1 / 18

Kunta- ja palvelurakennehanke koulutuspalvelujen kannalta

Kunta- ja palvelurakenneuudistus koulutuksen alalla - lukiokoulutus - ammattikoulutuksen järjestäjäverkon kokoaminen. Kunta- ja palvelurakennehanke koulutuspalvelujen kannalta. Perusopetus, lukiokoulutus ja muu sivistystoimi

emery-burt
Download Presentation

Kunta- ja palvelurakennehanke koulutuspalvelujen kannalta

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. Kunta- ja palvelurakenneuudistus koulutuksen alalla - lukiokoulutus- ammattikoulutuksen järjestäjäverkon kokoaminen

  2. Kunta- ja palvelurakennehankekoulutuspalvelujen kannalta • Perusopetus, lukiokoulutus ja muu sivistystoimi • Kuntarakenteen vahvistaminen tukee ja parantaa koulutuksen ja opetuksen järjestämisedellytyksiä • Ammattikoulutus ja ammattikorkeakoulutus • Vahvemmat kunnat – vahvempi omistajaohjaus kuntien omistamissa tai osakkuusyhteisöissä • Rakennelinjaukset tukevat ammattikoulutuksen järjestäjäverkon kokoamista • 50 000 asukkaan väestöpohjavaatimus kuntien ja kuntayhtymien järjestämälle ammattikoulutukselle – nykyisin noin 36 järjestäjää alle • Suunnittelua ohjaava periaate – ei merkitse olemassa olevien järjestämislupien peruuttamista • Valtionosuus- ja rahoitusjärjestelmän uudistuslinjaukset ongelmallisia koulutuksen rahoittamisen kannalta • Etenkin ammatillisessa koulutuksessa ja ammattikorkeakouluissa

  3. Kunta- ja palvelurakenneuudistusrahoituslinjaukset • Ongelmalliset kysymykset: • Verojärjestelmämuutokset, jos alentavat valtionosuuksien vaikutuksen riittämättömäksi • "Tavoitteena on, että hallinnonalakohtaiset valtionosuudet yhdistetään."

  4. Lukiokoulutus kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa • Lukiokoulutus kunnallinen tehtävä • kuntarajat ylittävää yhteistyötä lisättävä (esim. seutulukiot) • oppilaitosverkon karsimistarve edessä (vrt. valtionosuuksien määräytymisperusteet) • tehtävä yleissivistävän koulutuksen antajana sidoksissa peruskoulun yläasteen järjestämiseen • Virtuaaliopetus • laajentamistarve ilmeinen • lieventää oppilaitosverkon karsiutumisen vaikutusta • Yhteistyön laajentaminen lukion ja ammatillisen koulutuksen välillä • voi eräissä tapauksissa puoltaa koulutuksen järjestämisvastuun siirtämistä alueelliselle kuntayhtymälle

  5. Ammattiopistojen muodostaminen – vauhdittamishanke 2006 - 2008 • Ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkon kokoamista jatketaan alueellisen kehittämistyön ja voimavarojen tarkoituksenmukaisen ja tehokkaan käytön edellytysten parantamiseksi • Tavoitteena muodostaa etupäässä alueellisia tai muutoin työelämän kannalta vahvoja ammattiopistoja, jotka käsittävät koulutuksen järjestäjän kaikki koulutustoiminnot ja opetusyksiköt • Ammattiopistojen muodostumista edistetään vuoteen 2008 ajoittuvalla opetusministeriön ja koulutuksen järjestäjien välisellä vauhdittamishankkeella • Rahoituksellinen kannustaminen: fuusioista 2 - 5 %:n yksikköhinnan korotus 3 ensimmäisen vuoden aikana

  6. Ammattiopiston päätehtävät • Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi • Työelämän alakohtaiseen osaamistarpeeseen ja yksilöiden koulutustarpeeseen vastaaminen kokonaisuutena: • Ammatillinen peruskoulutus • Ammatillinen lisä- ja täydennyskoulutus • Työelämälähtöiset koulutusmallit - työpaikat oppimisympäristöinä (oppisopimuskoulutus, työssäoppiminen, työpaikkakoulutus, työvoimapoliittinen aikuiskoulutus, yhteishankintakoulutus) • Työelämän ja pk-yritysten palvelu- ja kehittämistehtävät • Yksilölliset koulutus- ja osaamispalvelut: • Aikaisemmin hankitun osaamisen tunnustaminen • Henkilökohtaiset opiskeluohjelmat • Erityisopetus • Ammatillinen huippuvalmennus • Koulutuksen laadun varmistus • Koulutuksellinen yhteistyö (peruskoulu, lukio, korkeakoulut) ja kansainvälinen yhteistyö

  7. Ammattiopistoa ohjaavat periaatteet • Työelämälähtöisyys • Tiivis vuorovaikutus työelämän kanssa - ajantasainen tieto osaamistarpeesta • Keskeistä osaaminen ja sen varmistaminen • Kansallinen ja kansainvälinen viitekehys - alueen ja alan osaamistarve ohjaavat toimintaa • Asiakaslähtöisyys • Kysyntävetoisuus (työelämä, opiskelijat) • Osaamiskapeikkoihin vastaaminen • Työelämävastaavuuden lisääminen • Yksilöllisyys • Yksilön koulutustarpeiden tunnistaminen • Aikaisemmin hankitun osaamisen täysimääräinen tunnustaminen • Koulutuspolkujen monipuolisuus • Joustava järjestäminen • Sosiaalinen koheesio • Sitoutuminen syrjäytymisen ehkäisyyn • Erityisryhmien osaamistarpeet

  8. Ammattiopisto – miksi? • Ammatillisen koulutuksen palvelukokonaisuuden muodostaminen • korkealaatuiset ja työelämän eri alojen kannalta relevantit koulutuspalvelut eri aikajänteillä • elinikäisen oppimisen edellytysten luominen • tarkoituksenmukainen koulutuspalveluiden suuntaaminen • Vahva rooli alueellisissa innovaatiojärjestelmissä • alueen ammattiosaamistarpeisiin vastaaminen kokonaisvastuullisesti • työpaikkalähtöisen innovaatiotoiminnan edistäminen • vahvat yhteydet alueen työ- ja elinkeinoelämään • riittävän voimakas aluekehitystoimija • erilaisten asiakasryhmien ja yksilöllistyvien koulutustarpeiden palveleminen • Henkisten, taloudellisten ja materiaalisten voimavarojen tehokas ja tarkoituksenmukainen käyttö • osaaminen, henkilöstö, laitteet, tilat, rahoitus, työelämäyhteydet palvelukokonaisuuden tukena • voimavarojen kokoaminen ja käytön tehostaminen • palvelukyvyn parantaminen ja tuloksellisuuden lisääminen • laadunvarmistus • Ammatillisen koulutuksen hahmottuminen selkeänä kokonaisuutena • nuorille, aikuisille • yrityksille, työelämälle

  9. Ammattikoulutuksen järjestäjäverkon vauhditushanke - lähtökohtia • Vapaaehtoisuus – koulutuksen järjestäjät ja niiden omistajat avainasemassa • Alueellinen näkökulma – lähtökohtana alueelliset tarpeet • Palvelukyvyn vahvistaminen muuttuvissa olosuhteissa • Joustavuus ja tarkoituksenmukaisuus • suuret alueelliset järjestäjät tai muutoin vahvat koulutuksen järjestäjät • vapaus toiminnan organisoinnin muodoista koulutuksen järjestäjillä • Tuottavuuden ja tehokkuuden vahvistaminen

  10. Ammattikoulutuksen järjestäjäverkon vauhditushanke - mihin pyritään? • Kartoittamaan ja analysoimaan tarpeet ja mahdollisuudet järjestäjäverkon tarkoituksenmukaiselle kokoamiselle ja ammattikoulutuksen palvelukyvyn vahvistamiselle • Vauhdittamaan strategiatyötä, jolla koulutuksen järjestäjät voivat vahvistaa koulutuksen palvelukykyä ja turvata korkealaatuista koulutustarjontaa • Edistämään vapaaehtoiselta pohjalta käynnistyvää koulutuksen voimavarojen kokoamista • Kannustamaan järjestäjäverkon kokoamiseen rahoituksella (harkinnanvaraiset korotukset yksikköhintoihin määräajaksi) • Vahvistamaan ammattikoulutuksen roolia alueellisissa innovaatiojärjestelmissä

  11. Koulutuksen järjestäjien kehittäminen - haasteita • Ammattikoulutuksen palveluiden jäsentäminen alueen työelämän ja asukkaiden kannalta kokonaisuutena • ammatillinen perus- ja lisäkoulutus • koulutuksen eri järjestämis- ja toteuttamismuodot • työelämän kehittämispalvelut • Strategisen otteen ja palvelukyvyn vahvistaminen • ammattikoulutuksen rooli alueellisissa kehittämisstrategioissa – tehtävä, rooli, työnjako • ammattikoulutuksen palvelujen strateginen kokonaisuus: koulutuksellisista työkaluista ja työelämän kehittämispalveluista tehokas ja joustava kokonaisuus, joka vastaa erilaisiin tarpeisiin erilaisilla aikajänteillä • elinikäisen oppimisen edistäminen • Voimavarojen kokoaminen ja käytön tehostaminen: • joustavuus, asiakas- ja työelämälähtöisyys • palvelujen korkean laadun varmistaminen • aineelliset ja inhimilliset voimavarat: kehityksen kärjessä pysyminen

  12. Ei turvaa ammattikoulutuksen rahoitusta – ennakoitava rahoituspohja poistuu ja pitkäjänteinen toiminta vaarantuu Poistaa toiminnan ohjauksen ja rahoituksen välisen yhteyden Ammattikoulutuksen järjestäminen ei ole kunnallinen tehtävä – pääosa koulutuksesta kuntaa laajempien alueiden työelämän tarpeisiin suunnattua ja osin valtakunnallista Työelämän eri toimialojen osaamis- ja koulutustarpeisiin vastaaminen keskeisintä - ilman rahoitusta ammattikoulutusta ei voida ohjata paremmin työelämän tarpeet huomioon ottavaan suuntaan ja nykyistä työelämälähtöisemmäksi Kuntakeskeinen rahoitusmalli johtaa keskimääräisiltä kustannuksiltaan alhaisempien alojen koulutuksen laajenemiseen ja lakkauttaa kustannuksiltaan korkeampien ja valtakunnallisen tai laajaa aluetta palvelevan koulutuksen järjestämisen (esim. kuljetus- ja liikenneala, metsäala, kone- ja metalliteknologiasektori, ammatillinen erityisopetus) Järjestäjäkentän kokoaminen vaarantuu ja hidastuu Kunta- ja palvelurakenneuudistus:rahoituslinjaus ja ammattikoulutus

  13. Tuloksellisuuteen kannustava rahoitus poistuisi Rahoituksen myöntäminen suoraan koulutuksen järjestäjälle keskeistä - ammattikoulutuspalvelujen tuottaja vastaa käyttöönsä saamista resursseista Vaarantaa ammatillisen lisäkoulutuksen järjestämisedellytykset sekä alueellisesti kattavan ja työelämän kannalta relevantin tarjonnan Koulutuksen järjestämistä ohjaava yksikköhintajärjestelmä murtuu yksikköhinnat työelämän ja toimialojen koulutuskustannusten perusteella järjestelmä ottaa huomioon keskimääräistä kalliimmat ja kansantalouden kannalta tärkeiden alojen koulutustarpeen ammatillisen koulutuksen keskihinta on 8268 €/opiskelija koulutusalakohtaisten keskihintojen vaihteluväli on 5 362-12 064 € järjestäjäkohtaisten yksikköhintojen vaihteluväli on 5 335-52 405 € yksikköhintoja myös harkinnan perusteella - pienten ja elintärkeiden alojen koulutuksen ylläpitäminen Kunta- ja palvelurakenneuudistus:rahoituslinjaus ja ammattikoulutus..

  14. Koulutuksen järjestämislupasääntelyn pohja putoaa pois sääntelyn ja rahoituksen kautta vaikutetaan koulutustarjonnan suuntaamiseen työelämän eri alojen tarpeiden mukaisesti ja turvataan koulutuksen saatavuutta maan eri osissa ja eri kieliryhmissä Opiskelijoiden vapaa hakeutumisoikeus kaikissa rahoitus- ja valtionosuusmalleissa turvattava turvaa koulutusmahdollisuuksien tasa-arvon ammattikoulutukseen on voitava hakeutua eri puolilta maata - koulutus usein laajaa aluetta palvelevaa tai valtakunnallista, usein vain muutamassa yksikössä annettavaa koulutusta ei ole mahdollista tai tarkoituksenmukaista järjestää kaikkien koulutuksen järjestäjien toimesta tai lähialueella kuntakeskeisessä valtionosuusmallissa ei voida turvata vapaata hakeutumisoikeutta taloudellisesti ja hallinnollisesti kestävällä tavalla – vrt. erikoissairaanhoito Kunta- ja palvelurakenneuudistus:rahoituslinjaus ja ammattikoulutus…

  15. Kunta- ja palvelurakenneuudistus:- Rahoituslinjaus ja ammattikoulutus - Mitä tulisi tehdä • Ammattikoulutuksen ja ammattikorkeakoulujen rahoitus kokonaan valtion rahoittamaksi toiminnaksi • muutos voitaisiin toteuttaa luopumalla ammattikoulutuksessa ja ammattikorkeakouluissa kuntien rahoitusosuudesta ja muuttamalla samanaikaisesti valtion ja kuntien rahoitusosuuksia muissa toiminnoissa • ammattikoulutuksen ja ammattikorkeakoulujen rahoitus kunta- ja palvelurakennelain ulkopuolelle • Toimialan toiminnan ohjauksen vastuu ja rahoitusvastuu yhdessä paikassa, opetusministeriössä • Ammattikoulutukseen ei voida kehittää normatiivista ohjausta, jolla voitaisiin ilman rahoituksen ohjausta turvata työelämän ammattiosaamisen tarpeen kannalta keskeiset koulutuspalvelut • Ammattikoulutusta tulee kehittää kokonaisuutena siten, että se voi nykyistä paremmin tuottaa työelämän ja yksilöiden tarvitseman ammattiosaamisen • Peruskuntakeskeinen valtionosuusmalli ei voi turvata ammattikoulutuksen rahoitusta, kestävää julkista taloutta ja työelämän tarpeisiin vastaamista

  16. Haasteiden kohtaaminen ammattikoulutuksessa • Koulutuksen ja työelämän suhteen tiivistäminen • Koulutuksen laadun varmistaminen • Ammattikoulutuksen hahmottaminen kokonaisuutena: • Ammatillinen koulutus alueen kokonaispalveluna, järjestäjäverkon kokoaminen ja koulutuksen järjestäjien vahvistaminen • Rahoituksen hallittu kehittäminen – tuloksellisuus painopisteenä • Eri alat kattava koulutustarjonta – nopeampi reagointi kysynnän muutoksiin määrällisesti ja laadullisesti • Koulutusmuotojen yhteistyön lisääminen • Opettajiston, työpaikkaohjaajien ja oppilaitosyhteisöjenkehittäminen • Peruskoulun kehittäminen – ammattiosaamisen alkeet ja työelämäkytkennän vahvistaminen

  17. Mallia Tanskasta? • Kokonaistarkastelu • Ammattikoulutuksen järjestäjien kokoaminen • Työelämän ja yhteiskunnan yhteisvastuu ammattikoulutuksesta – julkinen rahoitus valtiolta • Koulutus työelämän nopean muutoksen tukena • Työvoimapoliittinen koulutus siirretty opetussektorille • Peruskoulun järjestämis- ja rahoitusvastuu siirretty kunnille

More Related