1 / 10

Tieteen etiikka

Tieteen etiikka. Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan ( Kf 140 ). Tieteen ja tutkijan etiikka. Tieteen eettinen arviointi toimintana 1) tieteellisen toiminnan päämäärät (edellinen luento) 2) tekemisen tapa 3) tieteellisen toiminnan tulokset

psyche
Download Presentation

Tieteen etiikka

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. Tieteen etiikka Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan (Kf140)

  2. Tieteen ja tutkijan etiikka • Tieteen eettinen arviointi toimintana 1) tieteellisen toiminnan päämäärät (edellinen luento) 2) tekemisen tapa 3) tieteellisen toiminnan tulokset • Tutkijoiden toiminta eettisen arvioinnin kohteena: 1) tukijan toiminta yleisen eettisen tarkastelun kohteena 2) tutkijan ammattietiikka: tutkijan aseman tuomat eettiset erityiskysymykset ja oikea tapa suorittaa tutkimusta • Kaksi näkökulmaa ammattietiikkaan: 1) tieteellistä toimintaa ohjaavien normien sosiologinen tarkastelu (deskriptiivistä etiikkaa) 2) normatiivinen tieteen etiikka: miten tutkijan tulee toimia erilaisissa tilanteissa

  3. Tiede ja ”yleinen” etiikka • Tieteellisten menetelmien eettisyys • esim. eläin- ja ihmiskokeet ja niiden rajoitteet • tiedollisesti parhaat menetelmät eivät aina ole eettisiä • Tiedollisten päämäärien ja toiminnan muiden seurausten suhteuttaminen toisiinsa? • alustavat tiedot lääkeaineen vaikutuksista ja vertailuryhmän kohtelu: kokeen keskeyttäminen • lääketieteellinen testaaminen hengenvaarallisissa tilanteissa (esim. adrenaliinin vaikutus sydämen käynnistyksessä) • puutteellisen tiedon soveltaminen? (ei luotettavaa tietoa) • Moraalinen vastuu tulosten seurauksista? • ei tulosten sisällöstä, mutta entä käytöstä? • tutkimus poliittisesti latautuneessa tilanteessa • arveluttavat sovellukset: sotateollisuus, älykkyystestien epäasiallinen käyttö jne. • yleiset kollektiivisen vastuun ongelmat

  4. Ekskursio: kollektiivinen vastuu • Kenen on vastuu kollektiivisessa toiminnassa? • sosiaaliset instituutiot, järjestäytyneet organisaatiot, tiedeyhteisö • kysymys osa sosiaalisen toiminnan filosofiaa • Voiko kollektiivi olla autonominentoimija? • kollektiivin toiminta ei aina palaudu yksilöiden päämäärien ja uskomusten mukaiseksi toiminnaksi (ks. luento 8) • kollektiivin toiminta yksilöiden tahdon vastaisesti? • esim. suuryritysten toimintarakenteet • Kollektiivisesta kausaalisesta vastuusta ei seuraa suoraan kollektiivinen moraalinen vastuu • moraalinen vastuu edellyttää kykyä tehdä toisin: tietoisuus seurauksista, kyky vaikuttaa lopputulokseen jne. • vastuu aina yksilöllistä? • onko mahdollista, että kukaan ei ole vastuussa kollektiivin toiminnasta? • HannahArendt (1906–1975) & banaali pahuus: pahuus tavallisten ihmisten ajattelemattomana toimintana

  5. Ekskursio: kollektiivinen vastuu • Mikä on kollektiivin jäsenten vastuu, kun kollektiivi on vastuussa? • mikä merkitys oman yksilöllisen toiminnan kollektiivisista seurauksista on yksilön toiminnan moraaliselle arvioinnille? • esim. arveluttavalle sovellukselle välttämätön tieteellinen perustutkimus, osallisuus totalitaarisen valtion toiminnasta jne. • toiminnan kannalta keskeiset jäsenet (päämäärien muotoutuminen jne.) vs. aktiiviset toimijat vs. passiiviset jäsenet? • jäsenet voivat olla eri tavoin osallisia konkreettisiin toimiin, mutta silti ylläpitää kollektiivia • yksilö voi olla korvattavissa, toimimattomuudella ei vaikutusta • mikä merkitys on kollektiivisten seurausten tietämisellä? • Voiko kokonaista ryhmää pitää vastuussa teoista loukkaamatta yksilön oikeuksia? • esim. jos vain osa jäsenistä osallistuu toteutukseen

  6. Deskriptiivistä ammattietiikkaa:Robert K. Merton ja tieteen eetos • Robert K. Merton(1910–2003) • tieteen sosiologian pioneeri, mm. ”Merton-teesi” kokeellisen tieteen synnyn ja protestantismin yhteydestä • tieteen eetos: periaatteet, jotka koetaan tieteellistä toimintaa sitoviksi; lähtökohta myös normatiiviselle tieteen etiikalle • ”The NormativeStructure of Science” (1942) (The Sociology of Science: Theoretical and EmpiricalInvestigations(1973)) • Universalismi: • tieteellinen arviointi perustuu yleispäteviin kriteereihin, esim. tutkijan henkilökohtaisilla ominaisuuksilla ei ole väliä • Kommunismi (myöhemmin kommunalismi): • tulokset ovat julkisia ja yhteisiä, tutkijan ”omistusoikeus” löydökseen rajoittuu löydöstä tulevaan kunniaan ja arvostukseen • tutkijan velvollisuus on julkaista löytönsä ja siihen johtaneet havainnot ja päättelyt

  7. Deskriptiivistä ammattietiikkaa:Robert K. Merton ja tieteen eetos • Pyyteettömyys: • henkilökohtainen etu, arvovalta tai ideologia ei saa motivoida tutkimusta • Järjestelmällinen epäily: • johtopäätösten ja arvostelmien lykkääminen, kunnes tuki niiden puolesta on kyllin vahvaa  vääristely on pahempi rikos kuin plagiointi • Normeja ylläpitää tiedeyhteisö • vertaisarviointi • tieteelliseen maineeseen perustuva palkkiojärjestelmä  plagioinnin vakavuus • Mertonin kriitikot: tieteilijät rikkovat näitä kaikkia • mutta: normit voivat olla olemassa, vaikka tieteilijöillä olisi taipumus rikkoa niitä tavoitellessaan henkilökohtaista etuaan

  8. Normatiivinen tieteen ammattietiikka • Tutkimukseen liittyvät ”pelisäännöt” • toiminta suhteessa kollegoihin, rahoittajiin ja tutkimuskohteisiin • yleisiä periaatteita: rehellisyys, tutkimuksen huolellisuus, kunnian antaminen sille jolle se kuuluu jne. • yhteys metodologiaan: tutkija on sitoutunut tieteen päämääriin ja niitä palvelevien käytäntöjen soveltamiseen • vrt. Mertonin luonnehdinta tieteen eetoksesta • Tutkijan yhteiskunnalliset velvollisuudet • suhde laajempaan yhteiskuntaan ja ”suureen yleisöön” • tieteen yhteiskunnallinen tehtävä on tuottaa yhteiskunnallisesti merkittävää tietoa ja saattaa tieto sitä tarvitsevien käyttöön • tiede käyttää julkisia varoja tuottaakseen julkishyödykettä • Vastuu tiedeinstituution asemasta ja jatkuvuudesta • uskottavuus (rahoituksen ja tiedollisen auktoriteetin turvaaminen) • tiedon ja metodologian ylläpito opettamalla

  9. Esimerkki: asiantuntija julkisuudessa • Onko tieteilijä julkisuudessa 1) ”asianajaja”, joka esittää mahdollisimman vakuuttavan argumentin jonkin kannan puolesta ja jättää vasta-argumentit muille, vai 2) ”tuomari”, joka pyrkii arvioimaan puolueettomasti, mitä tulisi päätellä? • tutkijan rooli osana tiedeyhteisöä on asianajajan rooli, mutta ”suuri yleisö” suhtautuu tuomarina • ”Suuri yleisö” ei kykene arvioimaan todistusaineistoa • taustatiedon ja metodologisen arviointikyvyn puute • tieteilijän tehtävä on tulkita löydöt neutraalissa valossa • Puolueettomuus yhteiskunnallisissa kiistoissa • asiantuntijan ja yksityishenkilön roolien ero • Kiistanalaisten asioiden popularisoinnissa tärkeää myös metodologian popularisointi

  10. Tentti • Perjantai 5.3. klo 10.00–12.00 U40 sali 4 • 2 vaihtoehtoista esseekysymystä luennoista • 2 vaihtoehtoista kysymystä kirjasta • esseekysymyksiä keskeisistä aiheista • Uusinta maanantaina 29.3. klo 10:00–12:00 U40 seminaarihuone A110 • 1. kerros A-siivessä, kulku hissillä esim. Unicafen kautta tai 3. kerroksesta Yleisen kielitieteen laitokselta • ei tarvitse ilmoittautua erikseen • Toinen uusintamahdollisuus: käytännöllisen filosofian yleinen rästitentti toukokuussa • ilmoittauduttava erikseen • ohjeet opinto-oppaassa

More Related