Ryhmätyön tulokset

1. Ryhmätyön tulokset Rovaniemi 6-7.11.2008

2. Kiertävä pienryhmätyöskentely KOKOn rooli Mikä on KOKOn suhde muuhun kehittämisohjelmiin tai muihin merkittäviin kehittämishankkeisiin Suhde maakuntaohjelmaan Rooli rahoituksessa ja toiminnassa Muuta KOKOn sisältö ja verkostot Mikä sisällön pitäisi olla Verkostojen teemat Kansalliset verkostot ja muu ylialueellinen yhteistyö Seutujen sisäiset ja maakuntien sisäiset ja ylimaakunnalliset Mitkä toimintatavat ovat parhaimpia, parhaat toimintatavat verkostointiin Muuta Eri toimijoiden roolit KOKOn valmistelussa Minkälainen on maakuntaliittojen rooli, mitä eri toimijoiden toivotaan tekevän Mikä muiden toimijoiden roolit Kuka vastaa KOKOn kokoamisesta Muuta

3. Kiertävä pienryhmätyöskentely • KOKOn rooli • Mikä on KOKOn suhde muuhun kehittämisohjelmiin tai muihin merkittäviin kehittämishankkeisiin • Suhde maakuntaohjelmaan • Rooli rahoituksessa ja toiminnassa

4. KOKOn yhteys maakuntaohjelmaan ym. • Maakuntaohjelman ja Totsun sekä KOKOn välillä kiinteä kaksisuuntainen yhteys • Maakuntaohjelma strateginen ohjelma, KOKO rahoitusohjelma • KOKO osa maakuntaohjelmaa, ei kuitenkaan yksi yhteen (sitovuus?) • KOKO kokoaa seudun näkemykset ja tarpeet eli KOKOn linjaukset pitää näkyä maakuntaohjelmassa  vaikuttavuutta • Rahoitetaan ainakin niitä jotka ovat maakuntaohjelmaa • Kokonaisuus tulee toteuttaa koordinoidusti • Leader yksi väline toteuttaa KOKOn tavoitteita, • Leader ei ole kuitenkaan suoraan linjassa pelkästään KOKOa toteuttava

5. Aluekokonaisuudet • Kokonaisuuden hahmottaminen • Oleellista, että on seuduilta ja alueilta omat tavoitteet ja näkemykset siten miten ja millä ne toteutetaan • Alueet ovat erilaisia, joten paikallisuus näyttävä, • Ei pelkästään yhtä maakunnallista KOKOa • Verkostot ovat ylimaakunnallisia ja laajempia kokonaisuuksia • Verkostojen annetaan muodostua vasta kun homma on käynnissä (ennakoinnin pohjalta, ei pelkästään ako-verkostot) • Miten laajempia kokonaisuuksia? • KOKOlla ylimaakunnallinen ulottuvuus, esim. Barents, kaivosteollisuus, Perämeren alue, matkailu • Miten löytyy yhteinen sävel? • Maakuntien välinen yhteys, esim. maakuntaohjelmien yhteys ja KOKOn ylimaakunnallisuudet maakuntaohjelmiin • KOKO kokoavana voimana maakuntaohjelmien välillä (kansallinen rahoitus, ei kuntien rahoittama…) • Ohjelmatyön osaamisen keskittäminen? • Lähdettävä alueilta, keskittäminen ei onnistu • Seudullisella tasolla aluekehittämistä, verkostoissa mennään rajojen yli  kaksitasoinen järjestelmä (seutu, verkostot, maakunnallinen koordinointi)

6. Vastinrahoitus • Miten KOKO raha myydään kunnille? • Taantuma ym., joten nousee kysymys mitä tällä saa? • Löydyttävä konkretiaa ja aidosti toteuttavat kunnan tavoitteita • Taantuman aika kehittäminen yhä tärkeämpää • Fokus suunnattava oikein • KOKOa myydään vaikuttavuudella • Ohjelmien ja kehittämishankkeiden rahoitus (esim. leader 90%, KOKO 50%) • Haetaanko vastinrahaa suoraan kunnilta vai maakunnan kautta? • Hyviin ohjelmiin saa rahaa (tilivelvollisuus)!

7. Rahoituksesta • KOKO on nopea ja joustava siemenrahoitus • Palkitseva bonus-järjestelmä (?) • Kannustetaan lähtötilanteessa heikompia alueita ohjelmatyöhön • Tulosten mukaan, mutta miten mitata? • Leader: ohjelman mukaan ja sen jälkeen arvioidaan nouseeko vai laskeeko  panee vauhtia kehittämiseen ja kannustaa vaikuttavaan toimintaan • Jako hallinnointiin / koordinointiin ja toteuttamiseen / ohjelmalle, itse tekeminen ja osto? Samanlainen jako kuin nyt ako/amo • Oltava eri tasoja • Uusia rahoitusinstrumentteja hyödynnettävä kansainvälisesti (esim. crossborder) • Millä tasolla löydetään tämänlaisia yhteyksiä: esim. teemapohjaiset verkostot? • Vaatii kokemusta ja osaamista (tätä on), lisäksi tarvitaan alkupanostusta (rahoitusta valmisteluun, jolla haetaan isoja kv-rahoja)  verkosto tähän?

8. Muita huomioita • Mitä lisäarvoa aluekehittämiseen? Uusia peruskunnista lähteviä toimintamalleja ja kokonaisuuksia (yhteistyörakenteet esim. osaamiseen ja koulutukseen) • Temiltä selkeä tavoiteasettaminen kansallisesti mitä tavoitellaan ja millä rahoituksella? • Koheesio: yhteiset haasteet, onko liian kilpailukykypainotteinen • Innovaatiojärjestelmän rajat eivät ole samat kuin hallinnolliset rajat

9. Ryhmä 2 Rovaniemi 6-7.11.2008

10. Kiertävä pienryhmätyöskentely Mikä KOKOn sisällön pitäisi olla/mitä teemoja KOKOssa pitäisi olla? Mitä KOKOlla voidaan kehittää? Tarvitseeko ollenkaan määritellä sisältöä? Voidaanko toteuttaa tarpeesta nouseva hanke, pitäisikö olla mahdollista vaikka ei ole kirjattu ohjelmaan? Pitäisi. Joustavuus, täsmätoimenpiteet. Lapissa muutama yhteinen teema: työvoiman saatavuus, imagon vahvistaminen, elinkeinojen kehittäminen Miten valmistaudutaan EU-rahoituksen muutokseen? Tulevaisuudessa entistä enemmän kv-rahoitus, kansainvälistyminen ja siihen panostaminen KOKOssa raha on rajallinen, uusien toimintatapojenlanseeraaminen esim. toimintatapakulttuurin muutos Lisäresursointi KOKOlla

11. Kiertävä pienryhmätyöskentely 2. KOKOon muodostetaan 2-4 kansallista verkostoa, mitkä teemat ovat keskeisimpiä, mihin toivotte verkostoa? Osaaminen ja elinkeinojen kehittäminen, hyvinvointi ja muut siihen liittyvät; Koheesio: työttömyys, nuorisotyöttömyys Paikallisen innovaatiojärjestelmän laajempi käyttöönotto, KOKO linkkinä, innovaatioverkosto Kansainvälisyys: mallia LEADERista; oppia miten muissa maissa hyödynnetään tällaisia erityisohjelmia Alueelta tekijät, joilla substanssi hallussa, verkostoihin mukaan substanssiosaajat Voitaisiinko käyttää KOKOa että saadaan alueelle entistä enemmän rahaa? Voidaan. Primusmoottori? Kuka hoitaa verkostojen vetämisen? Teemojen välinen yhteistyö

12. Kiertävä pienryhmätyöskentely 3. Muun ylialueellisen/ylimaakunnallisen yhteistyön teemoja ja yhteistyöalueita? Barentsin alue, Haaparanta: eivät ole ulkomailla vaan ovat ”meidän” toiminta-aluetta, Venäjän merkitys Perämeren kaari 700 000 asukasta, verkostot tarkoittavat eri asiaa eri alueilla Innovaatiojärjestelmän rajat eivät ole samat kuin hallinnolliset rajat KOKO antaa mahdollisuuden muodostaa alueita teemojen perusteella Miten tehdään hyviä verkostoja? Vaatii ihmisiä, kilpailuasetelma: ruohonjuuritason yhteistyö ei ole ollut aitoa, yhteistyö toiminut paremmin kauempana olevien kanssa  ylimaakunnallinen yhteistyö Katso kauas, näet lähelle

13. Kiertävä pienryhmätyöskentely 4. Seutujen sisäiset ja maakuntien sisäiset yhteistyöverkostot, kaupungin ja maaseudun vuorovaikutus Resurssien tuhlausta, että yhteistyö ei onnistu Eri verkostoissa samat ihmiset, substanssi-ihmiset kuvioon Verkostotyössä pitäisi päästä uudelle tasolle, julkishallinnon verkostoihin hyötynäkökulma Maakuntaliittojen rooli?

14. Kiertävä pienryhmätyöskentely 5. Mitkä toimintatavat ovat parhaimpia, parhaat toimintatavat verkostoon Yhteistyön lisääntyessä kumppaneita löytyy läheltä Solmukohdat, toiminnanjohtajat ovat solmukohtia, tarvitaan solmuihmisiä Benchmarkaus pitäisi tehdä tehostetummin, miten sitoutetaan parhaat toimijat Jokaiselle porkkana, hyötynäkökulma, bonus-järjestelmä, KOKO-optio Nyt liikaa alistuttu 50 % tasoon, tekijät saisi palkintoa, parhaat ideat palkitaan -käytäntö Alueen toimijoiden ymmärryksen lisääminen toimijoiden mukaan saamiseksi, ymmärretään hyöty, Miten ymmärrystä voitaisiin lisätä? Vaihtoehtojen tarjoaminen Hankemaailman avaaminen kuntapäättäjille Innovaatiokulttuuria joko on tai ei ole, innovatiivisissa porukoissa pitää uskaltaa sanoa ääneen, hullujen ideoiden työstämisväline ja rahoituskanava

15. Ryhmä 3 Rovaniemi 6-7.11.2008

16. Eri toimijoiden roolit KOKOn valmistelussa Ryhmä 3: Lumi • Minkälainen on maakuntaliittojen rooli? • Mitä eri toimijoiden toivotaan tekevän? • Mikä muiden toimijoiden roolit? • Kuka vastaa KOKOn kokoamisesta, kuka on todennäköinen hakija? • Muuta

17. Minkälainen on maakuntaliittojen rooli? Kokoaminen liitto saa tietoa eri alueilta ja pystyy välittämään tätä yhteisten teemojen esiin nosto ja yhteensovittaminen aktiivisempi rooli seutukuntien yhteistyön kehittämisessä  liittojen järjestämiä KOKO-workshopeja Edunvalvonta: TEMiin päin Liittojen välinen yhteistyö Tarvitaan keskustelua koko Pohjois-Suomen eri toimijoiden välillä esim. osaavan työvoiman hankkimisessa kehittämisen teemat eivät mene maakuntarajojen mukaan Toisaalta alueellista erikoistumista ja fokusoimista tarvitaan myös Myös liittojen ja ministeriön yhteistyötä tiivistettävä KOKO voi olla väline, että päästään kiinni konkretiaan ja alueen täsmätarpeisiin: selkeyttä ja konkretiaa kehittämiseen

18. Yhteistyökuvioista: • Substanssiosaajat verkostoituvat, ei byrokraatit • KOKO:n rooli olisi konkreettisesti edistää yhteistyötä • KOKO olisi platform, joka sallisi alueiden osallistumisen tiettyihin verkostoihin • Kannattaako ensimmäisenä vuonna käynnistää verkostoja? Jos ensin rakennetaan ohjelmat  tarve verkostoille nousee tätä kautta • On olemassa maakuntien/liittojen yhteistyötä esim. eakr-asioissa • Rakenteet ylimaakunnallisen yhteistyön mahdollistamiseksi on olemassa

19. Muiden toimijoiden roolit?Kuka vastaa KOKOn kokoamisesta? KOKO:n kokoonjuoksijan on huolehdittava, että kaikki tahot mukana KOKO:n valmistelee toimija, jolla on parhaat edellytykset koota eri toimijoita yhteen Maaseutuohjelmat on valmisteltu laajalla kokoonpanolla  verkostot ovat olemassa, niitä voidaan hyödyntää KOKO:n valmistelussa, valmistelun laajuus suhteutetaan KOKO:n volyymiin KOKO voi tuoda lisätekijöitä olemassa olevan kehittämisen viitekehykseen Seutukuntapohjaisesti valmistelu, yhteisten teemojen haarukointi laajemmalla tasolla Kehitysyhtiö todennäköinen hakija Oulunkaaren seutukunta Pohjois-Lapissa AMO:n hallinnoija Kemi-Tornion kehittämiskeskus Rovaniemen kehittämisyhtiö Oulun kaupunki valmistelee, seutuhallitus päättää Tunturi-Lappi Amo valmistelee