V ESIENHOIDON TUTKIMUSOHJELMAN LOPPUSEMINAARI Säätytalo 7.6.2010 Hannele Nyroos, LYMO

1. VESIENHOIDON TUTKIMUSOHJELMAN LOPPUSEMINAARI Säätytalo 7.6.2010Hannele Nyroos, LYMO

2. Vesienhoitosuunnitelmat hyväksytty • Valtioneuvosto hyväksyi Suomen seitsemälle vesienhoitoalueelle laaditut vesienhoitosuunnitelmat 10.12.2009 • Laajin Suomen vesiä koskeva kehittämishanke • Valtioneuvosto hyväksyi yhteisen lausuman toimeenpanosta • Suunnitelmista raportoidaan komissiolle 22.3.2010 mennessä

3. Voittaja ”Suomi nousuun vesiosaamisen avulla” (59 % äänistä) • Toinen ”Tehdään Suomesta luomumaa” (27 % äänistä) • Kolmas ”Martti Ahtisaari –keskus” (13 % äänistä) Vesiosaaminen Tehtävä Suomelle – kilpailun voittaja

4. Suunnitelmien ydinviestit • Pinta- ja pohjavesien hyvä tila saavutetaan pääosin vuoteen 2015 mennessä • Suomenlahdella ja monissa rannikon jokivesistöissä aikataulupidennyksiä 2021 ja 2027 • Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää mittavia toimia, eri sektoreilla tarvittavat toimet yksilöity • Lisärahan tarve nykytasoon (n. 1,5 mrd. € vuodessa) verrattuna noin 15 % (235 milj. € vuodessa) • Toimeenpano edellyttää laajaa sitoutumista, hallinnon on oltava aloitteellinen

5. Mitä lisätoimia tarvitaan? • Maatalouden ravinnepäästöjen hallinta (noin 65 % peltoalasta) ja tehostettu hallinta (5 % peltoalasta) • Kasvipeitteisyyden lisäys (noin 20 % peltoalasta) ja säätösalaojituksen määrän kaksinkertaistaminen • Maatalouden suojavyöhykkeet (12 000 hehtaaria) ja kosteikot (1600 kappaletta) • Metsätalouden eroosiohaittojen ja kunnostusojitusten haittojen vähentäminen (5400 vesiensuojelurakennetta)

6. Mitä lisätoimia tarvitaan? • Rehevöityneiden järvien ja merenlahtien kunnostus (550 kohdetta) • Virtavesien elinympäristökunnostus (120 kohdetta), vesiin liittyvien tärkeiden Natura-alueiden sekä pienvesien kunnostus • Säännöstelyn kehittäminen noin 60 vesistössä • Kalojen kulkumahdollisuuksien parantamisen suunnittelu noin 100 ja toteutus noin 50 kohteeseen • Pohjavesien suojelusuunnitelmien laatiminen tai tarkistaminen noin 300 pohjavesialueella sekä suunnitelmien toimeenpano

7. Ympäristöministeriö/Hannele Nyroos

9. Vesienhoidon kustannukset Nykykäytännön mukaisten toimien kustannukset yhteensä noin 1,5 miljardia vuodessa € (275 €/asukas/vuosi) • Lisätoimenpiteiden kustannukset yhteensä arviolta 235 milj. € vuodessa (44 €/asukas/vuosi) • Lisätoimia tarvitaan kaikilla sektoreilla, mutta erityisesti maataloudessa

10. Yhteenveto vesienhoitosuunnitelmissa esitettyjen nykykäytännön mukaisten ja lisätoimenpiteiden vuosikustannuksista (käyttökustannusten ja investoinnin annuiteetin summa (1 000 €/vuosi)). - = ei arvioitu.

11. Toimeenpanon keskeisiä haasteita • Maatalouden vesiensuojelutoimien rahoitus • Pohjavesien suojelusuunnitelmien laatiminen, tarkistaminen ja toteutus • Pilaantuneiden maa-alueiden kartoitus ja kunnostus • Vesien kunnostusstrategia ja kalatiestrategia • Vesihuollon kehittäminen ja siirtoviemärihankkeet sekä haja-asutuksen neuvonta • KEMERA- hankkeiden rahoitus ja turvetuotannon TASO-hanke • Maankäytön ja vesienhoidon yhteensovittaminen • Ympäristöriskien hallinta

12. Vesienhoidon toteutusohjelma • Valmistellaan vuoden 2010 loppuun mennessä vesienhoidon toteuttamisohjelma tavoitteiden konkretisoimiseksi • Toteutumisen seurantajärjestelmä valmistellaan kesäkuun 2011 loppuun mennessä • Vuorovaikutus ja yhteistyö keskeisten viranomaisten ja sidosryhmien kanssa • Maatalouden lisätoimenpiteiden kustannusten huomioon otto ympäristötuen tulevan ohjelmakauden rahoituksen mitoituksessa

13. Haasteita • Esitettyjen toimien toteutus • Toteutumisen seuranta ja raportointi • Tietoperustan vahvistaminen seuraavaa • Ohjauskeinojen vahvistaminen seuraava suunnittelukautta varten Motivointi, tiedonjako, rahoitus, yhteistyö, tietoperustan parantaminen

14. Tutkimustarpeita • Pienempien vesimuodostumien arviointi • Ekologisten luokittelun kehittäminen • Haitallisten aineiden arviointi • Ilmastomuutoksen vaikutusten arviointi ja toimien climate-checking • Pinta- ja pohjavesien tilan ja vesienhoitotoimien määrän seuranta • Vesienhoidon, tulvanhallinnan ja merenhoitosuunnitelman yhteensovittaminen Viestintä, tiedon perille saaminen, vuorovaikutus

15. Laajat tutkimus- ja kehittämishankkeet • Pohjavesien suojelussa on tarpeen käynnistää pohjavesien suojelun tutkimusohjelma, jolla parannetaan tietopohjaa tärkeistä pohjavesialueista, pohjavesien riskitekijöistä ja niiden vähentämisestä. • Vesiensuojelutoimien hyötyjen ja kustannusten arvioinnin kehittäminen, jotta vesiensuojelutoimet voidaan kohdentaa mahdollisimman kustannustehokkaasti. • Ilmastomuutoksen vaikutusten arviointia ja siihen sopeutumista koskevan tietopohjan kehittäminen siten, että vesienhoidon, luonnon monimuotoisuuden ja tulvariskien hallinnan tarpeet voidaan sovittaa yhteen. • Tehokkaampien vesiensuojelumenetelmien kehittämistyötä tarvitaan vesistöjen kunnostuksessa, kalankasvatuksessa, turkistarhauksessa ja happamissa sulfaattimaissa.