VASTUUTA OTTAVA PAIKALLISYHTEISÖ Road Show Syksy 2008 Suomen Kylätoiminta ry Maaseutuverkostoyksikkö Maaseudun Sivis

1. VASTUUTA OTTAVA PAIKALLISYHTEISÖRoad Show Syksy 2008 Suomen Kylätoiminta ry Maaseutuverkostoyksikkö Maaseudun Sivistysliitto Professori, SYTY ry:n puheenjohtajaEero Uusitalo

2. Valtioneuvoston maaseutupoliittinen selonteko eduskunnalle 2009-2020 • Sisältää valtioneuvoston kansallisen tason maaseutupoliittiset linjaukset vuoteen 2020. • 5. maaseutupoliittinen kokonaisohjelma eli YTR:n toimintaohjelma 2009-2013 • Sisältää kansallisen tason toimenpiteitä, joiden toteuttajia ovat ministeriöt ja kansallisen tason toimijat sekä niiden verkostot, kuten YTR teemaryhmineen.

3. KOKO Maaseutu-politiikan verkosto EDUSKUNNAN MAASEUTU- VERKOSTO VALTIONEUVOSTO Rahastovastuuministeriöt MAASEUTUPOLIITTINEN MINISTERIRYHMÄ MAASEUTUPOLITIIKAN YHTEISTYÖRYHMÄ (YTR) YTR:n jäsenet (29) edustavat 9:ää ministeriötä ja useita muita organisaatioita, jotka toimivat maaseutuväestön hyvinvoinnin ja maaseudun kehittämisen alalla. Pääsihteeri • Teema- ja työryhmät • Harvaan asuttu maaseutu • Hyvinvointipalvelut • Kansalaisjärjestöt • Kulttuuri • Luonto- ja maisemapalvelut • Luonnontuoteala • Maaseutuasuminen • Maaseutumatkailu • Maaseutuyrittäjyys • Ruoka-Suomi • Ruotsinkieliset toimijat • Sopimuksellisuus • Kaupungin ja maaseudun vuorovaikutus • Toimintaryhmätyöryhmä • Viestintätyöryhmä • Maaseutuvaikutusten arviointi • Useilla ryhmillä on vastineryhmiä ja -toimijoita myös aluetasolla Sihteeristö Apulaispääsihteeri ja sihteereitä eri organisaatioista (60) • Muut maaseudun ja • alueiden kehitystä • edistävät ohjelmat • EU:n ohjelmat - Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma sekä TE- keskusten alueelliset ja toimintaryhmien paikalliset maaseudun kehittämissuunnitelmat - Rakennerahasto-ohjelmat • Kansalliset aluekehitysohjelmat - Maaseutupoliittinen kokonaisohjelma - Aluekeskusohjelma (AKO) - Saaristo-ohjelma - Osaamiskeskusohjelma (OSKE) Hankeryhmä Valtakunnallisen maaseudun T&K-hankkeet • Kumppanit • Saaristoasiain nk (SANK) • Suomen Kylätoiminta ry. (SYTY) • MUA-yhdistys (maaseudun tutkimuksen ja kehittämisen yhdistys) ja professoriverkosto • Maaseutupoliittinen • kokonaisohjelma • YTR:n toimintaohjelma • VN:n maaseutupoliittinen erityisohjelma • keskushallinnon maaseututoimet • Alueellinen maaseutuosio (AMO) KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ (yhteistyö kansainvälisten järjestöjen (esim. OECD:n) kanssa ja kansainvälisten hankkeiden toteutus

4. 1980-luku Maaseutupolitiikan synty 1988 Eurooppalainen Elävä maaseutu -kampanja 1995 Suomi liittyy EU:hun EU-ohjelmat LEADER II Tavoite 5, 6 YMP EU-ohjelmat LEADER + Tavoite 1, 2 YMP 2000-2006 Maaseutu-politiikan strategia 2007-2013 Maaseutu-politiikan strategia 1950-luku Maaseudunelinkeino- komitea 1979-1980 Alue-poliittinen ohjelma 1981Valtioneuvoston maaseutu- poliittinen periaatepäätös 1987 Valtioneuvoston maaseutu- poliittinen periaatepäätös 1993Hallituksen maaseutu-poliittinen selonteko 2000 YTR tunnustetaan lainsäädännössä 2001 Valtioneuvoston maaseutu- poliittinen periaatepäätös 2009Toinen maaseutu-poliittinen selonteko 1992 Maaseutu-politiikan neuvottelu-kunta 1995-1998 1. maaseutu-politiikan yhteistyö-ryhmä 1999-2001 2. maaseutu-politiikan yhteistyö-ryhmä 2002-2005 3. maaseutu-politiikan yhteistyö- ryhmä 2005-2008 4. maaseutu-politiikan yhteistyö-ryhmä 1981 Maaseudun kehittämis-toimikunta 1983 Maaseudun kehittämis-työryhmä 1960- ja 1970-luku Aluepolitiikassa paino maaseudulla Parhaillaan valmisteilla Määritellään laaja ja suppea maaseutupolitiikka 1988-1991 Suomen maaseudun kehittämis-hanke 1991 1. maaseutu-poliittinen ohjelma 1996 2. maaseutu-poliittinen ohjelma 2001 3. maaseutu-poliittinen ohjelma 2004 4. maaseutu-poliittinen ohjelma 2009-2013 5. maaseutu-poliittinen ohjelma 1. suun- nitelma 2. suun-nitelma Ensimmäinen maininta ”maaseutu-politiikasta” 2002 Alueiden kehittämislaki 2005-2006 Erityis-ohjelma 2007-2010 2. erityis-ohjelma 1972Maaseudun suunnitteluseura Maaseutupoliittinen verkosto 1992 Kylätoimikuntien institutionaalistaminen 1997 Suomen kylätoiminta-yhdistys 1970-luku Kylätoiminta- liike Paikalliset toimintaryhmät Juuret Retorinen vaihe Täytäntöönpanovaihe Eurooppalaistuminen

5. VALMISTELUPROSESSI (1/2) • Ministeri Anttila antoi selonteon valmistelutehtävän YTR:lle keväällä 2007 • Strategiaryhmä lokakuu 2007 – helmikuu 2008 • Valmisteluryhmä kevät – syksy 2008 • YTR:n teemaryhmät talvi 2008 • Neuvottelukierros pääosin keväällä 2008 (yli 30 valtakunnan tason organisaatiota) • Aluetilaisuudet kevät ja syksy 2008 (15 kpl) • Poliittinen valmistelu syksyllä 2008: maaseutupoliittinenministeriryhmä ja erityisavustajat • Tuoreiden VN:n linjausten sekä eri maaseutuohjelmien huomioon ottaminen • www.maaseutupolitiikka.fi/selonteko

6. VALMISTELUPROSESSI (2/2) • YTR • Eduskunnan maaseutuverkosto • Alueellinen yhteyshenkilöverkosto: kaksi kommentointikierrosta • Laaja lausuntokierros loka-marraskuussa ► YTR hyväksyy kokonaisohjelman vuoden 2008 lopussa ► VN antaa selonteon eduskunnalle vuoden 2009 alussa

7. KESKEISET STRATEGISET LINJAUKSET (1/4)(strategiaryhmän, valmisteluryhmän ja YTR:n keskustelujen pohjalta toukokuussa 2008) • Maaseutua kehitetään monimuotoisena asuinmaaseutuna, jossa arki on sujuvaa. • Elämisen edellytykset harvaan asutulla maaseudulla turvataan. • Maaseudun erityisolosuhteet huomioon ottavia, joustavia tapoja palvelujen järjestämiseen kehitetään. • Maaseudun saavutettavuudesta, yhteyksien toimivuudesta ja tietoliikenneyhteyksien tasapuolisuudesta huolehditaan.

8. KESKEISET STRATEGISET LINJAUKSET (2/4) • Maaseudun elinkeinojen ja maaseutuyrittäjyyden monipuolistamista ja kehittämistä jatketaan. • Työvoimapolitiikkaa kehitetään vastaamaan työvoimapulaan ja maaseudun erityistarpeisiin. Työperusteista maahanmuuttoa edistetään. • Maaseudun osaamispääomaa hyödynnetään ja kasvatetaan ja innovaatiojärjestelmiä kehitetään.

9. KESKEISET STRATEGISET LINJAUKSET (3/4) • Maaseudulla hyödynnetään hajautettuaenergiantuotantoa sekä kiinnitetään huomiota ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen. • Elintarvikkeidenjakotimaisen energian huoltovarmuutta parannetaan. • Metsää ja puuta hyödynnetään nykyistä enemmän työn ja toimeentulon lähteenä. • Maatiloja kehitetään monipuolisen yritystoiminnan ja useiden tehtävien yksikköinä.

10. KESKEISET STRATEGISET LINJAUKSET (4/4) • Kansalaistoiminnan edellytyksiä ja roolia yhteiskunnassa vahvistetaan. • Paikallisen kehittämisen välineitä vahvistetaan merkittävästi. • Suomi osallistuu aktiivisesti eurooppalaisen maaseutupolitiikan rakentamiseen.

11. PAIKALLISEN KEHITTÄMISEN SAAVUTUKSIA (1/2) • Omaehtoisuus on muuttunut laaja-alaiseksi käytännöksi; sosiaalinen pääoma on vahvistunut olennaisesti • Osaamisen taso maaseudun kehitystyössä on kohonnut – ei riitä • Suomen maaseutu kokonaisuudessaan kylätoiminnan ja toimintaryhmätyön piirissä • Leader toi julkisen ja yksityisen toiminnan suhteisiin uuden mahdollisuuden – tasa-arvoisen yhteistyön

12. PAIKALLISEN KEHITTÄMISEN SAAVUTUKSIA (2/2) • Toimintaryhmätyötä ja kylien kehitystyötä on metodisesti kehitetty • Paikallisten toimijoiden kansainvälinen yhteistyö on käynnistynyt • Tuhansia työpaikkoja, satoja uusia yrityksiä, satoja kunnostettuja kylätaloja, tuhansia kulttuuri- ja ympäristöhankkeita, satoja uusia tai vahvistuneita yhteistyöverkostoja, kymmeniä burn out -kohtaloita jne...

13. MAAKUNNALLINEN MAASEUTUJÄRJESTÖ TILANNE NYT (1/2) • Maaseudun ääni hajanainen • Useita samaan suuntaan tai osittain eri suuntaan vetäviä järjestöjä, vanhoja sektoripohjaisia ammattiin tai harrastukseen pohjautuvia yhdistyksiä sekä uusia alueiden kehittämistä korostavia yhdistyksiä. • Aluehallinnon maaseutupoliittinen ote vaatimaton; maakuntahallitus katselee yli ja TE-keskuksen maaseutuosasto on liian kapea-alainen • Tarvitaan voimakas MYR:in maaseutujaosto, jossa hallinto ja järjestöt yhteistyössä

14. MAAKUNNALLINEN MAASEUTUJÄRJESTÖ TILANNE NYT (2/2) • Maakuntaohjelmien ja maaseutuohjelmien maaseutupoliittinen taso on viime vuosina parantunut, mutta se ei ole vielä riittävä • Aluekeskuksille ei ole voimakasta kumppania/vastinparia (alueellinen osio) • Johtopäätös: myös maakuntatasolle tarvitaan kyläyhdistyksen (paikallistaso), maaseudun kehittämisyhdistyksen/toimintaryhmän (seututaso) ja Suomen Kylätoimintayhdistyksen SYTY:n (valtakunnallinen taso) kaltainen voimiakokoava järjestö eli "maakunnallinen SYTY"

15. MAAKUNNALLINEN MAASEUTUJÄRJESTÖ TEHTÄVÄT (1/2) • Oman paikallisen/alueellisen maaseudun kehittämisohjelman laadinta ja sen toteuttaminen • Sisältäen kaikkien ao. työtä tekevien järjestöjen painotukset ja tehtävät, erityisesti horisontaaliset kylien kehitystyö ja toimintaryhmätyö • Osallistuu yhdessä hallinnon kanssa aluekehitysohjelmien ja maaseutuohjelmien laadintaan • Toteuttaa muutamia maakunnallisia maaseutuhankkeita

16. MAAKUNNALLINEN MAASEUTUJÄRJESTÖ TEHTÄVÄT (2/2) • On enemmän eduntekijä kuin edunvalvoja eli palvelee paikallista ja alueellista kehittämistyötä tekeviä maaseudun kehittäjiä • Koulutus- ja tiedonvälitystehtävä • Kv-yhteistyön systematisointi ja kehittäminen

17. TEESI: Paikallistoimijoita, erityisesti kotiseutuväkeä ja kylätoimijoita tarvitaan huomenna enemmän kuin tänään MIKSI? • Kolmen yhteiskunnallisen sektorin suhteet muuttuvat - kolmas sektori vahvistuu/vahvistettava • Kunta ei ole enää toimiva paikallisyhteisö - kylän ja kaupunginosan merkitys kasvaa eli niitä on kehitettävä toimijoina

18. MITEN? • Kylästä/kaupunginosasta vastuuta kantavien yhdistysten verkko nähdään välttämättömänä – tehtävä ei onnistu yhden asian yhdistysten avulla • Kootaan voimat yhteistyön/yhdistymisen avulla. Yhdistyneestä Suomen Kotiseutuliitosta ja Suomen kylätoimintayhdistyksestä tulee voimakas paikallistoimija.

19. MITÄ SEURAISI? • Järkytystä ja arvojen todellista koettelua • Järjestöjen nykyisiä tehtäviä pystytään toteuttamaan paremmin ja uusien tehtävien vastaanottokyky kohenee • Paikallistoimijoiden yhteiskunnallinen arvostus nousee • Julkinen rahoitus kasvaa valtionavun ja kuntarahoituksen myötä sopimustoiminnan ja molemminpuolisen hyödyn lisääntymisen vuoksi • Koko maan kattava järjestö selvinnee nykyisiä järjestöjä paremmin tiedotus- ja koulutusvelvoitteistaan TUUMASTA TOIMEEN!

20. ESITYKSIÄ KOKONAISOHJELMAAN JA SELONTEKOON (1/3) • Aluekehittämisen vaikuttavuuden lisäämiseksi kylästä tehdään toiminnallisesti ja tilastollisesti pienin alueyksikkö. • Kylätoiminnan valtionapua nostetaan vuosittain niin, että saavutetaan suhteessa sama taso kuin toiminnaltaan saman laajuisilla muilla vastaavilla järjestöillä. Korotustarve vuosittain 500 000 euroa. • Maa- ja metsätalousministeriö tai työvoima- ja elinkeinoministeriö valmistautuvat kolminkertaistamaan Leader-rahoituksen vuosina 2014 - 2020 riippumatta siitä, vahvistuuko työtapa EU:n ohjelmavälineenä.

21. ESITYKSIÄ KOKONAISOHJELMAAN JA SELONTEKOON (2/3) • Kyläasiamiesverkostoa laajennetaan seutukunnalliseksi ja suurissa kunnissa kuntakohtaiseksi yhteistyössä Leader-ryhmien kanssa ja niiden rahoituksella, tavoitteena 55 seutukunnallista tai teemallista kyläasiamiestä. • Turvataan maakunnallisten kyläasiamiesten (19 kpl) toiminta valtionavulla ja/tai maakunnan rahoituksen avulla, jotta he voivat keskittyä maakunnallisten kyläasioiden hoitoon. • Harvaan asutun maaseudun Leader-ryhmille osoitetaan kansallista lisärahoitusta alueellisesti epätasa-arvoisen muutoksen pysäyttämiseksi.

22. ESITYKSIÄ KOKONAISOHJELMAAN JA SELONTEKOON (3/3) • Vuoden 2013 loppuun mennessä kylä- ja kotiseutusuunnitelmien määrä on noin 2 700 kpl ja kuntakohtaisten kyläsuunnitelmien ja -ohjelmien lukumäärä on noin 100 kpl. • Maaseudun ja kaupunkien vuorovaikutuksen vahvistamiseksi ohjelmapolitiikkaan ja kaupunginosatoimintaan luodaan maaseudun Leader-työtä vastaava rahoitusmenettelytapa. • Leader-ryhmien ja kylien yhteenliittymien hallitusten koulutusta lisätään nykyisestä. Etenkin puheenjohtajille järjestetään koulutusta siitä, miten he voivat aktiivisesti toimia yhdistyksen hyväksi. Koulutusta järjestetään vähintään kaksi kertaa vuodessa.