa julkista keskustelua • vastaavista järjestelmistä saadut kokemukset hyviä (esim. www.sundhedskvalitet.dk)

17. Osahanke ”Yhteen sovitettu tuotantojärjestelmä” • Vastaa organisaatioiden (ym.) rajojen ylittämisen haasteeseen • Tavoitteena kokemukset uusista järjestelmätason ratkaisuista jotka tukevat asiakaslähtöisiä ja tehokkaita palveluprosesseja • Keinona KASTE-hankerahoituksen suuntaaminen integroitujen alueellisten tuotantojärjestelmien kokeiluun ja käyttöönottoon • Tuotoksena testatut ja käyttöön otetut mallit sosiaalipalvelujen, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon rakenteiden ja toimintojen yhteensovittamiseksi asiakkaan kannalta eheänä kokonaisuutena

18. Strateginen yhteistyö innovaatiorahoittajien välillä • so-te –alan innovaatiotoiminnassa paljon (myös uusia) rahoittajia • jo nyt operatiivista yhteistyötä STM-Tekes-Sitra-RAY-TM-SM-TSR • haasteena ”sosiaali- ja terveys-, elinkeino- ja innovaatiopolitiikan välinen jännite” (FinnWell-arviointi / Tekes 2007) tarvitaan strategista keskustelua • tehtävänä on löytää yhteinen tulkinta • STM:n kansallisen so-te-linjausvastuun • kuntien järjestämisvastuun • TEM:n koordinoiman laaja-alaisen innovaatiopolitiikan suhteista • Palveluinnovaatiohanke edistää osaltaan tätä keskustelua