Seuraamusj rjestelm n kehitt minen   rangaistuksen t yt nt  npano ja yhteiskunnassa selviytyminen

Seuraamusj rjestelm n kehitt minen rangaistuksen t yt nt npano ja yhteiskunnassa selviytyminen PowerPoint PPT Presentation


  • 168 Views
  • Uploaded on
  • Presentation posted in: General

Esityksen sis?lt?. 1) VankeuslakiuudistusMiten asumisen j?rjest?minen nivoutuu uudistukseen ja rangaistusajan suunnitteluun ja vankeuden t?yt?nt??panon tavoitteisiinAsunnon merkitys valvotun koevapauden t?yt?nt??npanossa2) Ehdotus valvontarangaistukseksi ja asumisen j?rjest?minen (ty?ryhm?n ehdo

Download Presentation

Seuraamusj rjestelm n kehitt minen rangaistuksen t yt nt npano ja yhteiskunnassa selviytyminen

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation

Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author.While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server.


- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - E N D - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Presentation Transcript


1. Seuraamusjärjestelmän kehittäminen – rangaistuksen täytäntöönpano ja yhteiskunnassa selviytyminen Ulla Mohell OM/Kriminaalipoliittinen osasto

2. Esityksen sisältö 1) Vankeuslakiuudistus Miten asumisen järjestäminen nivoutuu uudistukseen ja rangaistusajan suunnitteluun ja vankeuden täytäntööpanon tavoitteisiin Asunnon merkitys valvotun koevapauden täytäntöönpanossa 2) Ehdotus valvontarangaistukseksi ja asumisen järjestäminen (työryhmän ehdotus)

3. 1. Vankeuden täytäntöönpanon tavoite 1) Lisätä vangin valmiuksia rikoksettomaan elämäntapaan edistämällä vangin elämänhallintaa sijoittumista yhteiskuntaan sekä 2) Estää rikosten tekeminen rangaistusaikana Taustalla ns. ”what works”- ajattelu: luottamus siihen, että vankeusaikana voidaan vaikuttaa vähentävästi vangin riskiin syyllistyä uusiin rikoksiin ns. kriminogeenisiin tekijöihin vaikuttamalla

4. Uusintarikollisuuteen vaikuttaminen rakennetaan vankeudesta vangin yksilöllisiin tarpeisiin perustuva suunnitelmallinen prosessi, vankeusprosessi, jatkumo, joka sisältää vankilaan saapumisvaiheen, rangaistusten suorittamisvaiheen ja hallitun vapauttamisvaiheen (myös ehd.vapaus) tavoitteena vaikuttaa monin tavoin: lisätään osallistumista uusintarikollisuusriskiä vähentäviin toimintaohjelmiin lisätään päihdekuntoutusta ja muuhun aktiiviseen toimintaan osallistumista tuetaan yhteyksien säilymistä yhteiskuntaan ja läheisiin tapaamisin, poistumisluvin, siviilityö jne

5. Ransu Rangaistusajan käyttämistä koskeva yksilöllinen suunnitelma, RANSU Suunnitelmallisen vankeusprosessin tärkein työväline Jokaiselle vangille on laadittava yksilöllinen suunnitelma rangaistusajan suorittamista, vapauttamista ja ehdonlaista vapauttamista varten Tavoitteena tehostaa vankeinhoidon vaikuttavuutta sekä lisätä täytäntöönpanon ennustettavuutta ja johdonmukaisuutta

7. Ransun laatiminen Vankeuslaissa tarkat menettelysäännökset laintasoisuudella haluttiin korostaa Ransun periaatteellista merkitystä Valmistellaan yhteistyössä vangin kanssa Tärkeää motivointi ja porkkanat; paluu progressiivijärjestelmään Yhteistyövelvoite: Laadittaessa on tarpeellisessa määrin oltava yhteistyössä KHL:n, sekä vangin suostumuksella hänen koti- tai asuinkuntansa viranomaisten, muiden viranomaisten sekä yksityisten yhteisöjen ja henkilöiden kanssa. Suunnitelman toteuttamisen seuraamisesta vastaa tähän tehtävään määrätty VHL:n virkamies; käytännössä vankeinhoitoesimies

8. Ransun sisältö Rangaistusajan suunnitelma = Yksilöllinen Suunnitelma vankeusajan käytöstä + Vapauttamissuunnitelma + Valvontasuunnitelma

9. Vapauttamissuunnitelma VL 4:6 Valmisteltava hyvissä ajoin ennen vapauttamista Arvioidaan tarvittavassa laajuudessa vangin edellytykset selviytyä vapaudessa ja hänen palveluntarpeensa Yhteistyövelvoite: Vangin yhteiskuntaan sijoittumisen parantamiseksi vapauttamissuunnitelmaa laadittaessa on oltava tarpeen mukaan yhteistyössä vangin koti- tai asuinkunnan sosiaali-, terveys-, asunto- sekä työvoimaviranomaisten kanssa

10. Vapauttamissuunnitelma VNA vankeudesta 79 § Selvitettävä tekijöitä, jotka tukevat vangin sijoittumista yhteiskuntaan Erityisesti on arvioitava vapautuvan vangin asumiseen, toimeentuloon, työhön tai koulutusjärjestelyihin, sosiaalisiin suhteisiin, työkykyyn, terveydenhuoltoon sekä päihdehuoltoon ja psykososiaaliseen kuntoutukseen liittyviä tarpeita Tukee mahdollista hoito-, huolto- tai kuntoutussuunnitelmaa

11. Mikä on vangin koti- ja asuinkunta? Ns. normaalisuustyöryhmä (OM 2006:12) kotikuntalaki (201/1994) – kotikunta määräytyy tosiasiallisen asuminen perusteella Henkilön oma käsitys ratkaiseva Jos ei asuntoa, se kunta, jota perhesuhteidensa, toimeentulonsa tai muiden vastaavien seikkojen johdosta pitää kotikuntanaan ja johon hänellä on em. syistä kiinteä yhteys Myös asunnottomalla mahdollisuus vaikuttaa kotikuntansa määräytymiseen ”vankilassa käydään, yhteiskuntaan kuulutaan”

12. Valvottu koevapaus valvottu koevapaus mahdollinen aikaisintaan 6 kuukautta ennen ehdonalaista vapauttamista koko rangaistusta suorittavilla pakollinen 3 kuukautta ennen ehdonalaista vapauttamista pyritään edistämään sijoittumista yhteiskuntaan Rikoslaissa tarkat edellytykset, muun muassa Ransun edistäminen, päihteettömyys, tekninen valvonta, yhteydenpitovelvoitteet jne. VNA vankeudesta 70 §: erityisesti selvitettävä asuinolosuhteiden soveltuvuus koevapauden toimeenpanoon VNA vankeudesta: koevapauden toimeenpanosuunnitelmassa määrättävä mm. asumisesta ja asumiskustannuksista koevapaudessa

13. Asuntoasioiden järjestäminen osana Ransua Asunnon järjestäminen oleellinen ja ehdottoman keskeinen osa Ransun vapauttamissuunnitelmaa Myös ennen vankeuslakia, mutta nyt huomattavasti velvoittavampi lainsäädäntö ja systemaattisempi työtapa

14. Asuntoasioiden järjestäminen osana Ransua VHL:lla vain vähän mahdollisuuksia vaikuttaa uusintarikollisuusriskiin vapaudessa Voidaan antaa paremmat lähtökohdat vapaudessa selviämiseen, tässä asunnon järjestämisen keskeisessä asemassa Vapauttaminen entisen kaveripiirin pariin tai kadulle ”syö” nopeasti tyhjäksi vankeusajan/vankeusprosessin ”saavutukset”

15. Tuki tarpeen ennen vankilaa asuntolassa tai ilman vakinaista asuntoa 41 % (Risen työryhmä1/2003) Normaalisuustyöryhmän arvio: pari tuhatta vankia vapautuu vuosittain ilman, että tuleva asuminen on järjestynyt kunnolla; ongelmia erityisesti pääkaupunkiseudulla Vapautuneita vankeusvankeja vuonna 2007 yhteensä 4 627 Vankilassa olleet, usein päihdeongelmaiset kaikkein heikoimmassa asemassa asunnon suhteen

16. Tarvitaan tukea asunnon säilyttämisessä vankeuden täytäntöönpanon aikana (ainakin lyhyet rangaistukset) vangin omatoimisuuden tukemista avolaitosvangeille mahdollisuus poistumislupiin asunnon järjestämiseksi avolaitosvangeille mahdollisuus käyttää internet-yhteyksiä asunnon etsimiseen aktiivista asumisvalmennusta puolimatkan koteja (KHL:n asumisyksiköt!) ja muita tuetun asumisen muotoja yhteistyöverkostoja kuntien, yhdistysten ja muiden toimijoiden kanssa

17. Asunnon lisäksi muutakin tukea vankilakierteeseen joutuneet vangit aikuisväestömme sairain, köyhin ja syrjäytynein väestönosa (Hypen 2004) puutteellinen ammatillinen koulutus (2/3 vailla ammatillista koulutusta) noin puolella työ- ja toimintakyky alentunut noin 15 %:lla ei minkäänlaista työhistoriaa päihderiippuvuus yli 90 prosentilla miesvangeista

18. Asunnon lisäksi muutakin tukea vakavat mielialahäiriöt, masennus ja kaksisuuntainen mielialahäiriö kaksi kertaa yleisempää kuin keskivertoväestöllä keskimäärin 70 prosenttia potee persoonallisuushäiriötä parhaillaan meneillään olevan suomalaisen tutkimuksen mukaan ADHD ja lukihäiriöt voimakkaasti yliedustettuja vankien keskuudessa; näillä yhteys rikollisuuteen noin 7 % pitkäaikaisvangeista elänyt rikollista elämäntapaa tukevassa ympäristössä yksinäisyys; noin kaksi kolmasosaa vangeista on naimattomia, vain puolella puoliso tai kumppani

19. Uusimisriskin kannalta oleellisen kriittisiä ovat vapauttamisen jälkeiset ensimmäiset päivät Ilman hallittua, suunnitelmallista vapauttamisprosessia ja monitahoista tukea on vaikeaa/mahdotonta saavuttaa vankeinhoidolle asetettua tavoitetta uusintarikollisuuteen vaikuttamisessa

20. 2. Asunto ja valvontarangaistus (ehdotus) 14-vuorokauden - 4 kuukauden ehdottoman vankeusrangaistuksen sijasta, jos ykp ei sovellu päätösvalta tuomioistuimella edellytyksenä, että edistää tuomitun sosiaalista selviytymistä ja ehkäisee rikosten tekemistä olinpaikkavelvoite= velvollisuus pysyä kotona tai muussa asumiseen tarkoitetussa paikassa (asuntola) Ilman asuntoa tai muuta pysyvään asumiseen soveltuvaa paikkaa ei ole mahdollista tuomita valvontarangaistukseen

21. Rikollisuuden syyt Vankeinhoidon käsikirja 1919: ”Tavallisimpia syitä rikollisuuteen ovat laiskuus, kasvatuksen puute, huono toveripiiri (sakilaisuus ja huonot naiset) ja alkohooli.”

22. ”Vanha mies, joka voisi järkyttää” työnsä ja asuntonsa menettänyt vanha viilari mielisairaalassa ymmärsi lopulta olevansa Ruotsin kuningas ” … kuinkahan monen ymmärtäväisen psykiatrin, eteenpäinvyöryvän virkamiehen ja vankan hoitajan elämää hän voisikaan järkyttää, jos jonakin päivänä rauhallisesti kertoisi olevansa viilari Suomesta ja vaatisi työtä, huoneen ja jonkun keittämään kahvia” Tommy Tabermann

23. Kiitos mielenkiinnosta!

25. Valvontasuunnitelma Valvontaan asetetaan jos koeaika on pitempi kuin vuosi rikos tehty alle 21-vuotiaana Vanki itse pyytää Sisältää tarkemmat määräykset valvonnan sisällöstä Laaditaan valvottavan tarpeisiin perustuen Sovitettava yhteen Ransun kanssa Laadittaessa oltava tarpeellisessa määrin yhteistyössä sijoittajayksikön, vankilan, vangin koti- tai asuinkunnan sekä muiden viranomaisten, yksityisten yhteisöjen ja henkilöiden kanssa

  • Login