Moduulin päätavoitteet :

1. Yritystentarjoamateduttyöntekijöille, jotkahaluavatjatkokoulutusta, edistääurakehitystäjasovittaayhteentyönjaperhe-elämänvaatimuksia. Hyvättyönjaperheenyhteensovittamisenkäytännöt. Moduulinpäätavoitteet: tuodaesilletietoatyöantajantarjoamistapalveluista, jotkalisäävätsosiaalistadialogiatyöantajanjatyöntekijöidenvälillä. antaatietoamahdollisuuksistalisäkoulutukseen, työssäoppimiseenjaurakehitykseen. luodakatsaushyviinkäytäntöihin, lainsäädäntöönjasopimuksiin, jotkaauttavattyöntekijöitätyönjaperhe-elämänyhteensovittamisessa. MODUULI 5.

2. MODUULI 5. Askel askeleelta kohti yhteistä sopimusta: Vaihe YKSIon sosiaalinen dialogia – kahdenvälinen vuoropuhelu työntekijän ja työnantajan välillä. Sosiaalinen dialogi on tarkoitettu molemmille osapuolille; se palvelee sekä työnantajaa että työntekijää, jotka sopivat yhteisistä asioista ja velvollisuuksista, joita ovat mm. sopimus palkoista, työajoista, työhyvinvoinnista ja koulutusmahdollisuuksista. Vaihe KAKSI - Yhteinen sopiminen on neuvotteluprosessi työnantajien ja työntekijäjärjestöjen välillä, tavoitteena on sellaiseen sopimukseen pääsy, jossa määritellään ne edut, joita sopimuksen soveltamisalalla noudatetaan. • Vaihe KOLMEontyöehtosopimus, joka Suomessa on työntekijäjärjestön ja työnantajan/työnantajien liiton välinen sopimus alakohtaisista työehdoista, kuten palkoista, ylityökorvauksista ja lomista. • Sosiaalinen dialogi on työmarkkinajärjestöjen oma neuvottelujärjestelmä EU:ssa. Lisätietoa saa: http://ec.europa.eu elledgegroup.org

3. EU:n tasolla työntekijöitä edustaa kolmikantaneuvotteluissa yhteisjärjestö nimeltä ETUC. ETUC:iin kuuluu yli 80 järjestöä yli 30:stä maasta. ETUC – Euroopan kaikkien ammattiliittojen yhteisjärjestö Eurooppalainen sopimus Keskitetty sopimus Keskusjärjestö – AKAVA, STTK, SAK Liitto Alakohtainen sopimus Lähettää edustajansa viemään viestiä, mitä asioita neuvotteluissa tulee ajaa. Ammattiyhdistys Paikallinen sopimus

4. Keskeiset ammattiliitot Suomessa: SAK – SuomenAmmattiliittojenKeskusjärjestö. Suomensuurinammatillinenkeskusjärjestö. SAK edustaaylimiljoonaasuomalaistapalkansaajaa. SAK:honkuuluu 22 teollisuuden, julkisensektorin, kuljetusalojenjayksityistenpalvelualojenammattiliittoa. Lisätietoa:http://www.sak.fi STTK – on toimihenkilöidenammatillinenkeskusjärjestö. Toimihenkilötovatkoulutettuja, ammatillisiajaasiantuntijoita. STTK:honkuuluu 20 ammattiliittoajanoin 614 000 jäsentä. Lisätietoa:http://www.sttk.fi AKAVA – on korkeastikoulutettujentyömarkkinajärjestö. Akavaankuuluu 34 liittoa, joissa on ylipuolimiljoonaajäsentä. Akavassa on noin 100 000 opiskelijajäsentä. Lisätietoa:http://www.akava.fi ILO on arvioinutsuomalaisenammattiyhdistysliikkeentehokkaimmiksimaailmassa. Lisätietoahttp://www.ilo.org MODUULI 5. TIETOA Suomen AMMATTILIITOISTA

5. Työnantajantarjoamakoulutusjaperehdytys on tärkeäperhesyistätyöhönpalaavilletyöntekijöille. MODUULI5. • Työhön paluuta helpottavia ratkaisuja voivat antaa erilaiset tahot: • Julkiset palvelutuottajat • Kansalaisjärjestöt • Yksityiset toimijat • Palveluita voivat järjestää mm. EU:n tukemat ohjelmat

6. Suomessaei ole virallisiajärjestelyjäkoskientyöntekijöidenkoulutusta/uudelleenkoulutusta tai työhönperehdytystäniille (yleensänaisille), jotkapalaavattöihinperhesyistäjohtuvantauonjälkeen. MODUULI 5. Lisätietoa koulutusmahdollisuuksista Suomessa • Perhevapaiden käytäntöjä käsittelevän tutkimuksen mukaan noin yksi seitsemästä organisaatiosta tarjosi koulutusta työhön palaaville työntekijöille; yksi viidestä organisaatiosta ei tarjonnut järjestelmällistä koulutusta lainkaan. • Näin ollen on paljon parantamisen tarvetta uusien koulutus- ja perehdyttämiskäytäntöjen kehittämisessä, jotka tukevat työhön palaavia työntekijöitä. • Perhevapaat ja sukupuolten välinen tasa-arvo työelämässä. Työ- ja elinkeinoministeriö, 24: 2009.

7. MODUULI 5. KÄYTÄNNÖN HARJOITUKSIA “Työehtosopimus – hyvä pohja rakentaa työn ja perhe- elämän välistä tasapainoa” (Haastattelu No. 20). “Syöpähoidon jälkeinen työhön paluu” (Haastattelu No.11). “Työ ei ole onnnellisen perhe-elämän este” (Haastattelu No.17). “Hyvä resepti: Joustava työkultuuri tukee lastenhoidon ja lisäkoulutuksen onnistumista” (Haastattelu No.10). Perehdytään “Työnjaperheenyhteehsovittamisenhyvätkäytännöt” kirjasenkäytännönesimerkkeihin (www.family-learning.eu): Käytännön harjoitukset voidaan valita kouluttajan toimesta ottaen huomioon koulutettavien tarpeet.

8. MODUULI5. Case-tapauksethyvistäkäytännöistä MUISTA …. Kun analysoitesimerkki-tapauksia, yritäarvioidaniitäitsesijaomanelämäntilanteesikannalta: Millainen on perhetilanteesi? Millainentilanne on työpaikallasi/yrityksessäsi? Millainen on työsopimuksesi?

9. MODUULI 5. Case-tapauksethyvistäkäytännöistä “Perheystävällisettyöpaikat, joissa on toimivatyöehtosopimus” Tavoite:luodauuttatietoatyöpaikkojenkäytännöistä, jotkahelpottavattyönjaperhe-elämänyhteensovittamista Tehtävä: katsoavideoleike (myösHaastattelu No. 19) japohtiaallaoleviakysymyksiä. Kesto: 30 min. • Kysymyksiäpohdittavaksi: • Mitä voit tehdä omalla työpaikoillasi parantaaksesi työsuhteen laatua yhdessä työnantajan kanssa? Mitä toimenpiteitä suosittelisit työn ja perhe-elämän tasapainottamiseksi omalla työpaikallasi/yrityksessäsi? • Mitätoimenpiteitä (lainsäädäntö, sopimukset, suositukset) työnjaperhe-elämänyhteensovittamisenhelpottamiseksi on otettukäyttööntyöpaikallasi? Oletkotyytyväinennäihintoimepiteisiin? Millaisiaparannuksiatoivoisitlainsäädännönosalta? • Onkosinullaehdotuksiakuinkapaikallisella/kuntatasollavoidaanhelpottaatyönjaperhe-elämänyhteensovittamista? Oletkotyytyväinennykyisiinkäytäntöihin? Jos et ole – millaisiavaihtoehtojatoivoisit?

10. MODUULI 5. Case.tapauksethyvistäkäytännöistä “Työehtosopimus – hyväpohjarakentaatyönjaperhe-elämänvälistätasapainoa” Tavoite:luodatietoayritystasonkäytännöistäliittyentyönjaperhe-elämänyhteensovittamisesta Tehtävä: lukeaHaastattelu No. 20 japohtiaallaoleviakysymyksiä. Kesto: 30 min. • Kysymyksiäpohdittavaksi: • Mikä on työehtosopimuksen tarkoitus ja miksi työehtosopimus pitäisi olla jokaisella työpaikalla/kaikissa yrityksessä? • Mitkä ovat työnantajan edut, kun hän soveltaa työehtosopimusta yrityksessään? • Mitkä ovat työntekijäpuolen edut? Miten työntekijät voivat tehdä omia ehdotuksiaan ja saada niitä työpaikkatason neuvotteluissa läpi?

11. MODUULI 5. Case-tapauksethyvistäkäytännöistä “Syöpähoidonjälkeinentyöhönpaluu” Tavoite:luodatietoaperheystävällisistäkäytännöistä Tehtävä: lukeatapausesimerkkiHaastattelu NO. 11 japohtiaallaoleviakysymyksiä. Kesto: 30 min. • Kysymyksiäpohdittavaksi: • Lukiessasitätäthaastattelua, kuinkatärkeänäpiditsitä, ettätyönantajavakuuttityöntekijälle, ettätyöpaikkaoliturvattuhänentoipuessasairaudestaan? • Miksi on tärkeää, ettätyönantajapitäätyöntekijänajantasallatyötehtävienmuutoksistajapitääyhteyttätyötekijään, kun tämä on pitkälläsairauslomalla? • Mitkäovatvaiheittaisentyöhönpaluuneduttyöntekijällesairaudestatoipumisenkannalta?

12. MODUULI 5. Case-tapauksethyvistäkäytännöistä “Työei ole onnellisenperhe-elämäneste” Tavoite:luodatietoaperheystävällisistäkäytännöistä Tehtävä: lukeaesimerkkitapausHaastattelu No. 17 japohtiaallaoleviakysymyksiä. Kesto: 30 min. • Kysymyksiäpohdittavaksi: • Mitäetujatyöntekijäsaaperheystävällisistäkäytännösitä? • Millaisiakokemuksiasinulla on ammattiyhdistysliikkeentoiminnasta? Oletkoammattiliitonjäsen? • Mitäetujatyöntekijälle on vaiheittaisestatyöhönpaluustapitkänsairausloman tai muuntyöstäpoissaolonjälkeen?

13. MODUULI 5. Case-tapauksethyvistäkäytännöistä “Hyväresepti: Joustavatyökulttuuritukeelastenhoidonjalisäkoulutuksenonnistumista” Tavoite:luodatietoaperheystävällisistätyökäytännöistä. Tehtävä: lukeaesimerkkitapausjaHaastattelu No. 10. japohtiaallaoleviakysymyksiä. Kesto: 30 min. • Kysymyksiäpohdittavaksi: • Mitenomanyrityksesi/työpaikkasityöntekijätvoisivathyötyätässäesimerkissäesitetystäjärjestelyistä? • Millaisiin vaikeuksiin Polly törmäisi työantajansa kanssa, mikäli koulupäivän jälkeisen ajan joustavat järjestelyt eivät olisi mahdollisia? • Onkotyöpaikallasijoitainmuitasopimuksia tai käytäntöjätyöehtosopimuksenlisäksi, jotkavahvistavattyöntekijänhyvinvointiajaturvallisuuttatyössä?

14. MODUULI 5. EHDOTUKSIA LISÄLUKEMISEKSI KOLMEN vaiheen perusta Eurooppalaisella tasolla, vaihe 1 – Sosiaalinen dialogi: ec.europa.eu EU:n perussopimukset ovat Rooman sopimus v. 1957, Amsterdamin sopimus v. 1999 ja Lissabonin sopimus v. 2009. Perussopimus on jäsenmaiden kesken tehty sitova sopimus, jossa määritellään EU: n tavoitteet, toimielimet, päätöksentekomenettely sekä suhteet EU:n ja jäsenmaiden välillä. Lisätietoa http://eur-lex.europa.eu. Euroopan Yhteisön sopimuksen artiklan 140 mukaan, joka sisältyi jo Rooman sopimukseen (Artikla 118), yksi komission perustehtävistä on edistää läheistä yhteistyötä jäsenvaltioiden välillä niin että huomioidaan yhteisen sopimisen tärkeys työnantajien ja työntekijöiden välillä. Sopimukseen sisältyvä kohta Euroopan komission sopimuksessa (Artiklat 137 – 145) korostaa sosiaalisen dialogin tärkeyttä Euroopan Unionin käytännöissä ja politiikkaohjelmissa. Sopimuksissa määritellään sosiaalisen dialogista, joka on työmarkkinajärjestöjen oma neuvottelujärjestelmä EU:ssa. Lisätietoa: http://ec.europa.eu

15. MODUULI 5. EHDOTUKSIA LISÄLUKEMISEKSI Kun neuvotellaan palkoista ja työehdoista, neuvottelut voidaan käydä kaksikantaisina, työntekijöiden ja työantajan kesken Kun neuvottelut käydään ammattiliiton ja työnantajajärjestön kanssa, puhutaan liittotason neuvotteluista. Neuvottelut voidaan käydä myös kolmikantaisina, jolloin mukaan tulee valtion edustaja. Tällöin voidaan neuvotella työelämän laadullisesta kehittämisestä ja sosiaaliturvaan liittyvistä asioista. EU:n kolmikantamalli eroaa jonkin verran Suomen kolmikantamallista. EU:ssa työntekijäjärjestöjä edustaa European Trade Union Confederation (ETUC) Lisätietoa http://www.etuc.org. KOLMEN vaiheen perusta Eurooppalaisella tasolla, vaihe 2 – yhteinen sopiminen:

16. Valtiovalta Eurocadres, vaikka sillä on aika itsenäinen rooli, kuuluu muodollisesti ETUC:iin. Euroopan ministeri-neuvosto Euroopan komissio Työntekijät / ammattiliitot Työnantajat Euroopan ammattiliittojen keskusjärjestö -ETUC Työnantajien keskusjärjestöt: BUSINESS EUROPE CEEP UEAPME Ylempien toimihenkilöiden etujärjestö EUROCADRES Esimiesten etujärjestö CEC

17. MODUULI 5. EHDOTUKSIA LISÄLUKEMISEKSI KOLMEN vaiheen perusta Eurooppalaisella tasolla, vaihe 3 – Työehtosopimus: Työehtosopimuksetovatsopimuksia, jotkatehdääntyönantajien tai heidänorganisaationsajatyöntekijöitäedustavienammattiliittojenvälillä. Nämäsopimuksetluovattyöehtosopimustenraamitjaniissäkerrotaanosapuoltenvälistensuhteidensäännöistä. Eurooppalaisellatasollatyöehtosopimusmuotoja on otettukäyttöönArtiklan 155 TFEU runkosopimuksenmukaisestiliittotasollajamyösyritystasolla. Lisätietoahttp://www.eurofound.europa.eu. Sosiaalinendialogimyösyritystasolla on tärkeää, koska se määritteleeesim. palkkaukseenliittyvistäasioistajayleisemmintyöntekijäosallistumisenkauttaasioista, jotkavaikuttavatyrityksentuottavuuteenjakehitykseen. Työnantajaeivoiyksipuolisestipäättääyhteisestisovituistaasioista. Neuvotteluprosessintulisialkaasuunnitelmallisestijaneuvottelijoillatulisi olla käytettävissähyvätinformaatiolähteet.

18. MODUULI 5. EHDOTUKSIA LISÄLUKEMISEKSI • - Työehtosopimus on Suomessatyöntekijäjärjestönjatyöantajan tai työantajienjärjestönvälinensopimusalakohtaisistatyöehdoistakutenpalkoista, työajoista, lomistajamuistaehdoista, joitasopimuksensoveltamisalallanoudatetaan. Sopimuksetovatuseinpaitsitoimialakohtaisiamyöspalkansaajanammattiasemaansidottuja. Työehtosopimuksetsolmitaanmääräajaksi. • - Seuraavatasiatkuuluvattyöehtosopimuksenpiiriin: • Palkka, henkilökohtaisetlisät, ylityökorvaukset, palkitsemisjärjestelmät; • Työtunnit, tauot, lomat; • Irtisanomisenehdot; • Työskentelyolosuhteet, työterveysja -turvallisuus, terveystarkastukset; • Valitustenkäsittelyjakonfliktienratkaiseminen; • Tulevaisuudenkehityssuunnitelmat, jne.

19. PÄÄTÖSOSA – SEURAAVAT ASKELEET... Oletjuurisuorittanuttämän koulutusmoduulin... Onneksiolkoon! Mikävoisi olla seuraavaaskeleesi? Mihintoimenpiteisiinaiotryhtyä? Ole huoleti… meillä on sinullejoitainvinkkejä… Mitä SINÄ voisitTEHDÄ SEURAAVAKSI… undergroundteacher.blogspot.com

20. PÄÄTÖSOSA – SEURAAVAT ASKELEET… ALA MIETTIÄ SEURAAVIA ASKELEITASI: Tee henkilökohtainensuunnitelmajaasetahenkilökohtaisettavoitteet; Keskusteletyönjaperhe-elämänyhteensovittamisenparannusideoistaperheesikanssa; Käynnistäkeskustelutyönjaperhe-elämänyhteensovittamisestatyöpaikallasijakäytäapunasi e-Käsikirjaa, dvdnauhoja tai paperiversiota “Hyvätkäytännöt” kirjasestaosoitteesta: www.family-learning.eu; Keskusteleprojektissakäsitellyistäperheystävällisisistäkäytännöistäjaniidensoveltuvuudestaomallatyöpaikallasi; Neuvotteletyönjaperhe-elämänyhteensovittamisenkysymyksistätyönantajasikanssa; Mieti, mitenvoisitkäyttäähyväksitässäprojektissaesitettyjähyviäkäytäntöjäesimerkkinäperheystävällisyyttälisäävistätoimenpiteistäomallatyöpaikallasi; Mieti, kuka tai mikätahovoisitukeasinua, kun keskustelettyönjaperhe-elämänyhteensovittamisestatyöpaikallasi - ammattiliitonedustaja, henkilöstöjohtaja, asiantuntijajärjestö, työtoverisi tai muutoimija