Download
1 / 33

Hyötyjä ja iloa kasviksista! - PowerPoint PPT Presentation


  • 97 Views
  • Uploaded on

Hyötyjä ja iloa kasviksista!. Miksi kasviksia?. Kasvikset =vihannekset, juurekset, marjat, hedelmät Suuri ravintoainetiheys eli energiaansa nähden runsaasti suojaravintoaineita (vitamiineja, kivennäis- ja hivenaineita ja kuituja) sekä antioksidantteja ja flavonoideja .

loader
I am the owner, or an agent authorized to act on behalf of the owner, of the copyrighted work described.
capcha
Download Presentation

PowerPoint Slideshow about ' Hyötyjä ja iloa kasviksista!' - sveta


An Image/Link below is provided (as is) to download presentation

Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author.While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server.


- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - E N D - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Presentation Transcript

Miksi kasviksia
Miksi kasviksia?

  • Kasvikset =vihannekset, juurekset, marjat, hedelmät

  • Suuri ravintoainetiheys eli energiaansa nähden runsaasti suojaravintoaineita (vitamiineja, kivennäis- ja hivenaineita ja kuituja) sekä antioksidantteja ja flavonoideja.

  • Aromi- ja väriaineita, jotka vaikuttavat ruoan makuun, tuoksuun ja näyttävyyteen

  • Vähän energiaa ja merkityksettömiä määriä rasvaa

  • Ei kolesterolia


Runsas kasvisten k ytt
Runsas kasvisten käyttö

  • Auttaa sydän- ja verisuonisairauksien ehkäisemisessä ja hoidossa

  • Alentaa verenpainetta

  • Helpottaa painonhallintaa

  • Vähentää riskiä sairastua aikuisiän diabetekseen

  • Helpottaa veren kolesterolitason normaalina pitämistä

  • Auttaa suoliston toimintaa pysymään hyvänä

  • Vähentää riskiä sairastua tiettyihin syöpätyyppeihin

  • Parantaa elimistön puolustuskykyä



Paljonko kasviksia k ytet n
Paljonko kasviksia käytetään?

  • Kasvistase 2008:

    • Perunaa noin 58,4 kg henkeä kohti

    • Juureksia 11,2 kg, joista porkkanaa noin 8,5 kg

  • Ravintotase 2009:

    • Tuoreitakasviksia 59,1 kg henkeä kohti. Juureksista suosituimpia porkkanat, vihanneksista tomaatit

    • Kun kulutuslukuun lisätään pakasteet ja säilykkeet, oli kasvisten kulutus 71,4 kg henkeä kohti

  • Ravintotase 2010:

    • Kun kulutuslukuun lisätään pakasteet ja säilykkeet, oli kasvisten kulutus 68,3 kg henkeä kohti



Kasvisten kulutusmuutokset vuodesta 2003–2009. Sisältää sekä kotimaiset että ulkomaiset tuotteet. (Kotimaiset Kasvikset ry, Kasvistase)


Puoli kiloa p iv ss
Puoli kiloa päivässä? sekä kotimaiset että ulkomaiset tuotteet.

  • Itämeren ruokavalion ja suomalaisten ravitsemussuositusten sekä kestävän kehityksen mukaisen elintarvikkeiden kulutuksen toteutuminen on hidastunut

  • Kasvisten kulutus 68,3 kg vuonna 2010, laskenut 3 kg vuodesta 2009 (Ravintotase 2010)

  • Lihankulutus 76,2 kg vuonna 2010, noussut 2,3 kg vuodesta 2009 (Lihatiedotus 2010)


Analysoidut tuotteet
Analysoidut tuotteet sekä kotimaiset että ulkomaiset tuotteet.

β-karoteeni

α-tokoferoli

Porkkanaraaste

  • "lähtö" porkkana, tuore

  • lähiraaste, tuore

  • keittiössä raastettu

    Keitetty porkkanakuutio

  • porkkana , itse kuutioitu, höyry

  • tuorekuutio, lähi, höyrypakastekuutio, ulkomainen, höyry

  • vakuumikuutio, kypsä, lähi

K

E-vitamiini

Mg

Ca


Analysoidut tuotteet1
Analysoidut tuotteet sekä kotimaiset että ulkomaiset tuotteet.

C-vitamiini

Peruna

  • lähi, kuorimaton, höyrykeitto

  • lähi, kuorittu, höyrykeitto

  • vakuumi, kuorittu, kypsä, 1 kk

  • luomu, kuorimaton, höyrykeitto

  • lähi, kuorineen, höyrykeitto

Tiamiini

Ca

K


Peruna
Peruna sekä kotimaiset että ulkomaiset tuotteet.

  • C-vitamiinin saanti perunasta oli miehillä noin 20 % ja naisilla noin 10 % (Ravitsemuskertomus 2000)

  • C-vitamiinin saanti perunasta miehillä 6 % suositellusta päivittäisestä saannista, naisilla hieman vähemmän (Finravinto 2007)

  • Sisältää melko vähän energiaa, vaikuttaa ruuanvalmistustapa!

  • Peruna täydentää erinomaisesti lakto-ovovegetaarista ruokavaliota

  • Sisältää melko vähän proteiinia, mutta sisältää aminohapoista lysiiniä ja tryptofaania, jolloin peruna yhdessä maidon tai kananmunan kanssa muodostaa hyvälaatuista proteiinia


Ravintosis lt eri tavoin kypsennetyille perunoille 100 g
Ravintosisältö eri tavoin kypsennetyille perunoille/100 g sekä kotimaiset että ulkomaiset tuotteet.

Lähde: Food Today 2010

c Tekijän nimi


K sittelyn vaikutus c vitamiinim r n
Käsittelyn vaikutus C –vitamiinimäärään sekä kotimaiset että ulkomaiset tuotteet.

  • Herkimmin tuhoutuvia vitamiineja

  • 8–9 kuukauden mittainen varastointi vähensi perunoiden C -vitamiinin määrää 30:stä kahdeksaan milligrammaan

  • Kolmen kuukauden säilytys +5 °C vähensi C-vitamiinin määrää 35 %

  • Tunnin säilyttäminen 55–60 asteen lämpötilassa, vähentää C- vitamiinipitoisuutta 10 %

  • Cook -chill -menetelmää käytettäessä oli C-vitamiinihäviö perunoilla jopa 76 %


K sittelyn vaikutus c vitamiinim r n1
Käsittelyn vaikutus C –vitamiinimäärään sekä kotimaiset että ulkomaiset tuotteet.

  • Liukenemalla tapahtuvaa hävikkiä lisää hapelle ja lämmölle kosketuksessa olevan pinnan määrä

  • Ryöppäys vähentää perunoiden C-vitamiinia 25 %

  • Perunoiden keitinveteen on liuennut 30–75 % C -vitamiinista

  • Juuresten keittämisessä C -vitamiinitappio on vaihdellut 15–25 % välillä

  • C-vitamiini- ja kivennäisainetappioita voidaan vähentää keittämällä tuotteet hyvin vähässä vesimäärässä


Syyskuussa ja maaliskuussa analysoitujen perunanäytteiden C- vitamiinipitoisuuksien (mg/100 g) vaihteluvälit verrattuna Finelin ja Nutrican arvoihin


C vitamiinitappion syit
C –vitamiinitappion syitä C- vitamiinipitoisuuksien (mg/100 g) vaihteluvälit verrattuna Finelin ja Nutrican arvoihin

  • Keitetyn parsakaalin säilyttäminen +60 °C lämpötilassa 10, 20 ja 30 minuuttia, vähensi vastaavasti C-vitamiinin määrää 16 %, 27 % ja 39 %

  • Sous-vide -menetelmillä kypsennettyjen kasvisten ravintoaineet olivat säilyneet paremmin kuin vedessä kypsennettäessä, mutta lämpösäilytyksen aikana tapahtui ravintoaineiden hävikkiä

  • Tuoreissa tai pakastetuissa tuotteissa ei havaittu eroa A-, D- ja E -vitamiinien määrässä

  • Syyksi arveltiin, että pakastetut kasvikset on käsitelty tuoreena heti sadonkorjuun jälkeen, jolloin vältetään pitkän säilytysajan aiheuttamat ravintoainetappiot


C vitamiinitappion syit kasviksissa
C –vitamiinitappion syitä kasviksissa C- vitamiinipitoisuuksien (mg/100 g) vaihteluvälit verrattuna Finelin ja Nutrican arvoihin

  • Vedessä keitetyissä porkkanoissa C-vitamiinihäviö ollut noin 9 % ja höyrykeitossa 38 %

  • Höyrykeitossa suuremman C -vitamiinihävikin syynä on korkeampi lämpötila kuin vedessä keitettäessä

  • Kun kasvikset laitettiin kiehuvaan veteen, oli vitamiinitappio 37,8 %

  • Kun kasvikset laitettiin kylmään veteen, oli vitamiinitappio 53,3 %


Karotenoidit
Karotenoidit C- vitamiinipitoisuuksien (mg/100 g) vaihteluvälit verrattuna Finelin ja Nutrican arvoihin

  • Karotenoidit ovat A -vitamiinin esiasteita ja antioksidantteja

  • Karotenoideja ovat mm. alfa- ja beetakaroteeni sekä lykopeeni

  • Beetakaroteenia on oransseissa, keltaisissa ja vihreissä kasviksissa; porkkana, ruusunmarja, lehtikaali, lehtiselleri

  • Lykopeenin lähteenä tomaatti on paras (tuore tomaatti 3000 μg/100 g, ketsuppi 9900–17000 μg/100 g)

  • Lykopeeni on paremmin elimistön käytettävissä tomaattipyreestä kuin raaoista tomaateista


Beetakaroteenia porkkanasta
Beetakaroteenia porkkanasta C- vitamiinipitoisuuksien (mg/100 g) vaihteluvälit verrattuna Finelin ja Nutrican arvoihin

  • Beetakaroteenin ja retinolin hävikkiä syntyy ruoanvalmistuksessa sekä pitkässä säilytyksessä ilman, valon ja lämmön vaikutuksesta

  • Keittäminen vedessä vähentää beetakaroteenipitoisuutta noin 14 %, höyrykeitto noin 20 % ja painekeitto vedessä 25 %


Analysoitujen porkkananäytteiden beetakaroteenipitoisuuksien µg/100 g vaihteluvälit. Vertailuna Finelin (F) ja Nutrican (N) beetakaroteenin määrä, joka on laskettu kokonaiskarotenoideista 45–80 %; Kaltin (2005) mukaan


Beetakaroteenin hyv ksik ytett vyys
Beetakaroteenin hyväksikäytettävyys beetakaroteenipitoisuuksien µg/100 g vaihteluvälit. Vertailuna Finelin (F) ja Nutrican (N) beetakaroteenin määrä, joka on laskettu kokonaiskarotenoideista 45–80 %; Kaltin (2005) mukaan

  • Kypsien kasvisten syöminen nostaa plasman beetakaroteenipitoisuutta enemmän kuin raakojen kasvisten syöminen

  • Prosessointi, kuten mekaaninen tai lämpökäsittely lisäävät karotenoidien imeytymistä ja hyväksikäytettävyyttä kasviksista

  • Beetakaroteeni on paremmin elimistön käytettävissä kypsennetyistä kuin raaoista porkkanoista

  • Aterian sisältämä rasva, niinkin pieni määrä kuin 3–5 g/ateria, parantaa karotenoidien hyväksikäytettävyyttä elimistössä


Kivenn isaineiden h vikki
Kivennäisaineiden hävikki beetakaroteenipitoisuuksien µg/100 g vaihteluvälit. Vertailuna Finelin (F) ja Nutrican (N) beetakaroteenin määrä, joka on laskettu kokonaiskarotenoideista 45–80 %; Kaltin (2005) mukaan

  • Kivennäisaineet eivät tuhoudu valon, lämmön tai hapen vaikutuksesta

  • Tuhoutuvat liukenemalla veteen tai fyysisesti erottumalla


Alfatokoferoli eli e vitamiini
Alfatokoferoli eli E -vitamiini beetakaroteenipitoisuuksien µg/100 g vaihteluvälit. Vertailuna Finelin (F) ja Nutrican (N) beetakaroteenin määrä, joka on laskettu kokonaiskarotenoideista 45–80 %; Kaltin (2005) mukaan

  • Ruoanvalmistuksessa E-vitamiini ei liukene veteen eikä kärsi lämmöstä

  • Tuhoutuu hapen ja valon vaikutuksesta


Tiamiinitappiot ja ruuanvalmistus
Tiamiinitappiot ja ruuanvalmistus beetakaroteenipitoisuuksien µg/100 g vaihteluvälit. Vertailuna Finelin (F) ja Nutrican (N) beetakaroteenin määrä, joka on laskettu kokonaiskarotenoideista 45–80 %; Kaltin (2005) mukaan

  • Tiamiinin tuhoutumista tapahtuu yli +120 °C lämpötiloissa ja emäksisessä ympäristössä

  • Saadaan eniten sianlihasta

  • Koska tiamiini on vesiliukoinen, vaikuttaa esim. ruhon osan vesipitoisuus sen häviämiseen ruoanvalmistuksessa

  • Mikäli nestettä irtoaa lihasta ruoanvalmistuksen aikana, vähenee samalla tiamiinin määrä

  • Rasvapitoisuus parantaa tiamiinin pysyvyyttä ruoanvalmistuksessa

  • On arvioitu, että noin 20–50 % tiamiinista häviää ruoanvalmistuksen ja ruoan uudelleen lämmityksen vuoksi


Haittaako hiilihydraatti ja energia
Haittaako hiilihydraatti ja energia? beetakaroteenipitoisuuksien µg/100 g vaihteluvälit. Vertailuna Finelin (F) ja Nutrican (N) beetakaroteenin määrä, joka on laskettu kokonaiskarotenoideista 45–80 %; Kaltin (2005) mukaan


Ajattelemisen aihetta 1 6
Ajattelemisen aihetta 1/6 beetakaroteenipitoisuuksien µg/100 g vaihteluvälit. Vertailuna Finelin (F) ja Nutrican (N) beetakaroteenin määrä, joka on laskettu kokonaiskarotenoideista 45–80 %; Kaltin (2005) mukaan

  • Lautaslaatuselvityksen analyysit antoivat viitteitä siitä, että ruokavalion koostumus saattaa olla hyvinkin erilainen kuin ravintolaskentaohjelmien perusteella näyttää

  • Elintarvikekoostumustietokantoja pidetään luotettavina ja niiden perusteella arvioidaan valmistetun ruoan ravitsemuksellista laatua, koska muuta tietoa ei ole käytettävissä

  • Mikä merkitys on ravitsemussuosituksilla, jos niiden seurantaan joudutaan käyttämään virheellisiä tietoja?

  • Ruokavalion laatua ja määrää arvioitaessa olisi hyvä muistaa, että kouluaterian tulee kattaa vain noin kolmannes oppilaan päivittäisestä energian tarpeesta


Ajattelemisen aihetta 2 6
Ajattelemisen aihetta 2/6 beetakaroteenipitoisuuksien µg/100 g vaihteluvälit. Vertailuna Finelin (F) ja Nutrican (N) beetakaroteenin määrä, joka on laskettu kokonaiskarotenoideista 45–80 %; Kaltin (2005) mukaan

  • Riisi ja pasta kannattaa korvata energialisäkkeenä kotimaisella perunalla, koska peruna on, erityisesti syyskaudella, merkittävämpi C-vitamiinin lähde kuin ravintolaskentaohjelmat näyttävät

  • Porkkanasoseen lisäys parantaa esim. kalamassojen väriä sekä ravintoarvoa

  • Kirjallisuuden mukaan ravintoaineet ovat paremmin elimistön käytettävissä kypsennetyistä kuin raaoista porkkanoista


Ajattelemisen aihetta 3 6
Ajattelemisen aihetta 3/6 beetakaroteenipitoisuuksien µg/100 g vaihteluvälit. Vertailuna Finelin (F) ja Nutrican (N) beetakaroteenin määrä, joka on laskettu kokonaiskarotenoideista 45–80 %; Kaltin (2005) mukaan

  • Rasvaliukoiset vitamiinit, kuten A- ja E-vitamiini säilyvät paremmin ja ne saattavat jopa imeytyä paremmin elimistöön käsittelyn jäljiltä

  • Porkkana on merkittävä beetakaroteenin lähde

  • Ravintolaskentaohjelmiin olisi saatava tarkempia tietoja porkkanan sisältämästä beetakaroteenin määrästä kuin mitä niissä on tällä hetkellä


Ajattelemisen aihetta 4 6
Ajattelemisen aihetta 4/6 beetakaroteenipitoisuuksien µg/100 g vaihteluvälit. Vertailuna Finelin (F) ja Nutrican (N) beetakaroteenin määrä, joka on laskettu kokonaiskarotenoideista 45–80 %; Kaltin (2005) mukaan

  • Kaikenlaisten juuresten käytön lisäämisellä voitaisiin vähentää ruokalajien sisältämää lihamäärää, mikä pienentää aterioiden ympäristökuormaa

  • Kestävän ruokalistan suunnittelussa huomioidaan kotimaisten kasvisten, marjojen, hedelmien, sienten, villivihannesten, kalojen ja riistan sesongin aikainen käyttö

  • Perunoiden pelkkä peseminen kuormittaa vähemmän ympäristöä

  • Perunoiden tarjoaminen ja syöminen kuorineen voisikin olla askel kohti ympäristövastuullisuutta


Ajattelemisen aihetta 5 6
Ajattelemisen aihetta 5/6 beetakaroteenipitoisuuksien µg/100 g vaihteluvälit. Vertailuna Finelin (F) ja Nutrican (N) beetakaroteenin määrä, joka on laskettu kokonaiskarotenoideista 45–80 %; Kaltin (2005) mukaan

  • Pakastettujen ulkomaisten kasvisten sijaan suositaan kylmävarastossa pitkälle kevääseen säilyviä perunoita ja juureksia

  • Vaikka pakastaminen tuotantoalueella heti sadonkorjuun jälkeen säilyttää esim. porkkanan β -karoteeniarvon korkealla, olisi ympäristön kannalta suositeltavampaa porkkanoiden tarjoaminen vähemmän prosessoituna

  • Pakastevihannesten etuna on pitkä säilyvyysaika, jolloin kesäkauden vihanneksia voidaan nauttia koko vuoden

  • Ympäristön kannalta suositeltavaa on lähialueella tuotettujen porkkanoiden kylmävarastointi ja raakojen porkkanoiden tarjoaminen vähemmän prosessoituna


Ajattelemisen aihetta 6 6
Ajattelemisen aihetta 6/6 beetakaroteenipitoisuuksien µg/100 g vaihteluvälit. Vertailuna Finelin (F) ja Nutrican (N) beetakaroteenin määrä, joka on laskettu kokonaiskarotenoideista 45–80 %; Kaltin (2005) mukaan

  • Kylmien talvien ansiosta suomalaisessa alkutuotannossa käytetään huomattavasti vähemmän torjunta-aineita kuin monissa muissa Euroopan maissa

  • Altistustasoa ravinnon sisältämille torjunta-ainejäämille voidaan vähentää valitsemalla erityisesti Suomessa tuotettuja kasviksia, hedelmiä ja marjoja

  • Hyvällä ravitsemuksella ei saada pikavoittoja!

    • Syödyllä ruoalla ja hyvällä ravitsemuksella saavutetaan pitkän ajanjakson kuluessa toteutuvia säästöjä esim. kansanterveyden kohenemisena