1 / 20

presud Suoritusarviointi Tampereen kaupunki 1.-5. joulukuuta 2003

www.presud.org Suoritusarviointi Tampereen kaupunki 1.-5. joulukuuta 2003. Frank Trepte, Leipzig Alfons Finkers, Haag Andreas R ö mer, Wien John Connelly, Nottingham David Agnew, Improvement and Development Agency Allen Creedy, Newcastle. Arviointitiimi. Johtamiseen liittyvät teemat

jon
Download Presentation

presud Suoritusarviointi Tampereen kaupunki 1.-5. joulukuuta 2003

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. www.presud.org Suoritusarviointi Tampereen kaupunki 1.-5. joulukuuta 2003

  2. Frank Trepte, Leipzig Alfons Finkers, Haag Andreas Römer, Wien John Connelly, Nottingham David Agnew, Improvement and Development Agency Allen Creedy, Newcastle Arviointitiimi

  3. Johtamiseen liittyvät teemat Johtaminen Demokratia ja kuntalaisten osallistuminen Toiminnan ohjaus ja hallinta Integroivat teemat Seutuyhteistyö Ympäristö- ja talousasiat Sosiaaliset ja ympäristöasiat Sosiaaliset ja talousasiat Ekologisen kestävyyden teemat Ilma ja melu Vesi (ei arvioitu) Jätteet Luonnonvarat Energia Arvioinnin runko

  4. Sitoutuminen hallinnonuudistukseen on erinomaista ja kuvastaa parasta käytäntöä Strateginen ja järjestelmällinen lähestymistapa palvelutuotannon järjestämiseen tulevaisuudessa, sisältäen myös materiaalien hankinnan: e-Tampere, osittain alueellinen lähestymistapa, tilaaja-tuottajamalli Innovatiivinen ja luova johtaminen elinkeinoelämän ja yritystoiminnan kehittämisessä Kuitenkin Koko kaupunkiseudun yhteisten päätöksentekoelinten kehittämisessä tulisi poliittisella tasolla mennä edelleen eteenpäin Talousarvion laadinnassa ja päätöksenteossa tulee ympäristöasioille antaa sama painoarvo kuin muillekin asioille Strategioiden ja ohjelmien toteutukseen ei aina näytä olevan tarvittavia resursseja saatavilla Päätöksenteko ei ole läpinäkyvää, eri sidosryhmien vaikutus päätöksentekoon ei näy ulospäin Johtaminen

  5. Luottamushenkilöt ovat hyvin aktiivisia paikallisella tasolla Asukkaat saavat tietoa kaupungin palveluista ja hankkeista kaupungin verkkosivuilta Uusia osallistumismuotoja on kehitetty perustuen hyviin eurooppalaisiin käytäntöihin Innovatiivisia aloitteita, jotka tavoittavat tehokkaasti ”vaikeasti tavoitettavat ” ryhmät (lapsiasiamies, verkkojulkaisu, lasten parlamentti) Edistynyt ja toimiva asukasdemokratia kaupungin vuokrataloissa Kuitenkin Asukkaiden voimavaroja ja osallistumispotentiaalia kaupungin hyvinvoinnin edistämiseksi ja kehittämiseksi ei täysin tunnisteta “Tiedämme parhaiten”-, “oma etu”-ajattelutapa sekä palautteen puute kaupunginvaltuustolta ja hallinnolta estää kuntalaisten todellisen osallistumisen päätöksentekoon Ei ole täysin selvää kuinka uudet osallistumismallit toteutetaan ja rahoitetaan Maahanmuuttajiensaamiseksi mukaan kaupungin toimintaan tarvitaan lisää panoksia Demokratia ja kuntalaisten osallistuminen

  6. Hallinnon tuleva rakenne ja kaupungin johtamistapa on suunniteltu kaupunkistrategian tehokkaaseen toteuttamiseen Kaupungin strategiaprosessi etenee tehokkaasti Kriittiset menestystekijät on asetettu ja ne sisältävät kestävän kehityksen tavoitteita Palveluiden hankintastrategian käyttöönotto ja toimeenpano Kaupunki aktivoi palvelutuotantomarkkinoita kustannustehokkuuden selvittämiseksi ja luo palvelutuotantokumppanuuksia Kuitenkin Uusi hallintotapa ja sen seuranta tulee ulottaa koko hallintoon Hankintaan, projekteihin ja ohjelmiin liittyvän päätöksenteon läpinäkyvyyttä on lisättävä ottamalla käyttöön tarkastus- ja auditointikäytäntöjä koskien myös talousasioita Toimialojen strategiat eivät integroidu kaupunkistrategiaan/toimintastrategioihin ja tarvitsevat tuekseen sitoutumisen kehittää henkilökunnan osaamista Strategiset tavoitteet ovat yleensä lyhyelle ajanjaksolle asetettuja, myös tavoitteiden haasteellisuutta tulee pohtia Palveluiden tuotantotapaa uudistetaan projektilähtöisesti, mikä estää koko hallinnon oppimisen Toiminnan hallinta

  7. Aluekeskus-ohjelma tarjoaa erinomaisen mallin sovittaa yhteen kuntien välistä kilpailua, mistä on jo havaittavissa muutamia hyviä aloitteita Joitakin yksittäisiä esimerkkejä kuntien välisestä yhteistyöstä informaation keräämiseksi ja yhteisten palvelujen kehittämiseksi Uusi rakenne tarjoaa aikaisempaa tehokkaamman mahdollisuuden seudullisen kestävän kehityksen strategian laatimiseksi Kuitenkin Edistystä kohti strategista kestävän kehityksen suunnittelua hidastaa tehokkaan seudullisen lähestymistavan puuttuminen, jonka tulisi kuitenkin perustua toissijaisuusperiaatteeseen Tehokkaaseen seudulliseen yhteistyöhön ei ole poliittisesti sitouduttu kaikilla kunnan toiminnan aloilla, mikä aiheuttaa ristiriitoja, mahdollisuuksien hukkaamista, palveluiden kestämätöntä tuotantotapaa sekä tarpeettomia kustannuksia Huomatkaa, että muut kokevat, että Tampere haluaa käyttää alueellisia kumppanuuksia kaupungin omien tavoitteiden edistämiseksi Seutuyhteistyö

  8. Ympäristö- ja talousasioiden integroiminen • Vuores tarjoaa mahdollisuuden kehittää uusi kestävän kehityksen mukainen asuinalue kaupunkiin • Joitakin uusia mutta vähäisiä aloitteita on tehty yritystoiminnan muuttamiseksi ympäristömyötäisemmäksi • Ympäristömyötäisen hankinnan ja ympäristölaskentatoimen hyötyjen tunnistaminen Kuitenkin • Epäselvää onko käytössä järjestelmää talouskasvun aiheuttamien ympäristövaikutusten riskien pienentämiseksi tai korvauksien maksamiseksi • Useampia työkaluja voitaisiin käyttää kehityksen varmistamiseksi esim. vapaaehtoisia sopimuksia ja suunnitteluvelvoitteita • Virkamiehet ja poliitikot eivät täysin hyväksy tarvetta ympäristöhaittojen kasvun irrottamiseen talouskasvusta eivätkä täysin ymmärrä siitä saatavia etuja • Talouskehityksen linjaukset ovat hajanaisia ja usein ristiriidassa ympäristötavoitteiden kanssa • Vain harvoja aloitteita kestävän rakentamisen parhaiden käytäntöjen toteuttamisesta (paitsi Vuores) • Resurssien puute ympäristömyötäisten hankintojen ja ympäristölaskentatoimen edistämiseksi • “Saastuttaja maksaa periaate” ei heijastu kaupungin hallinnon ja joidenkin kunnallisten yhtiöiden maksuihin, suunnittelukäytäntöihin ja hinnoittelupolitiikkaan

  9. Terveys-, sosiaali- ja koulutuspalvelut tuottavat korkealaatuisia palveluja, jotka vastaavat useimpia kuluttajien tarpeita Asukkaiden elinympäristön laatu on korkea Uusi palvelujen tuottamismalli luo mahdollisuuksia ympäristöstrategian toteuttamiselle Kuitenkin Yrityksille ja kuntalaisille tarjottava terveys-/ympäristöneuvonta on rajallista ja hajanaista eikä aina kohtaa yritysten ja kuntalaisten tarpeita Mahdollisuus saada oikeus- ja ympäristöinformaatiota ei välttämättä vastaa Aarhusin sopimusta (EU:n lainsäädäntöä) Ympäristö- ja terveys/sosiaalitoimen strategioiden ja ohjelmien parempi integrointi mahdollistaisi kaupunkistrategian tavoitteiden saavuttamisen kustannustehokkaammin Resurssit, joilla saadaan ihmiset mukaan ympäristöohjelmien toteuttamiseen ovat hyvin rajalliset Ei näyttöä terveysvaikutusten arvioinnin käytöstä kaupunkistrategian linjausten vaihtoehtojen arvioinnissa Sosiaalisten ja ympäristöasioiden integroiminen

  10. Tehokas tuki on luonut tulevaisuusorientoituneelle yritystoiminnalle (eTampere, BioNext) suotuisan investointiympäristön Hautumassa uutta globaaleilla markkinoilla kilpailukykyistä liiketoimintaa Kunnallisten investointien korkea taso Kustannustehokkaita eurooppalaisia lippulaivaprojekteja erikoistuneille klustereille ja liiketoiminnan aloille Kuitenkin Liiketoiminnan kehittämisen parempi yhdistäminen terveystoimen/sosiaalipalvelujen strategioihin ja ohjelmiin mahdollistaisi kaupunkistrategian päämäärien saavuttamisen kustannustehokkaammin Liiketoiminnan kehittämisstrategiassa kiinnitetään vain vähän huomiota pieniin ja keskisuuriin yrityksiin ja liiketoiminta-alueisiin tai näiden tarpeisiin Liiketoiminnan tukemisen mallit eivät välttämättä vastaa paikallisen liiketoiminnan tarpeita Sosiaalisten ja talousasioiden integroiminen – yritystoiminnan tuki

  11. Sosiaalisektorilla toimivan Taitokeskuksen sitoutuminen työttömien tulevaisuuden koulutustarpeiden arvioimiseen Uusi lautakunta työllisyyttä ja teollisuuden kehittämistä varten Korkean tason poliittinen tuki työllisyysstrategian tarkastamiselle yhdessä seudullisten sidosryhmien kanssa tarjoten sidosryhmille osallistumismahdollisuuksia Tehokkaiden politiikkojen tarpeen tunnistaminen matalan tuottavuuden alojen tukemiseksi Kaupungin rahoitus Tampereen työttömien toimintakeskukselle Sitoumus tukea Reilua Kauppaa kaupungin toimissa Kuitenkin Tehottomat strategiset/alueelliset ja kansalliset keinot pitkäaikaistyöttömien tarpeiden tyydyttämiseksi Nykyinen työllisyysstrategia on pitkälti jäänyt toteuttamatta – mitä tulee tapahtumaan uudelle strategialle? Haluttomuus ottaa käyttöön tehokkaita toimia pitkäaikaistyöttömien työllistämiseksi Työllisyyspolitiikan vaihtoehtojen liian vähäinen arviointi Nykyisiin työllistämistoimiin satsatuilla rahoilla saatua hyötyä ei ole analysoitu esim. kunnan lyhyen tähtäimen työllisyysohjelma (600 vuonna 2003; 700 vuonna 2004) Reilun Kaupan tukemiseksi annetun sitoumuksen toteuttamiseksi ei ole resursseja Sosiaalisten ja talousasioiden integroiminen – työllisyys

  12. Väestön ikäjakaumasta johtuvan muutoksen vaikutuksia terveys-, sosiaali- ja koulutuspalveluihin selvitetään ennakoivasti koko kaupungin kattavalla suunnittelulla Puutteet joissain (rajatuissa) palvelujen tuottamisstandardeissa ja (vanhusten palvelujen) parannustoimenpiteiden toimeenpanossa tiedostetaan Tehokas monialainen lähestymistapa turvallisuusasioihin Kuitenkin Erityyppisten uusien asuntojen sijoittamispolitiikat eivät välttämättä aina edistä sosiaalista integraatiota Kulttuurivarantojen säilyttämistä ja edistämistä ei ole täysin tunnustettu eikä yhdistetty strategiseen suunnitteluun Rakennetun ympäristön kulttuuriarvot tulisi säilyttää Alueellisen väestörakenteen tulevat muutokset eivät täysin heijastu palvelujen strategisessa suunnittelussa Sosiaalisten ja talousasioiden integroiminen – kulttuurinen monimuotoisuus

  13. Tehokas seurantajärjestelmä osoittaa, että ilman laatu täyttää EU-standardit Reaaliaikainen Internetin ja TV:n kautta välitettävä informaatio edustaa parasta käytäntöä Saastuttaja maksaa –periaatetta toteutetaan, kun yritykset jakavat ilman laadun seurannan kustannuksia (ja maksavat pistelähteiden mittaukset) Siirrettävät seuranta-asemat antavat parempaa tietoa liikenteen päästöistä Kuitenkin Ennakoidun liikenteen kasvun odotetaan heikentävän ilman laatua EU-standardien alle Ollaan tyydytty siihen, että yksityinen henkilöautoliikenne vaikuttaa yhä enemmän paikalliseen ilman laatuun Ollaan tyydytty siihen, että liikenteen energian kulutus vaikuttaa yhä enemmän päästöihin ja ilman laatuun Mahdollisuus parantaa paikallista ilman laatua on hukattu, kun ei ole haluttu muuttaa kaupungin ja sen yhtiöiden omaa ajoneuvokantaa matalapäästöiseksi Ilmansuojelu

  14. Erinomainen paikkatietopohjainen melualtistuksen mallinnus kaupunkisuunnittelun yhteydessä 20km meluesteitä rakennettu Kuitenkin Melu on kasvava ongelma asuinalueiden ja liikenteen kasvun vuoksi (myös pikaratikka!) Melulupien hidas toimeenpano Vaikutuksia terveyteen ei vielä ole otettu huomioon Nykyiset meluntorjuntaohjelmiin osoitetut resurssit saattavat olla liian vähäiset tulevaisuuden haasteisiin vastattaessa Meluntorjunta

  15. Sitoumus laatia jätestrategia vuonna 2004 Jätehuoltoyhtiön piipunpääkäsittely on sekä tehokasta että kustannustehokasta Saastuttaja maksaa –periaate vaikuttaa tehokkaalta osana kansallista tuottajanvastuu- politiikkaa Kuitenkin Jätemäärät ovat edelleen korkeita ja huomattavan jätemäärän odotetaan myös jatkossa menevän kaatopaikalle eikä Tampere siten välttämättä pysty noudattamaan Euroopan Unionin tulevaisuutta varten laatimia suosituksia Vain vähän kannustimia kuntalaisille kierrätyksen edistämiseksi; osa kuntalaisista olisi valmis kierrättämään huomattavasti enemmän Vain vähän todisteita alueellisesta jätteiden vähentämisen/kierrätyksen lähestymistavasta Alueellisen lähestymistavan tuomia hyötyjä uuden teollisuuden kehittämiseksi hyödyntämään paikallisia jätevirtoja ei ole tunnistettu Jätteen vähentämiseen on kehitettävä keinoja samoin kuin jätteen suuntaamiseen vaihtoehtoisiksi virroiksi erilaisiin kierrätys-/hävitysjärjestelmiin, esim. biojäte Jätteen vähentämisen ja kierrätysohjelmien kustannustehokkuuteen ei ole kiinnitetty huomiota (julkisuus/koulutus) Kuntalaisilla on vain vähän mahdollisuuksia osallistua jäteyhtiön ohjelmien laadintaan tai niiden seurantaan Vaikuttaa siltä, että strategisten sitoumusten täyttämiseen ei ole tarjolla resursseja Jätehuolto

  16. Kaupunginvaltuusto on sitoutunut monimuotoisuuden säilyttämiseen ja kaupunki on tehnyt huomattavia toimenpiteitä: Luonnon monimuotoisuudesta on tehty tutkimuksia Kehitystä säätelevät politiikat suojelevat tehokkaasti joitakin tärkeitä asuinympäristöjä ja lajeja Havainnot uhanalaisista lajeista ovat johtaneet alueiden käyttöönoton estämiseen Uusia puistoja ja luonnonsuojelualueita on perustettu Luontokoulu/luontopolut Vanhaa metsää suojellaan Kuitenkin Luonnon monimuotoisuutta arvioidaan ihmisten näkökulmasta eikä luonnolla ole itseisarvoa Yhteistyötä ja osallistumista kansallisiin monimuotoisuutta tutkiviin ohjelmiin ja poikkihallinnollista tiedonvaihtoa kaupungin yksiköiden välillä voitaisiin lisätä Kutistuvien ja uhattujen asuinympäristöjen/populaatioiden säilyttäminen ei ole etusijalla Vaikka suhteellisen pieni osa kaupungista on ”kaupunkimainen”, vallitsee omahyväinen suhtautuminen uhanalaisten lajien ja elinympäristöjen säilyttämistä kohtaan Laajan harrastustoiminnan vaikutusta herkkiin elinympäristöihin tulee pohtia tarkemmin Ei ole selvää harkitaanko riittävästi uudisrakentamisen välillisiä vaikutuksia (melu, saasteet jne.) paikalliseen, kansalliseen ja kansainväliseen luonnon monimuotoisuuteen Luonnonvarat – luonnon monimuotoisuus

  17. Vuosittainen metsänkasvu korjataan kestävästi ja vanhoja metsiä suojellaan Lähellä asutusta olevat viheralueet/metsät ovat hyvässä käytössä Viheralueiden/puistojen määrä kaupungissa kasvaa Kuitenkin Epäselvää arvostetaanko paikallisten metsien merkitystä riittävästi kaupunkistrategiassa ja toimialojen toimintalinjauksissa Vain vähän todisteita siitä, että autettaisiin kaikkia yhteisön osapuolia arvostamaan paikallisten metsien merkitystä Paikallisista metsistä luovutaan helposti kun rakennetaan uutta ja varsinkin uudet tiehankkeet vaikuttavat kielteisesti metsien arvoon ja elinkelpoisuuteen; vain vähän huomiota kiinnitetään niiden metsien kestävään hoitoon, jotka sijaitsevat lähellä asutusta Luonnonvarat - Metsät

  18. Saastuneen maan ja maaperän riskiarviointeja suoritetaan ja päivitetään säännöllisesti Saastuttaja maksaa –periaatetta noudatetaan maaperän puhdistamisessa Tehokas yhteistyö Pirkanmaan ympäristökeskuksen kanssa Kuitenkin Ei kokonaisvaltaista ymmärrystä saastuneiden maiden laajuudesta tai niiden vaikutuksista ympäristöterveyteen Reaktiivinen lähestymistapa saastuneiden maiden puhdistamisessa maaperän käyttötarkoituksen muuttuessa Puhdistamisessa ei välttämättä käytetä parasta saatavilla olevaa tekniikkaa Luonnonvarat – maaperä

  19. Kaukolämpöjärjestelmä tarjoaa sekä tehokasta että kustannustehokasta energiaa Uusiutuvaan energiaan investoidaan lisää Sitoumus parantaa ymmärrystä energiansäästön tärkeydestä Jatkuvaa parannusta kaupungin kiinteistöjen energiansäästössä Kuitenkin Energiankulutus henkilöä kohden on korkea ja on epätodennäköistä, että suunnitellut ohjelmat pienentäisivät sitä tai vähentäisivät huomattavasti riippuvuutta uusiutumattomista energialähteistä Ei ole olemassa ennakoivaa, strategista tai kokonaisvaltaista sitoutumista energiansäästöön tai ohjelmaa, joka muuttaisi elinkeinoelämän ja asukkaiden asenteita ja joka johtaisi huomattavaan kulutuksen vähentämiseen Lukuun ottamatta pienimuotoisia projekteja ei ole sitoumusta suunnata kaupunkia kestävien energiamuotojen käyttöön (esim. turpeen käyttö) Energia

  20. Tehokas ja laajeneva julkinen liikenne, jolle suunnitellaan lisäkapasiteettia (raideliikenne) Liikenteen kehittämiseksi tehtyjen suunnitelmien aiheuttamista vaikutuksista on tehty joitakin ennusteita ja jatkosuunnitelmia Ymmärrys kulkumuotojen tehokkaamman integroinnin tarpeesta e-Tampere kortin käyttö julkisissa kulkuvälineissä Kuitenkin Ei kokonaisvaltaista ymmärrystä liikenteen ympäristövaikutuksista Liikennevirtojen johtamiseksi tehtävissä strategisissa investoinneissa ei täysin tunnisteta yksityisen sektorin kanssa muodostettavien kumppanuussuhteiden mahdollisuuksia Ei integroitua alueiden välistä liikennesuunnittelua Huomattava kysyntä asukkailta pyöräteiden laajentamiseen varsinkin keskusta-alueen läpi, johon ei ole vastattu Ei näyttöä sille, että kaikki mahdolliset työkalut olisivat käytössä kaupungin liikenteen muuttamiseksi kestävämpään suuntaan, esim. ”pysäköi ja nouse kyytiin” –järjestelyt pikaraitiotien yhteydessä Liikenne

More Related