1 / 10

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä. KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi Herkkujen Suomi, 22.8.2013. Rahoittaja: Maa- ja metsätalousministeriö / Lähiruokaohjelma Hankeaika: 1.1. – 31.12.2013

lesley
Download Presentation

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi Herkkujen Suomi, 22.8.2013 Ruralia-instituutti

  2. Rahoittaja: Maa- ja metsätalousministeriö / Lähiruokaohjelma • Hankeaika: 1.1. – 31.12.2013 • Päätoteuttaja: Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti • Projektihenkilöt: KTM Leena Viitaharju, HTM Susanna Määttä, KTT Hannu Törmä, ja insinööri (amk) Hanna-Maija Väisänen • Yhteistyökumppani: EkoCentria (empiirisen aineiston keruu ja tulosten jalkauttaminen) • Yleisenä tavoitteena lähiruoan tuotannon ja käytön lisääminen, jalostusasteen nostaminen sekä kysynnän ja tarjonnan parempi kohtaaminen.

  3. Taustaa • Lähiruokatrendi voimakas, mm. hallitusohjelmassa lähiruokaohjelman toteuttaminen • Julkisiin ruokahankintoihin kohdistuu kasvavaa kiinnostusta • Suomessa tarjotaan julkisissa keittiöissä n. 440 miljoonaa ruoka-annosta vuosittain • Hankintalainsäädäntö ja sen paikallinen soveltaminen • Loppujen lopuksi riippuu kuntapäättäjien, kuntien virkamiesten sekä ruokapalveluhenkilöstön asenteista ja tahtotilasta miten paljon lähellä tuotettua ruokaa kunnassa tarjotaan.

  4. Yrityskyselyyn vastanneet toimialoittain • Saatujen vastausten määrä 789 kpl (19 maakuntaa) • Vastausprosentti 40 %.

  5. Yrityskyselyyn vastanneet maakunnittain

  6. Yrityskyselyn alustavia tuloksia(esimerkkinä Etelä-Pohjanmaa) • Keskimäärin 50 % eteläpohjalaisten yritysten käyttämistä alkutuotannon raaka-aineista ostetaan omasta maakunnasta, noin 45 % muualta Suomesta ja loput 5 % ulkomailta • Suurimmat paikallisten raaka-aineiden käyttöosuudet ovat hedelmien ja kasvisten jalostuksen ja mylly- ja tärkkelystuotteiden valmistuksen toimialoilla

  7. Yrityskyselyn alustavia tuloksia(esimerkkinä Etelä-Pohjanmaa) • Keskimäärin 25 % elintarvikkeista myydään omaan maakuntaan, noin 40 % muualle Suomeen ja loput 35 % ulkomaille. • Elintarvikkeiden myynti omalle alueelle on suurinta kalanjalostuksen ja leipomotuotteiden valmistuksen sekä eläinten ruokien valmistuksen toimialoilla

  8. Hankintarengas -kyselyyn vastanneet maakunnittain • Kyselyyn vastanneiden hankintarenkaiden elintarvikehankintojen arvo vuodessa vaihteli 250.000 eurosta aina 33.000.000 euroon.

  9. Hankintarengas –kyselyn alustavia tuloksia • Keskimäärin 20 % julkiskeittiösektorin elintarvikkeista ostetaan omasta maakunnasta. Muualta Suomesta ostetaan keskimäärin 60-70 % elintarvikkeista. Ulkomailta ostetaan noin 10-20 %. • Omasta maakunnasta ostetaan yleensä eniten leipomotuotteita, marjoja ja vihanneksia. • Uskovat tulevaisuudessa ostavansa yhä enemmän omasta maakunnasta. • Luomutuotteiden osuus vaihtelee 1-15 % välillä, tulevaisuudessa luomun osuuden ostoista uskotaan kasvavan vain maltillisesti. • Ongelmia: määrärahat, pientoimittajien passiivisuus, logistiikka, saatavuus, kilpailutus/hankintalaki…

  10. Maatalouden ja elintarvike-teollisuuden aluetaloudelliset vaikutukset koko maassa • Maatalouden vaikutus koko Suomen BKT:hen on noin 2,8 prosenttiyksikköä eli reilut 5,2 miljardia euroa. Maatalous työllistää noin 4,1 prosenttiyksikköä maamme työllisistä eli noin 100 000 henkilötyövuotta, kun kerroinvaikutuksetkin otetaan huomioon. • Elintarviketeollisuuden vaikutus maan BKT:hen on noin 7,1 prosenttiyksikköä eli noin 13,2 miljardia euroa. Elintarvikkeiden ja juomien valmistuksen vaikutus työllisyyteen on maataloutta hieman pienempi, noin 3,8 prosenttiyksikköä eli reilut 95 000 henkilötyövuotta kerroinvaikutukset huomioon otettuna.

More Related