Kunta- ja palvelurakenneuudistus

1. Kunta- ja palvelurakenneuudistus • Keskeisten tehtävien määrittely • Lähtökohtana toimiva kunnallinen organisaatio, jossa riittävä määrä viranhaltijoita liikuntatoimen ydintehtäviä varten sekä päätöksentekoelin, jonka tehtävien laajuus riippuu kunnan koosta alkaen puhtaasta liikuntalautakunnasta monialaiseen sivistysvaliokuntaan. • liikuntatoimen strateginen suunnittelu, • asukasrakenne > kuinka liikunnalliset tarpeet hoidettu > mihin panostetaan > miten tarjonta ja tarpeet tulevaisuudessa kohtaavat > urheiluseurat, yrittäjät, kunnan oma palvelutarjonta. • liikunnan sisällöllinen kehittäminen, toimintatavan horisontaalinen kehittäminen erityisesti terveydenhuollon- ja opetusviranomaisten kanssa. lapsille ja nuorille elinikäisen liikuntatavan välittäminen • aikuisille kuntoliikuntaa sekä elämäntapamuutosohjelmien käynnistäminen • huippu-urheilun kehittäminen imagotekijänä ja matkailun edistäjänä • erityisryhmät ja ikääntyneet

2. …jatkuu • liikuntapaikkaverkoston kattavuus, • lähiliikuntapaikat, kevyen liikenteen väylät, kunnassa harrastettavien lajien liikuntapaikat, alueelliset liikuntapaikat • käyttövuoro- ja taksapolitiikka, mitä halutaan saavuttaa? • maankäytön suunnitteluun vaikuttaminen tarvenäkökulmasta, • laajoja maa-alueita edellyttävät paikat, melulajit, yhtenäistä väylää edellyttävät lajit, hallit ja paikoitusalueet, arkiliikunnan tarpeet • toiminnan edellyttämät taloudelliset voimavarat, • ei irrallista suunnittelua vaan työn sitominen kunnan yleiseen suunnitelmaan! • OSALLISTUMINEN VALMISTELEVIIN TYÖRYHMIIN!

3. 19-65 -vuotiaan aikuisväestön liikuntaharrastus terveysvaikutusten mukaan ryhmiteltynä- kansallinen liikuntatutkimus 2005-2006- AMERICAN COLLEGE/PATE -TULKINTA SURGEON GENERAL -TULKINTA 39% (=1’269’000)täyttää terveyttä edistävän liikunnan tunnusmerkit 62% (=2’019’000)täyttää terveyttä edistävän liikunnan tunnusmerkit Kuntoliikkujia12% (=397’000) Kuntoliikkujia12% (=397’000) Terveysliikkujia 27% (=872’000) Terveysliikkujia 27% (=872’000) Välimaasto 23% (=750’000) 30% (=1’005’000) Liikuntaharrastus lähellä terveyttä edistävän liikunnan suosituksia 7% (=255’000) Liikuntaharrastus lähellä terveyttä edistävän liikunnan suosituksia 31% (=1.021’000) liikuntaharrastus on kaukana terveyttä edistävän liikunnan suosituksista 31% (=1.021’000) liikuntaharrastus on kaukana terveyttä edistävän liikunnan suosituksista

4. 19-65 -vuotias aikuisväestön liikuttamisen vastuut Nämä hoidettu maailman parhaiten 39% (=1’269’000) tai 62% (=2’019’000) täyttää terveyttä edistävän liikunnan tunnusmerkit Kuntoliikkujia12% (=397’000) tai 35% (=1’147’000) Terveysliikkujia 27% (=872’000) Välimaasto 23% (=750’000) Kuka hoitaa nämä ? 30% (=1’005’000) tai 7% (=255’000) Liikuntaharrastus lähellä terveyttä edistävän liikunnan suosituksia 31% (=1.021’000) liikuntaharrastus on kaukana terveyttä edistävän liikunnan suosituksista Entäs nämä ?

5. 19 - 65 -vuotiaitten liikunnan järjestelyt KENELLE MITÄ MITEN KETKÄ

6. 19-65 -vuotiaan aikuisväestön liikuntamuodot 39% eli 1’269’000täyttää terveyttä edistävän liikunnan tunnusmerkit … 26’000 Koripallo … 42’000 Suunnistus … 90’000 Jääkiekko … 156’000 Rullaluistelu 160’000 Jalkapallo 190’000 Aerobic 223’000 Salibandy 293’000 Voimistelu 444’000 Sauvakävely 496’000 Juoksulenkkeily 524’000 Kuntosali 578’000 Uinti 747’000 Hiihto 828’000 Pyöräily 1’840’000 Kävelylenkkeily Kuntoliikkujia12% eli 397’000 Terveysliikkujia 27% eli 872’000 30% eli 1’005’000 Liikuntaharrastus lähellä terveyttä edistävän liikunnan suosituksia 31% eli 1.021’000 liikuntaharrastus on kaukana terveyttä edistävän liikunnan suosituksista

7. Terveysliikunnan palveluketju Liikuntatoimi Sosiaali- ja terveystoimi - Potentiaalinen asiakaskunta - ”hoitoketju” - ”ensihoito • Ohjaustoiminnan ammattilaiset • yhteiskunnallinen tarve, ”hoitoketju”? • ikääntyvät, erityisryhmät? • resurssien kohdentaminen • muuttuvan yhteiskunnan tarpeisiin • Olosuhteiden rakentaminen ja • suunnittelu Tekninentoimi Seurat - asiakkaat ”toimintakykyiset” - koulutus terveyttä edistävän liikunnan osaajiksi

8. Työikäisten potilaiden lonkan tekonivelleikkausten sairaalahoito- ja päivärahakustannukset Lääkärilehti 2004;59(7):669-672 Veli Turunen, Arto Vehviläinen, Ilkka Vohlonen ja Heikki Kröger Alaraajan suurten nivelten artroosi on merkittävin liikuntavammaisuuden syy myöhemmästä keski-iästä alkaen, ja se aiheuttaa yksilölle yhtä usein työ- ja toimintakyvyttömyyttä kuin nivelreuma (1). Onnistunut lonkan tekonivelleikkaus on potilaan ja yhteiskunnan kannalta vaikuttavuudeltaan eräs hyödyllisimmistä kirurgisista toimenpiteistä (2,3,4). Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli arvioida työikäisten suomalaisten lonkan tekonivelleikkauspotilaiden sairaalahoidon pituutta, hoitoprosessiin liittyviä kustannuksia, työstä poissaolon pituutta ennen hoitoa ja erityisesti sen jälkeen. Tulosten perusteella arvioitiin hoitojärjestelmän toimivuutta. Aineisto ja menetelmät Tulokset Lonkan tekonivel oli laitettu kaikkiaan 337 potilaalle, joista 154 (56 %) oli naisia. Lähetteistä suurin osa (27%) oli tullut yksityissektorilta, joka viides (21 %) saman sairaalan toiselta osastolta ja 18 % terveyskeskuksista. Ilman lähetettä hoidettiin 13 %, toisen sairaalan lähettämänä 12 %, työterveyshuollon lähettämänä 6 % ja loput 3 % potilaista muilla lähetteillä. Vuosittaiset työtulot olivat 58 %:lla potilaista yli 16 819 euroa (100 000 mk). Alle 16 819 euroa vuodessa ansaitsevat olivat ennen hoitojaksoa olleet keskimäärin yli kolme viikkoa pitempään sairauslomalla (94 vrk) kuin yli 16 819 euroa ansaitsevat (71 vrk). Hoitojaksojen kestot, hoitojakson jälkeiset toipumisajat tai sairaalan leikkausjonotusajat eivät merkitsevästi eronneet toisistaan eri tuloluokissa.

9. Ylipainon todennäköisyys jatkossa Lähde: Tommi Vasankari terveysliikunnan professori LT BMI>25 kg/m2 • 1978-1979: 15-24 –vuotiaista n. 1/10 • 2005: sama kohortti (45-54 –v) 2/3 • 2005: 15-24 – vuotiaista n. 3/10 • 2033: sama kohortti (45-54 –v) 7/8 ??? • Jatkossa nykyisten 50-v ongelmat kohdataan aikaisemmin (40-v?)

10. Sepelvaltimotaudin hoitoon liikuntaa - tuloksia Lähde: Tommi Vasankari terveysliikunnan professori LT Keskimääräinen hoitokustannus liikuntaryhmällä 3.708 USD ja pallolaajennetuilla 6.086 USD! • Siis parempi tulos, selvästi halvemmalla! • MUTTA, pitää muistaa, että olivat valikoituja potilaita (stabiili sepelvaltimotauti, ei kovin paha) – ei voi yleistää kaikille ko potilaille!!

11. Huoli huomisesta! • Sairastavuuden kasvu jatkossa on todennäköistä • Liikunta kuuluu kiistatta monien sairauksien hoitoon ja ennaltaehkäisyyn • Kysymys on pitkälti milloin ja miten ymmärrämme sen hyödyntää?

12. Uimahallitoiminta kokonaisuudessaan Altaat ja muut laitteet Altaat ja muut laitteet Altaat ja muut laitteet Toiminnot / palvelut Toiminnot / palvelut Toiminnot / palvelut Palvelu- tuotanto Palvelu- tuotanto Palvelu- tuotanto Asiakkaat Asiakkaat Uima-allas Opetusallas Lämminvesi-/ kuntoutusallas Hyppytorni/ -lauta Kiipeilyseinä, um. -laitteet • Vapaa uinti • kunto, perhe, kilpa • Uimakoulu • lapset, aikuiset • Vesijumppa • Leikkitoiminnot • kiipeily, liukurit • Vauvauinti • Hyppykoulu • Sukelluskoulu • Erityisliikunta • Kuntoutus • Hemmottelutuotteet • Hallihenkilökunta • Kunnan hallintoalat • liikuntatoimi • koulutoimi • terveystoimi • sosiaalitoimi • kansalaisopisto... • Järjestöt • liikuntaseurat • kansanterveys- • yhdistykset • Yksityisyrittäjät • Muut • Yksilöt • aikuiset • nuoret • lapset • Perheet • Firma-asiakkaat • Seurajäsenet • Erityisryhmät • Kuntoutettavat • ”Hallintoala-asiakkaat” • koululaiset • päiväkotilapset • muut • Muut Uimahallissa ovat pienoiskoossa kunnan kaikki liikunnan peruspalvelut:1. Olosuhteet- vesiliikunnan olosuhteet- liikunnan reittiratkaisu2. Yhdistysten toiminnot3. Kunnan omat toiminnat- liikuntatoimen vesiliikunta- eri hallinnonalojen toiminta4. Yksityiset palvelut Fyysiset puitteet Aineettomat palvelut - elämykset co Suomen Kuntourheiluliitto, Jorma Savola, 10/2003 – 15