Metsäala murroksessa 17.2.2011 Juha Ojala maa- ja metsätalousministeriö, metsäosasto

1. Metsäala murroksessa 17.2.2011 Juha Ojala maa- ja metsätalousministeriö, metsäosasto

2. Esityksen sisältö • Metsäpolitiikan suuret haasteet • Kansallinen metsäohjelma • Metsien käsittelyn muutokset

3. Metsäpolitiikan suuret haasteet

4. Suomen metsäteollisuuden viennin arvo ei ole noussut samassa suhteessa kokonaistavaraviennin kanssa LÄHDE: Metla

5. Paperin tuotanto on kolminkertaistunut Kiinassa - Paperin kulutus on vähentynyt merkittävästi Pohjois-Amerikassa ja kääntynyt laskuun Euroopassa LÄHDE: UNECE/FAO

6. Suomen metsäteollisuuden päätuotteiden reaalisen yksikköhinnan kehitys 2002-2010lähde: Metla lokakuu 2010

7. Metsäsektorin muutoslähde: Murroksen jälkeen 2011; Hetemäki, Niinistö, Seppälä, Uusivuori • "Sopivaa vertailukohtaa tälle murrokselle täytyy hakea 1860-luvulta asti". • Globalisaatio Kiina-ilmiöineen • Sähköisen viestinnän käyttöönotto • Nopeakasvuisiin istutusmetsiin perustuva jalostustuotanto • Ilmaston ja ympäristön tilan muutokset sekä niihin liittyvät kansainväliset velvoitteet • Energiakysymykset (mm. hinnan nousu) • Kehittyneiden talouksien palveluvaltaistuminen • Metsiin ja niiden käyttöön liittyvien arvojen muutokset

8. Metsiemme puuston kasvu nyt noin 100 milj. m3/aPuunkäyttö on vähentynyt, kasvu on nousussa, joten hakkuumääriä voitaisiin kasvattaa 10-15 milj. m3/a Lähde: Metla

9. Metsävaramme kasvavat koko ajanMetsien vuotuinen kasvu noin 100 Mm3 - Kestävä hakkuusuunnite nyt 70 Mm3 vuodessa - jatkossa n. 80 Mm3 vuodessa 3,2 m³ 3,2 m³ 3,2 m³ 3,2 m³ 3,2 m³ 3,2 m³ 3,2 m³ 3,2 m³ 3,2 m³ 2,0 m³ 2,0 m³ 2,0 m³ 2,0 m³ 2,0 m³ 2,0 m³ 2,0 m³ 2,0 m³ 2,0 m³ 3,2 m³ 2,0 m³ Poistuma/s Kasvu/s

10. Metsävaramme mahdollistavat nykyistä suuremman kotimaisen puun käytön • Tarvittaisiin uusinvestointeja puuta käyttävään teollisuuteen • Innovaatioita ja investointeja tuotannon arvon kasvattamiseen: • puusepänteollisuus ja puurakentaminen, rakentamisen ratkaisut (viennin kasvattaminen) • biojalostamot: uudet biotalouden tuotteet • puun energiakäyttö • sellu- ja paperikapasiteetin ylläpito ja jalostusarvon kasvattaminen

11. Tarvitaan uusia investointeja ja innovaatioitapuuta käyttävään teollisuuteen • Infrastruktuuri kunnossa, • kasvavat metsävarat ja hakkuumahdollisuudet, • kilpailukykyinen ja riskitön toimintaympäristö, • osaavaa työvoimaa; => INVEST IN FINLAND

12. Suomen metsäsektorin muutosprosessit 2011- • Metsälain uudistaminen v. 2011-2012 • Metsähallinnon uudistaminen (metsäkeskukset, Tapio, Metsähallitus) v. 2011- • Uudistetun KMOn toteuttaminen - tavoitteet käytäntöön ja toteutukseen alueellisten metsäohjelmien kautta v. 2011 • Sähköisten palvelujen käyttöönotto (Metsään.fi) metsänomistajille v.2011- • Uusiutuvan energian kasvavan käytön varmistaminen (pienpuun energiatuki) v. 2011- • Puumarkkinan toiminnan kehittäminen (puumarkkinatyöryhmä) • Investointien vauhdittaminen kotimaahan

13. Kansallinen metsäohjelma

14. Metsäalan kehittämisstrategiat: Kansallinen metsäohjelma ja Metsäalan strateginen ohjelma • KMO keskittyy pääosin arvoketjun alkupäähän ja MSO sen loppupäähän • Ohjelmilla on yhteinen osuus ketjusta • Ohjelmat täydentävät toisiaan KMO Metsät MSO Lopputuotemarkkinat METSO

15. Kansallinen metsäohjelma 2015 • Kansallinen metsäohjelma 2015 on metsäalan yhteisesti kokoama ja valtioneuvoston 16.12.2010 hyväksymä metsäalan kokonaisvaltainen kehittämisohjelma, jonka päämääränä on hyvinvoinnin lisääminen hyödyntämällä metsiä kestävän kehityksen periaatteita noudattaen. Ohjelman vision mukaan ala on vuonna 2020: • biotalouden vastuullinen edelläkävijä, jolloin • metsiin perustuvat elinkeinot ovat kilpailukykyisiä ja kannattavia ja • metsien monimuotoisuus ja muut ympäristöhyödyt ovat vahvistuneet.

16. Kansallisen metsäohjelman tavoitteet 2015 • Metsä- ja puutuoteteollisuuden tuotannon ja viennin arvo kasvavat 20 % • Kotimaisen ainespuun hakkuut nousevat 65–70 milj. kuutiometriin vuodessa • Metsähakkeen vuotuinen käyttö kaksinkertaistuu 10–12 milj. kuutiometriin • Metsänhoidolliselta tilaltaan hyvien taimikoiden ja nuorien kasvatusmetsien määrä kaksinkertaistuu ollen vähintään 40 % • Puuston vuotuinen kasvu nousee 100–110 milj. kuutiometriin • Yksityismetsien liiketulos nousee vähintään 110 euroon/ha • Liikenneverkot ja terminaalit vastaavat kuljetustarpeita • METSOn toimenpiteillä on saavutettu 178 000 – 268 000 ha lisää eriasteista suojelua (sisältäen luonnonhoitohankkeet) • Hiilen sidonta metsäekosysteemeihin on 10–20 milj. tn CO2 ekv./v • Julkinen tutkimus- ja kehittämisrahoitus kohoaa 200 milj. euroon/v • Eri koulutusasteilta valmistuu osaavaa työvoimaa rekrytointitarvetta vastaavasti • Kansainvälisten ja EU-asioiden tavoitteellinen koordinaatio on vahvistunut

17. Metsänkäsittelyn muutokset

18. Taustalla yhteiskunnan ja metsänomistuksen muutokset: • Metsänkasvatuksen aineettomat arvot ovat nousseet yhä enemmän taloudellisten tavoitteiden rinnalle. Merkittävä osa metsänomistajista painottaa metsien hoidossa myös virkistyksellisiä, luonnonsuojelullisia ja maisemallisia näkökohtia. • Sen ohella suuri osa metsänomistajista edellyttää sijoitukselleen ja investoinneilleen nykyistä suurempaa taloudellista tuottoa. • Myös yhteiskunnan muut arvot ja tavoitteet, jotka liittyvät uusiutuvien luonnonvarojen hyödyntämiseen ja muihin ekosysteemipalveluihin, ovat muuttuneet. • Metsätalouden ja metsäteollisuuden merkitys osana Suomen kansantaloutta on edelleen merkittävä, vaikka metsäteollisuuden suhteellinen merkitys onkin vähentynyt. • Metsätaloutta koskevaa sääntelyä voidaan vähentää uusiutuvia puuvaroja käyttävän teollisuuden ja palveluiden toimintaedellytyksiä tai metsävaroja vaarantamatta.

19. Metsänkäsittelyn säätelyn uusia linjauksia: • Työryhmä esittää, että metsälaki ja sen pohjalta annetut säädökset ja suositukset tulee uudistaa yhteiskunnassa ja metsänomistajien tavoitteissa ja arvoissa tapahtuneiden muutosten takia. • Metsätalous on elinkeinotoimintaa, suhtautumista metsänomistukseen ja metsätalouden liiketoimintaan tulee työryhmän mielestä vapauttaa nykyisestä. Lainsäädännön tulisi ohjata metsä-elinkeinon harjoittamista nykyistä vähemmän. • On luotettava aikaisempaa enemmän metsäomistajien omaan harkintaan, tavoitteiden asettamiskykyyn, päätöksentekoon sekä vastuuseen omien metsävarojensa hoidossa ja arvon säilyttämisessä. Metsänomistajille suunnattavaa neuvontaa ja palveluja tulee monipuolistaa, ja erityisesti palvelujen markkinointia on kehitettävä. • Säädösten sisältöä, rajoja ja tulkintaa sekä niiden valvontaa on tarpeen tarkastella uudelleen ja selkiyttää nykyisestä. Myös metsien hoitoa ja käyttöä koskevien suositusten periaatteita ja niiden vaikutuksia metsätalouden kannattavuuteen on tarkasteltava ja arvioitava uudelleen. • Metsänkäsittelymenetelmien uudistamisen tavoitteena tulee olla metsänomistajien erilaisten tavoitteiden painoarvon kasvattaminen ja metsänkäsittelyvaihtoehtojen lisääminen säädöksissä ja suosituksissa, yksityiskohtaisen säätelyn vähentäminen ja selkiyttäminen, metsätalouden kilpailukyvyn ja kannattavuuden parantaminen sekä metsätalouden ekologisen ja sosiaalisen kestävyyden vahvistaminen ja tarkoituksenmukainen lisääminen.

20. Metsänkäsittelyn säätelyn uusia linjauksia mm: • uudistetaan ja selkiytetään metsälaki ja -asetus sekä suositukset tavoitteena ottaa paremmin huomioon metsänomistajien metsien hoidolle asettamat tavoitteet ja samalla lisätä metsänomistajien päätösvaltaa, • vähennetään metsälakiin ja -asetukseen sisältyvää metsien käsittelyä koskevaa yksityiskohtaista säätelyä, • metsän uudistamisvelvoite säilytetään ja tarkistetaan, • uudistamisvelvoite kuitenkin poistetaan suometsissä, joissa investoinnit uuden puusukupolven kasvattamiseen eivät ole taloudellisesti kannattavia (ml. kunnostusojitus) tai jotka ennallistetaan tai joissa tavoitteena on ennallistaminen • uudistamiskypsyyttä koskevaa säätelyä väljennetään tai siitä luovutaan ja muutoksen vaikutuksia taloudelliseen, ekologiseen ja sosiaaliseen kestävyyteen arvioidaan ja seurataan tiiviisti, • kasvatushakkuissa jätettävälle puustolle säilytetään vähimmäisvaatimus, jonka alittamisesta seuraa uudistamisvelvoite metsänkäsittelytavasta riippumatta ja kasvamaan jäävän puuston määrää täsmennetään mm. eri-ikäisrakenteisen metsätalouden mahdollistamiseksi, • eri-ikäisrakenteinen metsänkasvatus ja pienaukkohakkuut hyväksytään metsänkäsittelymenetelminä, • metsälakia koskevia valvonnan periaatteita ja mittareita yksinkertaistetaan

21. Kiitosjuha.ojala@mmm.fi