1 / 10

Kivinen tie kansallisesta kulttuurista neuvostokulttuuriin

Kivinen tie kansallisesta kulttuurista neuvostokulttuuriin. FT MIKKO YLIKANGAS mikko.ylikangas@aka.fi. Karjalan keskeisiä kirjailijoita.

osmond
Download Presentation

Kivinen tie kansallisesta kulttuurista neuvostokulttuuriin

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. Kivinen tie kansallisesta kulttuurista neuvostokulttuuriin FT MIKKO YLIKANGAS mikko.ylikangas@aka.fi

  2. Karjalan keskeisiä kirjailijoita • Suomesta: Santeri Mäkelä, Hilda Tihlä, Oskar Johansson , Ragnar Rusko, Lauri Luoto, Eemeli Virtanen, Verner Kuusikko, Ludvig Kosonen, Tatu Väätäinen, Allan Visanen, S. Palerma (Yrjö Järveläinen), Otto Oinonen • Pietarista ja Inkeristä: Lea Helo (Topias Huttari), Jalmari Virtanen, Herman Laukkanen • Karjalassa: Arvi Pakarinen, Nikolai Jaakkola, Risto Bogdanov, Iivo Nikutev, Santeri Kirillov • Amerikasta: Väinö Aaltonen, Mikael Rutanen, Eemeli Parras, Eemeli Rautiainen

  3. Karjalan proletaarikirjailijain yhdistys (KAPP) • Perustettiin heinäkuussa 1926 • Suomalainen, karjalainen ja venäläinen jaosto • Vuonna 1931 varsinaisia jäseniä 44, joista suomalaisia 27, karjalaisia 8, venäläisiä 8 ja juutalaisia 1 > vahvasti (emigrantti-)suomalainen organisaatio • Lisäksi KAPP:n kirjallisuuskerhoissa eri puolilla Karjalaa 46 aktivistia. • Karjalan kirjallisuus sitootui yleisliittolaisiin raameihin • Kirjallisuuslehti Puna-Kantele (1928) • Muutti nimensä 1932: Rintama

  4. Kirjallisuusrintama nousee 1931 • KAPP:n jäsenmäärä kasvaa ja toiminta vilkastuu • Kustannusliike Kirja siirtyy Petroskoihin • Amerikasta ja Suomesta saadaan uutta verta • Merkittävimät teokset: • Herman Laukkasen runokokoelma Elettyä • Einari Leinon ja Gottfrid Hampfin runo- ja laulukokoelma Radan varrelta • Jalmari Virtasen runokokoelma Rivit suoriksi! • Santeri Kirillovin teos Voitto on meidän • Lea Helon runokokoelmat Nuoret mielet ja Astun yli • Ragnar Ruskon romaani Kahleissa • Oskari Johanssonin Kontupohja - iskutyö • Lauri Luodon Ikuiset uhritulet, Valkoisen leijonan metsästäjät, Kamaran sankarit, Pakolaisena, Jäämeri ärjyy ja Lakeuksien Aunus • Hilda Tihlän Lehti kääntyy • Proletaarinen kritiikki, painostus ja sensuuri tukahduttavat kulttuurikehitystä kaikilla aloilla.

  5. Kansallisen teatterin näytelmiä 1932-34 Ohjaajat Rusko, Sandelin, Sevander, Romppainen, Kallio Boris Lavrenjov: Murtuma J. Jurin: Valo idästä V. Kirshon: Tuulten kaupunki G. Orlov & V. Gradov: Antonioitten miljoona Lauri Luoto: Aseet puhuvat D. Shtsheglov: Lumimyrsky Ben Jonson: Volpone J. J. Wecksell: Daniel Hjort V. Katajev: Aika, eteenpäin! A. Visanen: Teppojevin keksintö E. Vsevolodski: Taistelutoveri V. Kirshon: Tuomioistuin V. Shkvarkin: Vieras lapsi E. Parras: Jättiläisvaltimo sykkii A. Korneitshuk: Eskaaderin tuho V. Kirshon: Ihmeellinen metalliseos A. Afinogenov: Suden polku M. Pagnol & P. Nivoix: Kunnian kauppiaat

  6. Kulttuuririntaman uudelleenjärjestely vuosina 1932-34 • Puolue toteaa, että proletaarinen kokeilu on epäonnistunut ja lakkauttaa KAPP:n ja kaikki muut kirjallisuus- ja taideryhmät 1932. • Uusi linja: tavoitteena yhteinen neuvostokultuuri. • Ei proletaarista, porvarillista tai kansallista kulttuuria vaan yhtenäinen neuvostokulttuuri • Taiteen tulee olla sisällöltään sosialistista ja muodoltaan kansallista

  7. Karjalan neuvostokirjailijan liiton perustaminen 1934 • Elitistinen organisaatio • Karjalassa 43 kirjailijaa ja 6 kriitikkoa, joista liiton jäseniksi valittiin 6 (+ 6 ehdokasta) • Sosialistinen realismi lähtökohdaksi kirjallisuudessa, taiteessa, teatterissa, elokuvassa jne. • Hämärä doktriini, jolla myöhemmin nähty seuraavat nimittäjät: aatteellisuus, puoluekantaisuus, kansakantaisuus. Mitä ne tarkoittavat?

  8. Karjalan kansallisen kulttuurin lopun alku • Karjalan kulttuurikehitys sidotaan poliittisesti Leningradin ja Moskovan valtaan • Karjalan kirjailijaliitto voi vain tehdä ehdotuksen jäsenistään. Asia päätetään Moskovassa Leningradin esityksestä • Kansallispolitiikan suunnan muutos > ”porvarillista nationalismia” aletaan kitkeä myös kulttuurista

  9. Suomalaisen luomistyön ongelmia • Neuvostokulttuurin vaatimukset hämmentävät suomalaisia: keitä me olemme, ketä varten luomme, mikä on tulevaisuutemme – Yhtenäinen Punainen Suomi (ml. Karjala), vai sulautuminen neuvostokansojen ja –kulttuurin perheeseen? • Oma taustan ja neuvostotodellisuuden välinen kuilu • Poliittisia emigrantteja, läntinen kulttuuriperintö, maailmaa nähneitä, poliittiset juuret monella egalitarisessa ja utopistisessa sosialismissa vs. stalinistinen komentojärjestelmä • Kritiikki suomalaisia kohtaan: • Suomalaiset, ”vieraat” teemat vallitsevat. Karjala, uuden ajan sankarit, puolueen johtava rooli ja sosialismin rakennustyö Neuvostoliitossa puuttuu taiteesta • Kritiikki osaksi perusteetonta

  10. Törmäyskurssilla • Leningrad, Moskova ja Puolue sanelevat mitä taiteelta vaaditaan • Kirjailijat puolestaan kirjoittavat siitä mistä parhaiten osaavat • Kirjailijaliiton ongelmat: ei täysjäseniä, kurjat olosuhteet eivät kannusta toivotunlaiseen luomistyöhön • Poliittinen murros syksyllä 1935: suomalaisten syrjäyttäminen alkaa. Kulttuuriala säilyy suomalaisten viimeisenä linnakkeena • 1934 Karjalassa 43 kirjailijaa ja 6 kriitikkoa > suomalaisia 32, venäläisiä 12, karjalaisia 5. Sama kansallinen suhde muillakin taiteen aloilla. Suomalaisten osuus väestöstä kuitenkin alle 5 %. Kestämätön asetelma uudessa poliittisessa tilanteessa.

More Related