miten ravinto tukee ik ntyneen hyvinvointia
Download
Skip this Video
Download Presentation
Miten ravinto tukee ikääntyneen hyvinvointia?

Loading in 2 Seconds...

play fullscreen
1 / 44

Miten ravinto tukee ikääntyneen hyvinvointia? - PowerPoint PPT Presentation


  • 223 Views
  • Uploaded on

Miten ravinto tukee ikääntyneen hyvinvointia?. Paula Hakala Dosentti, johtava tutkija Kelan tutkimusosasto Turku. Vanhustyön vastuunkantajat –seminaari 13.-14.10.2011 Helsinki. Esityksen sisältö. Ikääntymisen vaikutus ravitsemukseen Ikääntyneiden ravitsemussuositukset

loader
I am the owner, or an agent authorized to act on behalf of the owner, of the copyrighted work described.
capcha
Download Presentation

PowerPoint Slideshow about ' Miten ravinto tukee ikääntyneen hyvinvointia?' - tim


An Image/Link below is provided (as is) to download presentation

Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author.While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server.


- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - E N D - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Presentation Transcript
miten ravinto tukee ik ntyneen hyvinvointia

Miten ravinto tukee ikääntyneen hyvinvointia?

Paula Hakala

Dosentti, johtava tutkija

Kelan tutkimusosasto

Turku

Vanhustyön vastuunkantajat –seminaari

13.-14.10.2011 Helsinki

esityksen sis lt
Esityksen sisältö
  • Ikääntymisen vaikutus ravitsemukseen
  • Ikääntyneiden ravitsemussuositukset
  • Ruokavalion ongelmakohdat
    • D-vitamiini
    • Aliravitsemus
    • Lihavuus
  • Ikääntyneiden ravitsemushoito
  • Yhteenveto
ik ntyneet ik ihmiset seniorit vanhukset
Ikääntyneet / Ikäihmiset / seniorit / vanhukset

Heterogeeninen joukko

 terve, henkisesti vireä, aktiivinen

 hyvät sosiaaliset suhteet, itsenäisesti selviytyvä

***

 sairas, masentunut, yksinäinen

 dementoitunut, autettava –> laitoshoito

ik ja fysiologiset muutokset
Ikä ja fysiologiset muutokset
  • Veden ja lihakudoksen osuus kehossa pienenee,
  • Rasvakudoksen osuus suurenee
  • Perusaineenvaihdunta (PAV) hidastuu

-> Energian tarve vähenee

  • Ravintoaineiden tarve ei vähene
  • Ruoan merkitys mielihyvän lähteenä korostuu
haju ja makuaistin muutokset
Haju- ja makuaistin muutokset
  • Hajuaisti heikkenee eniten
  • Makuaistin heikkeneminen makukohtaista
    • karvas ja hapan: maistaminen heikkenee
    • suolainen ja makea: ei eroa nuorempiin
  • Ruokahalu voi heiketä
  • Janon tunne heikkenee–> vaikuttaa nestetasapainoon
suun ongelmat ja sy minen
Suun ongelmat ja syöminen
  • Hampaattomuus, huono proteesi ja purentaongelmat
    • vaikeuttaa syömistä: sitkeä liha, kasvikset
  • Kuiva suu
    • syljen eritys vähentynyt
    • limakalvojen kunto heikkenee
    • syynä esim. sairaudet ja lääkkeet

-> Ruokavalio yksipuolistuu

sairauksien vaikutuksia sy miseen
Sairauksien vaikutuksia syömiseen
  • Aivohalvaus, Parkinsonin tauti, suun ja nielun sairaudet
    • pureminen ja nieleminen vaikeutuvat
    • toimintakyky heikkenee
  • Depressio, dementia, syövät, murtumien ja leikkausten jälkitilat
    • ruokahalu heikkenee
    • kyky huolehtia itsestä heikkenee
l kkeet ja sy minen
Lääkkeet ja syöminen

Runsas lääkitys

  • voi vaikuttaa ruokahaluun
  • voi vähentää syljen eritystä
  • voi vaikuttaa ravintoaineiden hyväksikäyttöön
  • voi aiheuttaa pahoinvointia
  • voi aiheuttaa haju- ja makuaistin muutoksia
slide9
Ravitsemus-

suositukset

ikääntyneille

2010

www.vrn.fi

suosituksen laatinut ty ryhm
Merja Suominen

Muistiasiantuntijat ry

Harriet Finne-Soveri THL

Paula Hakala

Kelan tutkimusosasto

Pirjo Hakala-Lahtinen

HUS, Ravioli

Satu Männistö

THL

Kaisu Pitkälä

HY

Sirpa Sarlio-Lähteenkorva STM

Helena Soini

Helsingin kaupunki

Suosituksen laatinut työryhmä
suosituksen tavoitteet
Suosituksen tavoitteet
  • Lisätä tietoa ikääntyneiden ravitsemuksen erityispiirteistä
  • Ohjata hoitohenkilöstö tunnistamaan ravitsemustilan heikkeneminen ja toteuttamaan ravitsemushoito osana ikääntyneen hyvää hoitoa
    • kotihoito, vanhainkodit, sairaalat ja muu terveydenhuolto
  • Yhdenmukaistaa hyvät käytännöt
suosituksen painopisteet
Suosituksen painopisteet
  • Huomioidaan ikääntymisen aiheuttamat ravitsemukselliset tarpeet
  • Arvioidaan ikääntyneiden ravitsemus säännöllisesti
  • Turvataan hyvä ravitsemustila hyvän ravitsemushoidon avulla
    • energia, proteiini, kuitu, riittävä nestemäärä
  • Varmistetaan D-vitamiinilisän käyttö

Varmistetaan ikääntyneen mahdollisuus ulkoiluun, lihakunnon ylläpitoon ja liikuntaan

ik ntyneiden ryhmittely
Ikääntyneiden ryhmittely
  • Kotona asuvat hyväkuntoiset ikääntyneet

Hyvä toimintakyky

  • Kotona asuvat, useita sairauksia ja haurastumista

Ei ulkopuolisen avun tarvetta

  • Kotihoidon asiakkaat, laitosriskissä olevat

Avun tarvetta välineellisissä päivittäisissä toiminnoissa, toistuvia sairaalahoitoja

  • Ympärivuotisessa hoidossa olevat (vanhainkotihoito)

Avun tarvetta useissa päivittäisissä toiminnoissa

slide14

85 v.->

Hauraat

Moni-sairaat,

80-85 v.-

Kotona asuvat, useita sairauksia

75-80 v. ->

Kotona asuvat

Hyvä toimintakyky

0-3 sairautta

1-5 lääkettä

60-75 v. ->

  • Terminaalihoito
  • Sairaalatason
  • pitkäaikaishoito
  • Vanhainkotihoito

Ikääntyneiden ryhmittely ja erityispiirteet

-> huomioitava myös ravitsemuksessa

Laitoshoidon

riski kasvanut

slide15
Ikääntyneiden

Ravitsemuksen

ongelmakohtia

  • D-vitamiini
  • Aliravitsemus
  • Lihavuus (yliravitsemus)
k sitteit
Käsitteitä
  • Virheravitsemus
    • liian pieni energian saanti –> aliravitsemus
    • liian suuri energian saanti –> lihavuus
    • tiettyjen ravintoaineiden puute (D-vitamiini)
    • ravintoaineiden epätasapainoinen saanti
  • Aliravitsemus(malnutrition, undernutrition)
    • proteiinin puute
    • proteiinin ja energian puute
ik ntyminen ja d vitamiini
Ikääntyminen ja D-vitamiini

Jos D-vitamiinia liian vähän:

  • Kalsiumin imeytyminen vähenee
  • Luun tiheys pienenee -> luu haurastuu
  • Altistaa kaatumisille ja lonkkamurtumille

Miksi seerumin D-vitamiinitaso alenee?

  • Niukka saanti ravinnosta
  • Imeytyminen heikentynyt
  • Niukasti auringonvaloa tai kyky hyödyntää auringon UV-säteilyä heikentynyt
seerumin d vitamiinitaso riitt v 50 79 nmol l miksi tavoitetaso 80 nmol l
Seerumin D-vitamiinitaso- Riittävä 50-79 nmol/l - Miksi tavoitetaso > 80 nmol/l?
  • Kalsium imeytyy tehokkaasti
  • Luun mineraalitiheys kasvaa
  • Luukadon määrä vähenee
  • Kaatumisten määrä vähenee
  • Lihasten toiminta paranee
  • Murtumien määrä vähenee
  • Riski sairastua syöpätauteihin vähenee (prostata-, rinta-, suolistosyöpä)
  • Verenpaine alenee

P. Hakala

d vitamiini suositus ik ntyneille vrn 2010
D-vitamiini -suositus ikääntyneille(VRN 2010)
  • D-vitamiinilisä kaikille > 60 v.
    • 20 g (800 IU)/vrk valmisteista ympäri vuoden
  • Hyviä lähteitä ravinnossa
    • Kalat, kananmuna, sienet
    • D-vitamiinilla täydennetyt elintarvikkeet
      • levitettävät ravintorasvat: 10g/100 g
      • maito/hapanmaitovalmisteet: 1 g/100 g
        • Valio Plus maito/piimä: 2 g/100 g
    • Kalanmaksaöljy

HUOM! Turvallisen saannin yläraja 50 g/vrk

d vitamiini suositus ik ntyneille 2010
D-vitamiini; suositus ikääntyneille 2010

Perusteita:

Bischoff-Ferrari ym. BMJ 2009, meta-analyysi

D-vitamiinilisä 700-1000 ky (17,5-25 g)/vrk

vähensi kaatumisriskiä 19 %

Pienemmästä määrästä ei ollut hyötyä

Bischoff-Ferrari ym. Arch Intern Med 2009, meta-analyysi

D-vitamiinilisäalle 10 g/vrk yli 10 g/vrk

murtumariski väheni 14 % 20 %

lonkkamurtumariski väheni 9 % 18 %

P. Hakala

d vitamiini ruokavalio
D-vitamiini / ruokavalio
  • Nestemäisiä maitovalmisteita päivittäin 5 dl -> 5 g
  • Kalaa 2-3 kertaa/viikko
    • Siika, silakka, lohi, muikku, kuha

8-22 g/100g

  • D-vitaminoitu margariini (4 tl = 2 g)
  • Kananmunat (2,2g/100 g)
  • Vahverot (10-15g /100 g)
helsingin terveyskeskussairaalat pitk aikaisosastot soini ym 2004
Helsingin terveyskeskussairaalatPitkäaikaisosastot (Soini ym. 2004)
  • Virheravittuja 57 %
  • Virheravitsemuksen riski 40 %
  • Hyvä ravitsemustila 3 %
  • BMI < 19 kg/m2 32 %
  • BMI 19-23 kg/m2 30 %

alipainoisia 62 %

ravitsemustilan heikkenemiselle altistavat tekij t kotihoidon asukkailla
Ravitsemustilan heikkenemiselle altistavat tekijät kotihoidon asukkailla
  • Monilääkitys (9 lääkettä tai enemmän) 48%
  • Muistisairaus tai dementia 46%
  • Toiminnanvaje vähintään yhdessä toiminnossa 36%
  • Päivittäiset kivut 34%
  • Jokin aistivaje 33%
  • Merkitsevä masennusoireilu 20%
  • Toisen henkilön avun tarve syödessä 11%

Lähde: Stakes, RAI -tietokanta 2007

aliravitsemus seuraukset
Aliravitsemus: seuraukset

Proteiinialiravitsemus

  • Lihaskato (sarkopenia) –> toiminta- ja liikuntakyky sekä kehon hallinta heikkenee
  • kaatumis- ja murtumavaara kasvaa
  • infektioherkkyys lisääntyy
  • haavojen paraneminen hidastuu, sairaalahoito pitkittyy
  • sairastumisen ja kuoleman vaara kasvaa
ik ntyneen proteiinin tarve
Ikääntyneen proteiinin tarve
  • Suositeltava saanti 1-1,2 g/painokiloa kohden/vrk (noin 70-100 g, 20 E%)
    • Akuutisti sairaille 1,5-2 g/painokilo/vrk
  • Vähentää lihas- ja kudostuhoa
  • Huonosti syövillä energian saannin turvaaminen on runsasta proteiinin saantia tärkeämpää
esimerkkej hyvist proteiinin l hteist
Esimerkkejä hyvistä proteiinin lähteistä

AnnosProteiinia*

  • Liharuoat 100 g 20-35 g
  • Kovat juustot 100 g 20-30 g
  • Liha- ja makkaraleikkeleet 100 g 10-30 g
  • Kalaruoat 100 g 10-25 g
  • Pehmeät juustot 100 g 10-15 g
  • Keitetyt pavut 100 g 10 g
  • Kananmuna 1 kpl 7 g
  • Maidot, piimät, jogurtit ym. 2 dl 6-7 g
  • Leivät (4-5 viipaletta) 100 g 5-10 g

* mitä vähärasvaisempi tuote, sitä enemmän proteiinia

ik ntyminen ja lihavuus
Ikääntyminen ja lihavuus

Eläkeikäisten lihavuus (BMI > 30)

  • 65-74-vuotiaat : naiset 34 %, miehet 23 %
  • Yli 85-vuotiaat: naiset 15 %, miehet 11 %

Fyysinen kunto ja liikunta

ennustavat paremmin

eliniän pitenemistä kuin

lihavuus

ik ntyminen ja lihavuus1
Ikääntyminen ja lihavuus
  • Suositeltava painoindeksi 24-29 kg/m2
  • Lihavuuden vaarat: verenpaineen nousu, tyypin 2 diabetes, sydänsairaudet, nivelten kuluminen
  • Hoito tarpeen, jos ylipaino haittaa toimintakykyä tai sairaus edellyttää laihtumista
  • Alipaino suurempi haitta kuin pieni ylipaino
  • Huom: Myös lihava voi olla aliravittu !
slide29
Ikääntyneiden

ravitsemushoito

ravitsemushoidon tavoitteita
Ravitsemushoidon tavoitteita
  • Hyvän ravitsemustilan turvaaminen
  • Toimintakyvyn parantaminen ja ylläpito
  • Sairauksien ehkäisy ja puhkeamisen siirtäminen
  • Toipumisen nopeuttaminen
ravitsemustilan arviointi
Ravitsemustilan arviointi
  • Säännöllinen painon seuranta (1 krt/kk)
  • Syökö vanhus riittävästi?
    • arvioidaan tarvittaessa
  • Juoko vanhus riittävästi? 1-1,5 l/vrk
  • Ravitsemustilan seuranta (MNA-testi)
    • jos huono, selvitetään syy ja hoidetaan sen mukaisesti
  • Moniammatillinen yhteistyö tärkeää
mna testi www mna elderly com
MNA-testi www.mna-elderly.com
  • Aliravitsemuksen tunnistaminen (> 65 v.)
    • Antropometrisia mittauksia
    • Ruokavalion ja yleisen toimintakyvyn arviointi
    • Vanhuksen oma arvio terveydestä ja ravitsemustilasta
  • virheravitsemus alle 17 pistettä
  • virheravitsemuksen riski 17-23,5 pistettä
  • hyvä ravitsemustila yli 23,5 pistettä
ik ntyminen nesteen tarve
Ikääntyminen / nesteen tarve
  • Kehon nestepitoisuus 50-60 %
  • Janon tunne usein heikentynyt
  • Lääkkeet voivat lisät tarvetta
  • Nestevajaus nopeammin kuin nuoremmille
    • Verenpaineen lasku, kaatumisen vaara
  • Suositus: 1-1,5 litraa nesteitä (5-8 lasillista)/vrk
  • Alkoholia ei suositella
    • Terveysriskit suuremmat kuin työikäisillä
    • Enintään 7 annosta viikossa
    • Enintään yksi annos päivässä
ruokailun merkityksi vanhukselle
Ruokailun merkityksiä vanhukselle
  • Monille päivän kohokohta
  • Rytmittää päivää
  • Aktivoi liikkumaan
  • Tutut ruoat aktivoivat muistelemaan
  • Antaa mahdollisuuden luontevaan vuorovaikutukseen
ruokailu houkuttelevaksi
Ruokailu houkuttelevaksi
  • Syömiseen riittävästi aikaa
  • Rohkaistaan syömään, autetaan tarvittaessa
  • Järjestetään juhlahetkiä
  • Huolehditaan suun päivittäisestä hoidosta
  • Lisätään ruoan houkuttelevuutta
    • maku, tuoksu, rakenne, annoskoko, lämpötila, mieliruokia
  • Jos vanhus syö huonosti, maukkaus menee terveellisyyden edelle
milloin energiatihe ruokaa
Milloin energiatiheää ruokaa?
  • Painoindeksi < 23 kg/m2
  • Paino alenee nopeasti useita kiloja
  • Vanhus syö soseutettua tai nestemäistä ruokaa tai syö vain vähän
  • Vanhuksella on painehaavoja tai toistuvia infektioita
  • Vanhus odottaa leikkaukseen menoa tai on toipumassa sairaudesta
ruoan energiatiheyden lis minen 1
Ruoan energiatiheyden lisääminen (1)
  • Lisätään ruokavalion rasva- ja hiilihydraattimäärää
    • annoksen koko voi pysyä samana
  • maitovalmisteet ja leikkeleet keski- tai runsasrasvaisia
  • Puuroihin ja keittoihin

lisätään rasvaa

ruoan energiatiheyden lis minen 2
Ruoan energiatiheyden lisääminen (2)
  • Leivän päälle rasvaa ja leikkeleitä
  • Välipaloja: kahvileipää, jälkiruokia, mieliruokia, jäätelöä
  • Tarvittaessa täydennysravintovalmisteita
  • Vähintään 6 ateriaa/välipalaa (yöpaasto korkeintaan 11 tuntia)
ummetus
Ummetus
  • Syitä:liian vähän ravintokuitua, nestettä ja/tai liikuntaa, jotkut lääkkeet
  • Hoito:lisätään ravintokuitua, nestettä ja luumuja (laksatiivinen vaikutus)
  • Hyviä kuidun lähteitä:
    • kaura-, ruis- ja vehnäleseet, 1 dl: 9-10 g
    • pellavansiemenet, 1 rkl: 4-5 g
    • ruispuolukkapuuro, 2 dl: 6 g
    • hedelmät, 1 kpl: 3-5 g
    • pavut ja herneet, 1 dl: 3-4 g
ik ntyminen ja liikunta
Ikääntyminen ja liikunta
  • Liikunta + riittävä, monipuolinen ja proteiinipitoinen ruokavalio ovat välttämättömiä lihaskunnon ylläpitämisessä
  • Vuodelepoa ja lihasten käyttämättömyyttä tulee välttää
  • Liikuntaharjoittelun voi aloittaa missä iässä tahansa
ravitsemushoidossa keskeist
Ravitsemushoidossa keskeistä
  • Riittävä D-vitamiinin saanti
  • Tarvetta vastaava energian ja proteiinin saanti
  • Elämäntilanteen ja erilaisten tarpeiden huomiointi
  • Ravitsemustilan arviointi ja seuranta -> aliravitsemuksen ehkäisy
  • Ruoan maistuvuus: virkistys, mielihyvä
  • ruokailun säännöllisyys ja kiireettömyys yksilöllisiä tottumuksia kunnioittaen
yhteenveto
Yhteenveto
  • Aterioi säännöllisesti 3-4 tunnin välein
    • Aamupala, lounas, päivällinen, 1-2 välipalaa
  • Syö sopivasti kulutukseen nähden
  • Nauti riittävästä D-vitamiinia (ravintolisä 20 g/vrk)
  • Huolehdi riittävästä proteiinin saannista
  • Käytä runsaasti kasviksia ja suosi täysjyväviljaa
  • Juo riittävästi: 1-1,5 litraa/vrk
  • Liiku säännöllisesti -> lihaskunnon ylläpito

Älä unohda nauttia ruokailusta!

ad