Vuoden 2005 eläkeuudistuksen vaikutus eläkkeelle siirtymiseen

1. Vuoden 2005 eläkeuudistuksen vaikutus eläkkeelle siirtymiseen Roope Uusitalo & Satu Nivalainen ETK 3.4. 2013

2. Tutkimuksen tavoite • Arvioidaan vuoden 2005 uudistusten kokonaisvaikutus eläkkeelle siirtymisikään ja lähellä eläkeikää olevien työllisyyteen • Arvioidaan erikseen uudistuksen eri elementtien vaikutusta • Käytetään hyväksi eläkeuudistuksen aikaansaamia muutoksia mitattaessa taloudellisten kannustimien vaikutusta eläkkeelle siirtymiseen

3. Uudistus pähkinänkuoressa • Siirryttiin yleisestä 65 vuoden eläkeiästä joustavaan eläkeikään 63 - 68 • Otettiin käyttöön kannustinkarttuma, muutettiin varhennusvähennyksiä ja lykkäyskorotuksia • Yksilöllinen varhaiseläke lakkautettiin • Työttömyyseläke korvattiin työttömyysturvan lisäpäivillä • Työttömyysturvan lisäpäiväoikeuden ikäraja nousi 57:stä 59 vuoteen (putken ikäraja 55:stä 57:ään) • Eläkkeitä alettiin leikata elinaikakertoimella

4. Tulokset (1) • Eläkkeelle siirtymisiän odote harhaanjohtava mittari. Sen kasvu selittyy lähinnä työttömyyseläkkeiden korvaamisella työttömyysturvan lisäpäivillä • Parempi indikaattori eläkeikää koskevien tavoitteiden seuraamiselle olisi ikävakiotu ja työtuntikorjattu työllisyysaste esim. ikäluokassa 55 - 74

5. Tulokset (2) • Yksilöllisen varhaiseläkkeen lakkauttaminen ja työttömyysputken ikärajan nosto ovat lykänneet efektiivistä eläkkeellesiirtymisikää • Vaikutus • Työllisyyteen + .18 vuotta • Työttömyyteen (ml. tyött eläke) - .50 vuotta • Eläkkeellä vietettyyn aikaan +.32 vuotta

6. Tulokset (3) • Vanhuuseläkkeelle siirtymisen kannustimet muuttuivat karttumaprosenttien ja varhennusvähennysten / lykkäyskorotusten vuoksi eri suuntiin riippuen eläkekarttuman suuruudesta (työuran pituudesta) ja palkkatasosta. • Tyypillisesti työssä jatkamisen kannustimet heikkenivät 63 – 64 –vuotiailla ja paranivat 62- ja yli 65-vuotialla • Kannustimien muutos selittää hyvin vanhuuseläkkeelle jäämisen muutoksia • Keskimäärin kannustimien muutos kasvatti lievästi vanhuuseläkkeelle jäämisen todennäköisyyttä

7. Eläkkeelle siirtymisiän odote

8. Osa muutoksesta näennäistä: Työttömyyseläkkeen poistaminen kasvatti pitkäaikaistyöttömien määrää

9. Eläkkeelle siirtymisiän odote, jos työttömyyseläkeläiset lasketaan työttömiksi

10. Parempi mittari eläkeiän muutoksille

11. Tutkimusaineisto • 10%:n otos Eläketurvakeskuksen tutkimusrekisteristä • Tietoja 50 – 69 vuotiaista suomalaisista vuosilta 2000 – 2011 • Eri eläkkeillä olevat, eläkkeiden suuruus, tiedot vuosiansioista, karttunut eläke vuoden 2004 lopussa, tietoja työ- ja työttömyyspäivien määrästä vuosittain, koulutus, ikä, sukupuoli, työuran pituus, sairaspäivärahat…

12. OSA 1: Eläkkeiden alkavuus • Lasketaan eläkealkavuuksien perusteella 50-vuotiaan eläkkeellesiirtymisiän odote samalla tavalla kuin virallisessa ETK:n laskelmassa • Pidetään muiden eläkkeiden alkavuus vuoden 2001 tasolla ja muutetaan yhden eläkelajin alkavuutta kerrallaan toteutuneen kehityksen mukaisesti • Lasketaan kunkin eläkelajin alkavuuden kontribuutio eläkkeelle siirtymisiän odotteen muutokseen

13. Eläkkeiden alkavuus datasta

14. Eläkealkavuus, kaikki eläkkeet

15. Eläkealkavuus, vanhuuseläkkeet

16. Eläkealkavuus, työkyvyttömyyseläkkeet

17. Eläkealkavuus, työttömyyseläkkeet

18. Alkavuuden kontribuutio odotteeseen

19. OSA II, varhaiseläkkeiden ikärajamuutosten vaikutus • Eläkeuudistus poisti yksilöllisen varhaiseläkkeen (aiemmin ikäraja 58) • Ja korotti työttömyysputken ikärajaa 55:stä 57:ään vuoteen • Arvioidaan muutosten vaikutusta ”dif-in-dif” asetelmalla vertaamalla eläkkeelle, työttömyyteen siirtymisten muutoksia erilaisen järjestelmän piirissä olevien kohorttien välillä kontrolloiden samalla ikää ja havaintovuotta

20. Varhaiseläkemuutosten vaikutus (2) • Tutkitaan siirtymiä työllisyyden, työttömyyden, työkyvyttömyyden ja muiden eläkkeiden välillä • Eläkkeeltä ei paluuta, sen sijaan työttömäksi jääneet voivat työllistyä uudelleen • Todennäköisyydet MLOGIT- mallista • Tilariippuvuus viivästetyillä muuttujilla, ei havaitsematonta heterogeenisyyttä, vaihtoehdot riippumattomia kovariaattien kontrolloimisen jälkeen • Vaikutus työllisyyteen, työttömyyteen ja eläkkeelle jäämiseen dynaamisesta simulaatiosta, lähtöarvot 50-vuoden iässä lasketusta jakaumasta

21. Mallin rakenne 50 51 52 53 65 Työllinen Työtön Tyky Eläke

22. Estimaatteja, työllisten tdk päätyä työttömäksi tai eläkkeelle (marg. eff.)

23. Estimaatteja, työttömien tdk päätyä työhön tai eläkkeelle (marg. eff.)

24. Simulaatiotuloksia, vaikutus työllisyyteen

25. Simulaatio, vaikutus työttömyyteen (ml. työttömyyseläkkeet)

26. Simulaatio, vaikutus muulla kuin työttömyyseläkkeellä olevien osuuteen

27. Varhaiseläkkeiden muutoksen kokonaisvaikutus työllisten, työttömien ja eläkkeellä olevien osuuteen

28. OSA III: Taloudellisten kannustimien vaikutus vanhuuseläkkeelle jäämiseen • Lasketaan karttumatietojen ja eläkesääntöjen avulla eläkkeen suuruus kussakin mahdollisessa eläkkeelle jäämisiässä 62-70. • Tehdään eläkelaskelmat käyttäen dataa vuoden 2005 jälkeiseltä ajalta erikseen vanhoilla ja uusilla säännöillä (varhennusvähennys/lykkäyskorotus vs. kannustinkarttuma) • Verrataan eläkealkavuuden muutoksia ennen ja jälkeen 2005 uudistusta eri ryhmissä kannustimien muutokseen samoissa ryhmissä

29. Esimerkkilaskelmia kannustimista: Yhden lisätyövuoden vaikutus kuukausieläkkeeseen, %

30. Esimerkkilaskelmia kannustimista: Yhden lisätyövuoden vaikutus kuukausieläkkeeseen, %

31. Esimerkkilaskelmia kannustimista: Yhden lisätyövuoden vaikutus kuukausieläkkeeseen, %

32. Kannustimien mittaaminen • Ennustetaan tulokehitys. Lasketaan eläkkeet tuloennusteen avulla. • Lasketaan elinkaaritulojen (työtulot+eläketulot) nykyarvo kussakin mahdollisessa eläkkeelle jäämisiässä (indeksoituna, diskontattuna ja painotettuna hengissäolotodennäköisyydellä) • Lasketaan yhden lisätyövuoden vaikutus loppuelämän aikaisiin tuloihin (accrual)

33. Kannustimien muutoksen jakauma

34. Kannustimien muutos ikäluokittain

35. Kannustimien muutoksen vaikutus

36. Kannustimien vaikutus

37. Elinaikakerroin • Vaikutuksen arvioiminen ongelmallista, koska • Elinaikakerroin lasketaan elinajan odotteen muutoksen perusteella siten, että eläkkeiden nykyarvo pysyy vakiona. Eläkkeiden nykyarvo on laskelman selittävä muuttuja, joka siis ei muutu • Estimaattien perusteella voidaan silti laskea esim. 10% eläketason pienennyksen vaikutus • Tällaisella muutoksella eläkkeelle siirtymiseen negatiivinen tulovaikutus ja positiivinen substituutiovaikutus • Estimaattien perusteella laskettuna vaikutus -0.02 x -1,250 + 0.011 x -3,2658 = -0.01 = -1%

38. Mahdollisia laajennuksia I • Mallikehikolla suhteellisen suoraviivaista arvioida mahdollisten ikärajamuutosten vaikutuksia työllisyyteen • esim. työttömyysputken ikäraja • Mahdollista laskea eläkeuudistuksen vaikutuksia eläkkeiden jakaumaan • Sekä staattisessa että dynaamisessa käyttäytymisvaikutukset huomioon ottavassa kehikossa

39. Mahdollisia laajennuksia II • Eläkeuudistus kohtelee eri ryhmiä eri tavalla ja vaikuttaa siksi mm. eläkkeelle siirtymisen lykkäämiseen eri tavalla eri ryhmissä • Eläkejärjestelmän kestävyyden kannalta ei ole yhdentekevää jatkavatko työssä iso/pienituloiset, pitkään elävät/pian kuolevat… Kuitenkin kestävyyslaskelmissa keskitytään lähinnä keskimääräisiin eläkkeelle siirtymisiän muutoksiin

40. Mahdollisia laajennuksia III • Eläkejärjestelmällä on ulkoisvaikutuksia muuhun talouteen. Jo lisäämällä malliin verotus, voitaisiin paremmin arvioida eläkeuudistuksen vaikutuksia koko julkiseen sektoriin • Ideaalitilanteessa pyrittäisiin arvioimaan, miltä näyttäisi ”optimaalinen” sekä eläkeläisten että työikäisten hyvinvoinnin maksimoiva eläkejärjestelmä • Kannustinvaikutukset ovat tällaisen mallin rajoitteita