Vaaralliset jätteet hallitusti -tietoisku Katri Närhi Ympäristöosaamispalvelut

1. Vaaralliset jätteet hallitusti -tietoisku Katri Närhi Ympäristöosaamispalvelut

2. Sisältö 22.5.2012 • Mitä ovat vaaralliset jätteet? • Vaarallisten jätteiden lajittelu • Keräys ja kuljetus • Käsittely ja hyödyntäminen • Kemikaalit

4. Mitkä ovat vaarallisia jätteitä?

5. Vaarallinen jäte ”Vaarallista jätettä on käytöstä poistettu aine tai esine, joka voi aiheuttaa erityistä vaaraa tai haittaa terveydelle.” ”Vaaralliset jätteet sisältävät aineita, jotka jo pieninä määrinä voivat olla haitallisia tai vaarallisia sekä ihmiselle että ympäristölle.” www.hsy.fi

6. Vaarallisen jätteen ominaisuuksia • räjähtävyys • hapettavuus • syttyvyys • ärsyttävyys • haitallisuus terveydelle • myrkyllisyys • syöpää aiheuttava • syövyttävyys • tartuntavaarallisuus • lisääntymiselle vaarallinen • perimää vaurioittava • myrkyllisten kaasujen vapautuminen • vaarallisuus ympäristölle

7. Eli • Vaarallisia jätteitä ei saa missään nimessä sekoittaa muun jätteen joukkoon, kaataa viemäriin tai polttaa.

8. Vaarallista jätettä ovat • lääkkeet ja farmaseuttiset tuotteetelohopeakuume- ja elohopeamittaritloisteputket ja –lamput, energiansäästölamputakut, paristot • asbestikäytetyt maalausvälineet, hartsit, kitit, tasoitteetliimat ja eristysmassatlämmönsiirtonesteet, kuten ammoniakki ja CFCöljynsuodattimet, trasselit, rasvat, vahatvoiteluöljyt, öljysäiliön puhdistusjätteetöljynerottimien jätelaitteet, jotka sisältävät vaarallisiksi jätteiksi luokiteltuja aineitaaerosolipurkit (hölskyy tai pihisee, kyljessä kemikaalien turvallisuusmerkintä) palosammuttimien halonit • Voimakkaat pesu- ja puhdistusaineet

9. rakennustyömaalla

10. Asbesti • Asbestimateriaaleja käsiteltäessä ilmaan leviää hienopölyä ja ohuita asbestikuituja. • Hengityksen mukana asbestikuidut kulkeutuvat keuhkoihin ja kerääntyvät sinne. • Altistumisen seurauksena voi aiheutua keuhkosyöpää, mesotelioomaa (keuhkopussin tai vatsakalvon syöpää), asbestoosia ja keuhkopussin sairauksia.

11. Elohopea • yhdisteineen luokiteltu ongelmajätteeksi • ympäristömyrkky, jonka pitoisuudet kerääntyvät ravintoketjujen huipulle (nisäkkäissä, kaloissa ja linnuissa). • Metallinen elohopea vaikuttaa keuhkoihin, munuaisiin ja aivoihin. • Orgaaniset yhdisteet hermostoon.

12. Kivihiilipiki • Käytetty veden ja kosteuden eristeenä • Käyttökohteita ovat olleet muun muassa kellarikerrosten lattiarakenteet, muuratut seinät ja välipohjat, tiilisaumat, uima-allasrakenteet sekä pihojen kansirakenteet. • Kivihiilipien poistamisen yhteydessä vapautuu ilmaan epäorgaanisia ja orgaanisia yhdisteitä. Ongelmallisimpia näistä ovat polysykliset aromaattiset hiilivety-yhdisteet (PAH), jotka on luokiteltu syöpävaarallisiksi.

13. PCB*- yhdisteet • Käytetty rakentamisessa lakoissa, liimoissa ja elementtitalojen saumausaineissa sekä lämpölasi-ikkunoiden tiivistysmassassa. • PCB-yhdisteet ovat pysyvyydeltään ja kertyvyydeltään pahimpia ympäristömyrkkyjä.  *Polyklooratut bifenyylit

14. Lyijy • rikastuu luonnossa • ihmisessä haittaa hemoglobiinin muodostusta • vaikuttaa keskushermostoon, maksaan ja munuaisiin sekä voi sitoutua luustoon.

15. Tyypillisimpiä kodin vaarallisia jätteitä • Ajoneuvojen jäähdytin-, jarru- ja kytkinnesteet • Jäteöljyt, öljynsuodattimet ja muut öljyiset jätteet • Bensiini • Ruosteenirrotusaine • Painekyllästetty puu

16. HUOM! Jos öljyä vuotaa pihalle tai autotallin lattialle, ripottele vuodon päälle sahanpurua, vanhaa jauhoa, kissanhiekkaa tai muuta imetysainetta, joka imee öljyn itseensä. Lakaise jäte astiaan ja toimita ongelmajätekeräykseen.

17. Tyypillisimpiä kodin vaarallisia jätteitä • Liuottimet kuten tärpätti, tinneri, asetoni (myös kynsilakanpoistoaine) ja liuotinpitoiset pesuaineet • Lasinpesunesteet • Maalit, liimat, lakat ja hartsit sekä puunsuoja- ja kyllästysaineet (myös kynsilakka)

18. Tyypillisimpiä kodin vaarallisia jätteitä • Uudenvuodentinat (sis lyijy) • Emäksiset pesuaineet • Voimakkaat hapot • Torjunta-aineet, kasvinsuojeluaineet, käyttämättömät lannoitteet • Kaasua sisältävät tai sisältäneet paineastiat

21. Vaarallista jätettä EI ole • Hehkulamppu, sulake • Värikasetit ja mustepatruunat • Kasetit, videonauhat CD/DVD levyt • Paistorasvat • Tyhjät vaarallista jätettä sisältäneet pakkaukset

22. ”Pieni, mutta vaarallinen” • http://areena.yle.fi/video/1332911175648

23. Vaarallisten jätteiden kerääminen

24. Jätteiden lajittelussa muistettavaa • Vaaralliset jätteet on aina lajiteltava erikseen muusta jätteestä. • Lääkejätteet apteekkiin • Räjähteet poliisille • Sähkölaitteet (SER) sekä akut ja paristot omiin keräysjärjestelmiin • Asbestijäte on erityiskäsittelyä vaativaa jätettä, joka pitää paketoida erikseen.

25. Ohjeita vaarallisten jätteiden käsittelyyn • Säilytä vaaralliset jätteet mieluiten alkuperäispakkauksissa • Huolehdi, että pakkaukset ovat tiiviitä ja säilyvät ehjinä kuljetuksessa. • Pakkaa loistelamput yhteen isoon laatikkoon, ei yksitellen.

26. Ohjeita vaarallisten jätteiden käsittelyyn • Älä yhdistä erilaisia vaarallisia jätteitä keskenään, äläkä sekoita niitä koskaan muihin jätteisiin. • Jokaisen astian ja pakkauksen päälle on merkittävä, mitä se sisältää. Jos sisällöstä ei ole tietoa, merkitään teksti ”Tuntematonta jätettä”.

27. Ohjeita vaarallisten jätteiden käsittelyyn • Lajittelemattomasta ja tuntemattomasta jätteestä laskutetaan korkeimman hintaluokan mukaan. • Vaarallisista jätteistä on pidettävä kirjaa ja siirtoa varten laadittava siirtoasiakirja, jota säilytettävä 3 vuotta.

28. RISKIT Altistuminen vaarallisille kemikaaleille tapahtuu hengityksen, ihon ja limakalvojen kautta. Yleensä ensimmäisenä likaantuvat kädet, jolloin haitallinen aine saattaa imeytyä suoraan ihon läpi elimistöön tai joutua käsien kautta suuhun ja sitä kautta myös elimistöön. Hengitysteiden kautta tapahtuva altistuminen tapahtuu työskenneltäessä tilassa jossa on avonaisia, vaarallisia kemikaaleja sisältäviä astioita tai siirrettäessä jätettä pienemmistä astioista kuljetusastiaan. Siispä ole selvillä mitä ainetta käsittelet!! - käytä suojaimia!!

29. Kunnan vastuulle kuuluvat jätteet Nykyinen vastuunjako säilytetään pääpiirteissään: • kunnan vastuulla kotitalousjätteet ja julkisen toiminnan yhdyskuntajätteet sekä asumisen ja maa- ja metsätalouden vaaralliset jätteet nykyiseen tapaan. • Kunnan vastuulle lisätään yksityisen sosiaali- ja terveyspalvelun ja koulutuksen yhdyskuntajätteet.

30. Keräys ja kuljetus (kotitaloudet) • Alueellisia vaarallisten jätteiden keräyspisteitä on reilut 400, (miehitettyjä vastaanottopaikkoja). • Keräysväline: kontit • Tunnusväri: punainen (yleisimmin) • Lisäksi monilla paikkakunnilla kiertäviä keräysautoja • Jätteet kuljetetaan vaarallisten aineiden kuljetuksen (VAK) keräyspisteistä käsittelyyn.

31. Ympäristölupamääräyksiä § Kaikki toiminnassa syntyvät jätteet tulee toimittaa säännöllisin väliajoin vastaanottajalle, jolla on asianmukainen lupa ottaa vastaan kyseisiä jätteitä. Jätteet on toimitettava ensisijaisesti hyödynnettäväksi. Vaarallisia jätteitä ei saa varastoida kiinteistöllä 12 kuukautta kauemmin. (YSL 43, 45 §, JL 6, 15 §) § Öljyn- ja hiekanerotuskaivot tulee tyhjentää vähintään kaksi kertaa vuodessa. Erottimien toiminnasta on huolehdittava kaikissa olosuhteissa. Erottimiin kertyneet öljyiset lietteet ovat vaarallista jätettä ja ne tulee toimittaa käsittelyluvan omaavalle vastaanottajalle. (YSL 45 §)

32. Keräys ja kuljetus (yritykset) • Yritysten vaarallisten jätteiden vastaanotto on pääosin maksullista. • Ne tulee toimittaa laitosmaiseen käsittelyyn käyttäen tarvittavat luvat omaavaa kuljetusyritystä. • Myös kuntien jätelaitokset ottavat vastaan pieniä määriä yritysten vaarallisia jätteitä. • Teollisuusparistot ja –akut voi pääsääntöisesti palauttaa ostopaikkaan.

33. Keräys ja kuljetus (yritykset) • Myös kuntien jätelaitokset ottavat vastaan pieniä määriä yritysten vaarallisia jätteitä: • Korkeintaan 800 kiloa kutakin vaarallista jätettä • Korkeintaan 50 kg öljyistä jätettä • Lyijyakkuja rajoituksetta www.hsy.fi

34. Kirjanpito (118-119 §) Jätekirjanpitovelvolliset(118 § 1 mom.) – toiminta, jossa syntyy vaarallista jätettä tai vähintään 100 t/v muuta jätettä tai joka ympäristöluvanvaraista. – jätteen laitos- tai ammattimainen käsittely – jätteen kuljettajat ja välittäjät – ammattimainen jätteen keräys (100 §) Tiedot kirjanpitoon (119 §) – uutena vaatimuksena ominaisjätemäärä (jätteen tuottajat) – säilytysaika 6 vuotta

35. Selvilläolovelvollisuus Vaarallisesta jätteestä pitää olla selvillä: • Vaarallisen jätteen tuottajan • Vaarallisen jätteen vastaanottajan, myös keräyspisteessä • Vaarallisen jätteen kuljettajan • Vaarallisen jätteen hyödyntäjän ja käsittelijän Yrityksen johdon tulee olla selvillä yrityksessä käytössä olevista aineista ja niiden vaarallisuudesta. Velvollisuus kouluttaa henkilökunta ja järjestää asianmukaiset suojaimet. Ongelmajätteistä pitää vähintään tietää seuraavaa: Laji, ongelmajätteen määrä (kiloja, litroja), laatu ja alkuperä.

36. Varastointi • Pääsääntönä on, että varastoidaan vaarallisia jätteitä vähintäänkin yhtä huolellisesti kuin raaka-aineita, joista ne ovat syntyneet. • § Toiminnassa syntyvät vaaralliset jätteet tulee varastoida asianmukaisesti merkittyinä erillään toisistaan ja muista jätteistä lukittavassa ja katetussa varastotilassa. (YSL 43, 45 §, JL 6 §, JA 6 §) • Jäteastioista pitää käydä ilmi, mitä jätettä sisältää ja kuka on haltija. • Jos jätteessä on vaaraominaisuuksia on ne (tai varastointipaikka) merkittävä myös: • vaaraa osoittavin merkein • vaaraa aiheuttavan aineen tai aineiden nimet • R ja S lausekkeet

37. Vastuu säilyy • Vaarallinen ei periaatteessa ole koskaan ilman omistajaa. • Jos esimerkiksi yritys tekee konkurssin ja sille jää vaarallista jätettä, on kiinteistön omistaja viime kädessä velvollinen toimittamaan ongelmajätteet asianmukaiseen keräykseen. • Jätteen siirtyessä luvan omaavalle kerääjälle siirtyy myös vastuu ja selvilläolovelvollisuus. • Jätteen haltija on velvollinen antamaan seuraavan vaiheen tekijälle kaikki tämän tarvitsemat tiedot. • Jos jäte menee muualle kuin luvan omaavalle kerääjälle, ei vastuu siirry vaan se pysyy jätteen haltijalla.

38. Vaarallisten jätteiden lajittelu

39. Kyllästetty puu • Hanki vain tarvitsemasi määrä puuta ja tarvitsemaasi laatua • Ota selvää käytetystä kyllästysaineesta ja tiedä, miten sillä käsiteltyä puuta saa työstää ja käyttää • Käytöstä poistettu kyllästetty puu kuuluu ongelmajätekeräykseen • Rakennus- ja remonttityömaalla kyllästetty puu kannattaa lajitella ja kerätä vaihtolavalle • Pientoimittajien kyllästetyn puun vastaanottopisteet löytyy osoitteesta www.kestopuu.fi

40. Paristojen ja akkujen palautushttp://www.youtube.com/watch?v=I_ra05mmFiE • Kuluttaja voi palauttaa käytetyt kannettavat paristot ja akut maksutta kaikkiin paristoja ja akkuja myyviin kauppoihin ja kioskeihin. • Kaupoissa ja kioskeissa oleviin keräyslaatikoihin saa palauttaa ainoastaan sellaisia suljettuja, käytettyjä kuivaparistoja ja -akkuja, joita voidaan kantaa käsin. • Ajoneuvoakut ja teollisuusakut voi palauttaa samaan liikkeeseen, mistä ne on ostettu.

41. Paristojen ja akkujen palautus Paristot ja akut, joissa on havaittavissa vuotoja, pakataan muovipusseihin. Akkujen ja paristojen palauttamiseen liittyy vuotoriskejä. Vuotavista akuista ja paristoista saattaa joutua vaarallisia aineita iholle tai aineet voivat vahingoittaa kierrätyslaatikkoa. Litiumakkujen ja -paristojen navat piilotetaan teippaamalla. Oikosulusta aiheutuvan palonvaaran voi ehkäistä teippaamalla litiumakkujen ja -paristojen navat piiloon. Litiumakut ja -paristot tunnistaa merkinnästä Li -alkuisesta merkinnästä. Vain sellaiset akut ja paristot palautetaan, joiden varaus on käytetty loppuun. Jos varausta on jäljellä, voi paristo joutua oikosulkuun ja lämmetä. Keräyslaatikoihin palautetaan vain tuotteita, jotka niihin kuuluvat. Kannettavien paristojen ja akkujen keräyslaatikkoon ei saa palauttaa esim. ajoneuvon akkuja, lamppuja tai roskia.

42. Sähkö- ja elektroniikkaromu (SER) SER:a ovat kaikki sähköllä toimivat laitteet kuten: tietokoneet, tulostimet ja kopiokoneet faksit ja puhelimet televisiot, näytöt ja datatykit kylmälaitteet kahvinkeittimet ja kahviautomaatit tuulettimet ja jäähdytyslaitteet valaisimet Useat laitteet tallentavat tietoja, joten ne kannattaa käsitellä ja tuhota tietoturvallisuusvaatimusten mukaisesti. SER luokitellaan ongelmajätteeksi, koska se voi sisältää vaarallisia aineita. Tuottajavastuu: valmistaja tai maahantuoja velvollinen järjestämään keräyksen ja käsittelyn kuluttajilta

43. MERKINNÄT • Jätepakkauksissa tulee vähintään olla • jätteen nimi ja • jätteen haltijan nimi • Keräilyastioissa on hyvä olla jätteen vaaraominaisuuksista kertovat merkinnät. Tällöin myös jätteenkäsittelijän työturvallisuudesta on huolehdittu • Mikäli kysymyksessä VAK:n alainen jäte on merkittävä myös aineryhmän mukainen varoitusmerkki sekä aineen YK-numero

44. Ryhmään kuuluvat esim. liuotinpesuaineet, bensiini, kevyt polttoöljy, asetoni, tinneri, tärpätit, ohentimet > palavat nesteet tai niiden johdannaiset • Ei saa sekoittaa • käytetyt voiteluöljyt • vahvasti emäksiset tai happamat pesuaineet • jäähdytysnesteet • halogeenipitoiset liuottimet (klooripit.) • (vesi ?) • Ei saa sisältää kiinteitä tai pastamaisia aineita esim. kiinteää maalia • Kuuluu vaarallisten aineiden kuljetusmääräysten piiriin (UN 1993, 3 lk/31c)) • Muista, että liuotinjäte on palava neste (tupakointi, kova kuumuus, avotuli kielletty) Lähde: L&T

45. Jäteöljyn joukkoon eivät kuulu trasselit eivätkä muut kiinteät aineet, vesi, jäähdytin-, jarru-, kytkinnesteet, polttoöljy, liuottimet jne. • Laatuvaatimuksena on, että vesipitoisuus on alle 10% ja leimahduspiste yli 55 C. Eräkoko min. 400 l/vuosi, aina 1 000 l (koskee yrityksiä). • Erottele kirkkaat öljyt erilleen (pakataan niille merkittyihin kontteihin) • Musta jäteöljy = noellinen öljy, esim. moottoriöljy • Kirkas jäteöljy = noeton öljy, esim. hydrauliikkaöljy • Älä yhdistä öljyjä jos on mahdollista, että ne sisältävät PCB-yhdisteitä (muuntaja-, kondensaattori- ja katkaisijaöljyt) • Jo neljä litraa bensiiniä tuhannen litran jäteöljysäiliössä aiheuttaa sen, ettei jäteöljyä voida hyötykäyttää leimahduspisteen aleneman vuoksi Lähde: L&T

46. Kiinteät tai pastamaiset jätteet jotka sisältävät öljyä, esim. imetysaineet, öljyiset trasselit, hydrauliikka letkut,öljynsuodattimet, vaseliini, saastunut raskas polttoöljy • EI SAA YHDISTÄÄ • PCB-öljyä sisältävät kiinteät aineet • Maali- ja liuotin rätit, liuottimet, maalit • ei vaarallisten aineiden kuljetusmääräysten piirissä. • pakkaus esim. 240 litran astioihin Lähde: L&T

47. Jarru-, kytkin ja jäähdytinnesteet sekä muut glykolipitoiset nesteet • Nestemäisessä muodossa • Ei muita ongelmajätteitä esim. liuottimia, öljyä jne. • Ei kiinteitä tai pastamaisia jätteitä => estävät pumppaamisen • Ei kuulu vaarallisten aineiden kuljetusmääräysten piiriin Lähde: L&T

48. Maalijätteiksi luokitellaan maalit, painovärit, maalisakat, kopio- ja kirjoitinkoneiden värikasetit, lakat, liimat sekä vahat. Myös em. aineilla ja liuottimilla saastuneet rätit lajitellaan tähän ryhmään. • Ohenteet, liuottimet tms. maalauksessa käytettävät liuotteet eivät ole maalijätettä, vaan ne kuuluvat liuottimiin • Paksut (pastamaiset) pesuaineet ja pulverit voidaan yhdistää tähän ryhmään • Vaarallisten aineiden kuljetusmääräysten piirissä (UN 3175, 4.1 lk/41 c) Lähde: L&T

49. PARISTOT • Kaikki aerosolipullot • ks. maalijätteet Lähde: L&T

50. Kaikki paristot, NiCd-akut (kännykät ja työkoneet) • Ei vaarallisten aineiden kuljetusmääräysten piirissä Lähde: L&T