1 / 17

OPISKELIJALÄHTÖINEN OHJAAMINEN

OPISKELIJALÄHTÖINEN OHJAAMINEN. Koulutuksen tavoitteet: Luo opiskelijoille mahdollisuuksia oppia ja hankkia tietoa erilaisin tavoin Kehittää yksilöllisiä työssäoppimistilanteita lähtökohdiltaan erilaisille opiskelijoille Luo myönteistä ja motivoivaa ilmapiiriä ja toimii oikeudenmukaisesti

keiki
Download Presentation

OPISKELIJALÄHTÖINEN OHJAAMINEN

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. OPISKELIJALÄHTÖINEN OHJAAMINEN Koulutuksen tavoitteet: Luo opiskelijoille mahdollisuuksia oppia ja hankkia tietoa erilaisin tavoin Kehittää yksilöllisiä työssäoppimistilanteita lähtökohdiltaan erilaisille opiskelijoille Luo myönteistä ja motivoivaa ilmapiiriä ja toimii oikeudenmukaisesti Toimii yhteistyössä sekä opiskelijan että opettajan kanssa

  2. Mitä työssäoppimisen ohjaus on? • Ohjauksella ymmärretään tässä työpaikkaohjaajan työssäoppijalle antamaa aikaa ja huomiota sekä tilaisuutta oppia työssäoppimisen aikana sovittuja työtehtäviä hyvässä vuorovaikutussuhteessa. • Huomiota kiinnitetään niihin perusasioihin, jotka tukevat ohjauksen onnistumista työssäoppimisjaksoilla. • Ohjaustapahtumaa käsitellään jatkumona, jolla on alku ja loppu. • Tavoitteet eivät toteudu, jos ohjaaja ja työssäoppija eivät tule ” keskenään juttuun” . • Toisaalta, jos opiskelijan ja työpaikkaohjaajan suhde on toimiva, ohjaus auttaa työssäoppijaa pääsemään hyviin oppimissuorituksiin. • Ohjaustilanteet muodostuvat käytännössä jonkin verran erilaisiksi eri työaloilla (esimerkiksi auto- ja sosiaali-terveysala). • Myös opiskelijoiden ikä, erilaiset valmiudet ja kokemukset vaikuttavat annettavaan ohjaukseen.

  3. Mitä työssäoppimisen ohjaus on? • Työssäoppimisen ohjaukseen tarvitaan aikaa ja muitakin resursseja. • Ohjaus edellyttää pitkäjänteisyyttä. • Työpaikkaohjaajalta edellytetään perehtyneisyyttä työssäoppimisen ohjaukseen ja menetelmiin. • Ohjatessaan opiskelijoita työpaikkaohjaaja joutuu läpikäymään työssäoppimisjaksolle asetettuja tavoitteita ja miettimään millaisen ohjauksen avulla opiskelija parhaiten oppii. • Ohjaaja joutuu pohtimaan, millaista vuorovaikutusta tarvitaan, jotta tavoitteet toteutuvat.

  4. Hyvän työpaikkaohjaajan osaaminen • tulee toimeen erilaisten ihmisten kanssa • rohkaisee, innostaa, kannustaa • on itse esimerkillinen • on luova, keksii erilaisia tapoja selviytyä tilanteista • on kärsivällinen, jaksaa toistaa ja opastaa uudelleen • on motivoitunut työhönsä sekä ohjaamiseen • antaa aikaa opiskelijalle • luo työssäoppijalle turvallisen ja kannustavan oppimisympäristön työpaikalle • löytää opiskelijan vahvuudet • omaa tuntosarvet siihen, mikä on otollista oppimiselle • ohjaa, tukee, seuraa, varmistaa • sallii huumorin, mutta on uskottava • on tietoinen omista uskomuksista, arvoista ja ennakkoluuloista sekä oppimiskäsityksistä • omaa kykyä sietää epävarmuutta ja avuttomuutta sekä ohjattavassa että itsessään

  5. Oppiminen ja oppimistyylit Oppimisen tyylit ovat yksilön tiedon käsittelyyn liittyviä pysyviä taipumuksia tai tapoja hankkia ja käsitellä tietoa tietyllä tavalla. Työpaikkaohjaajan tärkeä tehtävä onkin järjestää oppimistilanteet sellaisiksi, että ne edistävät opiskelijan aktiivisuutta ja oppimista.

  6. Kokemuksellisen oppimisen malli

  7. Oppimistyylit

  8. Oppimistavat • Ihmiset oppivat eri tavalla käyttäen eri aisteja (näkö, kuulo, tunto, maku, haju). Yksi oppii parhaiten näkemällä, toinen kuulemalla ja kolmas tekemällä. • Opiskelijat voivat erota myös esimerkiksi sen suhteen, tarvitsevatko he ensin kokonaiskuvan opittavasta asiasta vai onko heidän helpompi lähteä työn yksityiskohdista. • Jotkut innostuvat helposti ja ovat impulsiivisia, toiset taas ovat harkitsevampia ja pohtivat asioita perusteellisemmin. On hyvä myös huomata, haluaako opiskelija työskennellä itsenäisesti vai ohjauksen alaisena, yksin, pareittain vai ryhmässä. Miten ohjaaja tunnistaa opiskelijan vahvat aistikanavat? • millaisia ilmaisuja opiskelija käyttää: puhuuko opiskelija siitä, miltä jokin asia "näyttää", "kuulostaa" tai "tuntuu" • millaisia havaintoja opiskelija tekee ympäristöstä: esim. "näyttää siistiltä", "kuulostaa ihan tylsältä" vai "tuntuuko makeelta" • miten opiskelija haluaa opastettavan, toteaako hän: "selitä vielä" vai "näytä uudestaan" vai "anna, kun mä kokeilen"

  9. Työssä voi oppia monin tavoin • katselemalla ja kuuntelemalla • seuraamalla ja havainnoimalla • työtehtävissä avustamalla • työtehtäviä tekemällä • ongelmia ratkomalla • kokemuksista ja palautteesta oppimalla • keskustelemalla • omatoimisesti asioista selvää ottamalla

  10. Oppimista kuvaavia piirteitä • Oppiminen on aina opiskelijan oman aktiivisen toiminnan tulosta. • Aiemmin opittu ohjaa uuden oppimista. • Oppiminen on sosiaalinen tapahtuma. Keskustelu ja yhdessä pohtiminen auttavat opiskelijaa ymmärtämään uusia asioita. • Pelkkä tekeminen ja kokemus eivät riitä, vaan on mietittävä ja arvioitava työtä. Mitä tehtiin ja miten sen voisi tehdä vielä paremmin. • Oppiminen on tavoitesuuntautunutta. • Oppiminen on itseohjautuvaa. Oppimista helpottaa, jos opiskelija tiedostaa oman tapansa oppia ja työskennellä.

  11. Ohjausyhteistyö

  12. Vuorovaikutus • Työpaikan välitön ilmapiiri takaa hyvän pohjan vuorovaikutukselle ja oppimiselle. • Turvallisen ilmapiirin vallitessa opiskelijan on helppo tehdä kysymyksiä ja todeta tekemänsä virheetkin. . • Jotta luottamusta pääsee syntymään opiskelijan ja työpaikkaohjaajan välille, tulee asianosaisten tutustua toisiinsa riittävän hyvin. Tutustuminen voi alkaa jo ennen työssäoppimisjaksoa (esimerkiksi työssäoppimispaikasta neuvoteltaessa) tai heti jakson alkaessa. • Opiskelijaan tutustuminen voi tuntua jostakin työpaikkaohjaajasta helpolta ja luontevalta, joku toinen voi kokea sen stressaavaksi ja omat taitonsa puutteellisiksi. Kannattaa muistaa, että jokaisella on oma persoonallinen tyylinsä olla muiden kanssa vuorovaikutuksessa. • Usein se mikä tuntuu itsestä luontevalta, onkin hyvä tapa. Myös jokainen opiskelija on erilainen, eikä kahta samanlaista vuorovaikutustilannetta ole olemassa. • Opiskelijan ja ohjaajan välinen sujuva vuorovaikutus helpottaa ohjausta ja oppimista. • Jokainen työpaikkaohjaaja joutuu kuitenkin joskus tilanteeseen, jossa yhteistyö opiskelijan kanssa ei ole kitkatonta. Syyn ei tarvitse löytyä ohjaajasta tai opiskelijasta.

  13. Ongelmien ratkaisu ja yhteistyö • Millaisia ongelmatilanteita työssäoppimisessa saattaa tulla? • oppiminen ja työt ei toteudu suunnitelman mukaan • luottamuspula • aikuinen - lapsi asetelma • opiskelija ei ”oikeasti” töissä • opiskelijan poisjäänti • sääntöjen noudattamattomuus • vastuunjako • tavoitteiden epäselvyys • vuorovaikutuksen ongelmat • opiskelijaa ei huomioida riittävästi organisaatiossa / työnjaossa • (Millaista yhteistyötä työssäoppiminen vaatii?)

  14. Vuorovaikutuksen ongelmat • Opiskelijalla voi olla aikaisempia epäonnistumisen kokemuksia esimerkiksi koulusta, jotka vaikuttavat opiskelijaan. • Opiskelija voi olla arka ja jännittää kääntymistä ohjaajan puoleen. • Ohjaajan ymmärtävä asennoituminen ja kannustus helpottavat tällaisessa tilanteessa. • Muistilista vinkeistä, miten voit toimia, jos työpaikalla syntyy ongelmatilanteita • puutu asioihin välittömästi, tuoreeltaan. • aloita selvittely keskustelulla opiskelijan kanssa. • jos ongelma ei ratkea, ota yhteys opettajaan, • hyödynnä verkostoja (opettaja, oppilashuolto, oman yrityksen eri henkilöstöryhmät). • jos ongelma ei ratkea, muista että työssäoppiminen ei ole pakkotilanne (sopimus voidaan purkaa)

  15. Koonti ohjauksesta • Kukaan ei ole seppä syntyessään. Tämä pätee myös ohjaustyöhön. • Ohjausta voi oppia ja siihen harjaantuu. Tässä käsiteltyjen asioiden tavoitteena oli auttaa sinua kiinnittämään huomiota ohjauksen kannalta tärkeisiin kysymyksiin ja saada vinkkejä opiskelijoiden ohjaukseen työssäoppimisjaksojen aikana. • Auta työssäoppijaa löytämään asioita, jotka todella kiinnostavat häntä • Rohkaise työssäoppijaa ottamaan järkevä kokonaisuus tiedollisia ja taidollisia riskejä • Auta työssäoppijaa kokemaan sekä onnistumiset että epäonnistumiset hänen omina juttuinaan • Käytä ohjaus ja opiskelijaan tutustuminen myös omaksi hyödyksesi kehittäessäsi työtäsi ja laajentaessasi omaa elämänpiiriäsi

  16. Vaihtoehtoiset suoritusvaatimukset • Esseetyylinen pohdintatehtävä omasta ohjauksesta omalla työpaikalla • Ryhmäkoulutustilaisuus ohjausaiheeseen liittyen • Työssäoppimisen ohjauskeskustelut ja siihen liittyvät arviointikeskustelut opiskelijan työssäoppimisjakson aikana Hyväksytty suoritus opiskelijalähtöisen ohjaamisen osiosta voidaan tunnustaa ohjatun ja arvioidun opiskelijan työssäoppimisen jälkeen.

  17. Lähteitä • www.tyossaoppii.fi • TERTTU projektin laatima työssäoppimisen ohjauksen opas

More Related