Mikko h rm prof inhimillinen ty osaamiskeskus ty terveyslaitos l.jpg
Sponsored Links
This presentation is the property of its rightful owner.
1 / 24

Mikko Härmä, prof. Inhimillinen työ – osaamiskeskus, Työterveyslaitos PowerPoint PPT Presentation


  • 203 Views
  • Uploaded on
  • Presentation posted in: General

Miten työajat liittyvät työuriin?. Mikko Härmä, prof. Inhimillinen työ – osaamiskeskus, Työterveyslaitos. Työajat ja työurat. Työajat muuttuneet 24/7 yhteiskunnassa. Työaika keskimäärin tiivistynyt => kiire, työajan lyheneminen

Download Presentation

Mikko Härmä, prof. Inhimillinen työ – osaamiskeskus, Työterveyslaitos

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation

Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author.While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server.


- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - E N D - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Presentation Transcript


Miten työajat liittyvät työuriin?

Mikko Härmä, prof.

Inhimillinen työ – osaamiskeskus, Työterveyslaitos


Työajat ja työurat

Mikko Härmä


Työajat muuttuneet 24/7 yhteiskunnassa

  • Työaika keskimäärin

  • tiivistynyt=> kiire, työajan lyheneminen

  • joustavoitunut=> tuotannolliset tai yksilölliset joustot

  • pirstaloitunut=> epäsäännölliset työajat

Mikko Härmä


Työajat Suomessa

  • Suomessa maksettu kokonaistyöaika Eurooppalaisittain lyhyehkö

  • korvattu ylityö vähitellen noussut (Työolotutkimus), korvaamaton vähentynyt

  • pitkiä työaikoja (>48 t) teki 2.8% v. 2005 (Eurostat) - vähiten Euroopassa!

  • Tilastokeskuksen haastattelututkimuksen mukaan vuonna 2009 23% oli vuorotyössä, naisista jopa 27% ja miehistä 19%.

  • 16% työllisistä teki vuoro-, periodi- tai jaksotyötä ja lisäksi 7% säännöllistä aamu- tai iltatyötä. 15% teki yötyötä vähintään kerran kuussa (Työ ja terveys 2009).

  • työtehtävien tai esimiehen vaatimuksesta työajoissa joustaa kuukausittain 42% palkansaajista (Työ ja terveys 2009)

  • yksilöllisen jouston mahdollisuutta edes jonkin verran 60%:lla, Euroopan huippua

Työterveyslaitos/mh


20

30

40

50

60

Työurien pidentäminen edellyttää työn ja työaikojen kehittämistä

osaaminen & toimintakyky

%

100

80

Ongelma

60

40

työn vaatimukset

20

0

0

Mikko Härmä


20

30

40

50

60

Työurien pidentäminen edellyttää työn ja työaikojen kehittämistä

osaaminen & toimintakyky

%

100

80

Ongelma

60

40

työn vaatimukset

20

0

0

osaaminen&toimintakyky

100

%

80

Ratkaisu

60

40

työn vaatimukset

20

0

0

20

30

40

50

60

65

70

Ikä vuosina

Mikko Härmä


Työajat ja työurat

Mikko Härmä


Työaikojen joustavuus

Yrityksen tarpeet

Työntekijän tarpeet

Tuotannollinen jousto

liittyen asiakkaiden ja kysynnän tarpeisiin jatyövoiman saatavuuteen

Yksilöllinen joustoliittyen vapaa-aikaan, perheeseen, opiskeluun,ikään ja vajaa-työkykyisyyteen

Tasapaino ja yhteistyö=> etuja molemmille

Mikko Härmä


Mitkä asiat saisivat sinut jatkamaan työelämässä mukana oloa 63:n ikävuoden jälkeen (kysytty väh. 45 v täyttäneiltä) TTL:n Työ ja terveys kysely 2009

Mikko Härmä /


Millä työaikaratkaisuilla voidaan edistää työurien pitenemistä?

  • työajan lyhentäminen/ osa-aikaeläke

  • vaikutusmahdollisuuksien lisääminen

  • ikääntyvien työntekijöiden palautumisen edistäminen työvuorosuunnittelulla

Mikko Härmä


Auttaisivatko lyhyemmät työpäivät jatkamaan eläkeikään asti?

%

(Torgen et al. 2001)

Työkyky hyvä heikent. hyvä heikent.

Mikko Härmä


Ikääntyvien työssä pysymisen edistäminen (voimakkaasti/ei erityisesti/ei lainkaan) ja mahdollisuudet järjestää osa-aikatyötä (ETK 2010)

Mikko Härmä /


Vaikutusmahdollisuudet työaikoihin ovat lisääntyneet

  • Työpäivän pituuteen

  • Työpäivän alkamis- ja loppumisajankohtaan

  • Taukojen pitämiseen työpäivän kuluessa

  • Yksityisasioiden hoitamiseentyöpäivän kuluessa

  • Työvuorojärjestelyihin

  • Palkallisten lomien ja vapaiden ajankohtiin

  • Palkattomien virka- ym. vapaiden pitämiseen

Mikko Härmä /


Työssä pitkään jaksamista edistävät tekijät 2003 ja 2008 (ETK 2010)

Mikko Härmä /


Työssä pitkään jaksamista tukevat asiat työkyvyn mukaan (ETK 2010)

Mikko Härmä /


Työaika-autonomia = työntekijän ja työyhteisön itsemääräämisoikeus työvuorosuunnittelussa

Työaika-autonomia –hankkeen vaikutukset hyvinvointiin Hoitotyö, n=255

Nykyinen vuorojärjestelmä vaikuttaa myönteisesti (vastaajien osuus 2003 ja 2005):

%

Työterveyslaitos


Palautuminen edistäminen vuorosuunnittelun avulla (Härmä and Ilmarinen, SJWEH 1999).

1. Vuorosuunnittelu

- yksilöllisen joustavuuden lisääminen

- enemmän aikaa palautumiseen (vuorojen välillä ja sisällä)

- yötyön ja peräkkäisten yövuorojen vähentäminen

- yötyön kokonaismäärän vähentäminen - yötyön vähentäminen ikääntyviltä - nopeasti eteenpäin kiertävät työvuorot

- jatkuvassa kolmivuorotyössä yksilölliset tai aikaisemmat vuorojen alkamisajat

2. Työterveyshuolto

- terveystarkastusten tehostaminen ikääntyvillä- yksilöllisten selviytymiskeinonen (uni-valve rytmi, ravitsemus, liikunta, coping-mekanismit, jne) edistäminen terveyskasvatuksen avulla- yksilöllisten ratkaisujen suosiminen (tarvittaessa siirtäminen päivätyöhön)

Työterveyslaitos


Peräkkäisiin yövuoroihin sopeutuminen hidastuu ikääntyessä

nuoret

ikäänt.

ikääntyneet

ikäänt.

nuoret

ikääntyneet

Härmä ym. 1994

Työterveyslaitos


RESPECT – Nopeasti eteenpäin kiertävä työaikamalli ikääntyvilleFinnair Lentokonehuolto

Työterveyslaitos


Nopeasti eteenpäin kiertävä vuorojärjestelmä vähentää uneliaisuutta erityisesti ikääntyvillä työntekijöillä

Noe

Usein tai jatkuvasti

Harvoin tai ei koskaan

AIY - - AIY - -III - - AAA - - YYY - -

Härmä ym. 2006

Työterveyslaitos


Nopeasti eteenpäin kiertävän vuorojärjestelmän vaikutuksia nuorilla ja ikääntyvillä vuorotyöläisillä

Yleinen terveys

Sosiaalinen elämä

hyvä

hyvä

huono

heikko

Perhe-elämä

Työssä jaksaminen

hyvä

hyvä

huono

huono

Härmä ym. 2006

Työterveyslaitos


Työterveyslaitoksen suositteleman nopean kierron ja eteenpäin kiertävien vuorojärjestelmien leviäminen Suomessa 2000 -2007. Esimerkkejä

- Ruukki Oy (ent. Fundia) Koverhar, useita yksiköitä - Ruukki Oy (ent. Fundia) Taalintehdas, useita yksiköitä- Finnair Lentokonehuolto - Rautaruukki, Raahe, Hämeenlinna ja Kemi- Ekokem Oy Ab, Riihimäki- Omg Harjavalta- Outokumpu, Tornio - Visko Oy, Hanko- Kemira, Uudenkaupungin tehtaat - Kemira Fine Chemicals, Kokkola - Imatra Steel, Imatra- Fazer Cloetta- satamat (Hanko, Hamina) - Oulun yliopistollinen sairaala, neurokirurgian osasto - Tampereen yliopistosairaala, Pikonlinna - Ido, Tammisaari- Tamfelt, Tampere - Okmetic, Espoo - Ahlstromin Flassfibre Oy:n Karhulan tehtaat- UPM Kymmene, Kaipola ja Jämsänkoski. Pankacord.

- Helsingin Energia

2010: 24 Suomalaista paperitehdasta siirtynyt ainakin osittain nopeaan kiertoon

Työterveyslaitos


Palautuminen kunniaan - ottakaamme oppia eläimistä!

Koala – nukkuu 16t/vrk

Lumi - nukkuu aina kun on vapaalla

Työterveyslaitos


Työterveyslaitoksen työaikoihin liittyvää yleistajuista kirjallisuutta

www.ttl.fi

Työterveyslaitos


  • Login