EUROOPPALAINEN VIITEKEHYS, KIELTEN OPETUS JA ARVIOINTI

1. EUROOPPALAINEN VIITEKEHYS, KIELTEN OPETUS JA ARVIOINTI Mirja Tarnanen Soveltavan kielentutkimuksen keskus mirja.tarnanen@jyu.fi

2. ARVIOINNIN TULISI OLLA • Jatkuvaa • Prosessiarviointi • Palautekäytänteet ja koekäytänteet • Osuvaa • Realistisuus, yksityiskohtaisuus • Minäkäsitys • Monipuolista • Kielitaidon eri osa-alueet • Erilaiset arviointitavat • Erilaisten oppijoiden huomioiminen (ikä, taitotaso, kulttuuritekijät) • Vastuuta jakavaa • Opettaja-, vertais- ja itsearviointi • Osallistavaa • Läpinäkyvää • Kriteerien ja arviointitapojen jaettavuus • Arvioinnin informatiivisuus

3. OPPIMINEN, ARVIOINTI JA MINÄ-KÄSITYS • Minäkäsityksen muodostuminen on oppimisen tulosta. • Minäkäsitys muodostuu itsetuntemuksesta, itseluottamuksesta, itsearvostuksesta ja –hyväksymisestä. ITSETUNTEMUS TAVOITTEET TÄSMÄLLINEN YKSILÖLLINEN PALAUTE ONNISTUMISEN KOKEMUKSET KANNUSTAVA, REALISTINEN PALAUTE ITSELUOTTAMUS ITSEARVOSTUS ”OSAAN TEHDÄ” MYÖNTEINEN, ARVOSTAVA PALAUTE

4. Hei, mikä juttu tää viitekehys on? • Mikä taitotasoasteikoissa on hyvää ja arvokasta? • Mikä taitotasoasteikkojen todellinen arvo on kielitaidon arvioinnissa? • Millainen opetuksen väline taitotasoasteikko on? • Helpottaako vai hankaloittaako taitotasoasteikko S2-opetajan työtä? • Millainen kieli-, kielitaito- ja kielen oppimisen käsitys taitotasoasteikon taustalla on? • Antaako taitotasoasteikko luotettavan kuvan oppijan kielitaidosta?

5. YLEISEUROOPPALAINEN VIITEKEHYS • Taitotasoajattelu • Vrt. sisältöjen kuvaus vs. taidon eteneminen • Tavoitteiden asettelu • Toiminnallinen kielitaitokäsitys • Taitotasoasteikot (taitotasoarviointi) ja kriteeriviitteinen arviointi • Kielitaidon eri osa-alueiden huomioiminen

6. TAIDON ETENEMINEN

7. Kielenoppimispotentiaali etenee kahdella dimensiolla Määrä Laatu

8. Määrä koskee sitä, kuinka monta/monia • elämänaluetta/aihealuetta (koulu, työ, koti....) • kielenkäyttötarkoituksia eli funktioita (kysyminen, pyytäminen, • käskeminen) • käsitteitä (substantiivit, ajan ja paikan määreet, ominaisuudet) • tilanteita (ystävien, opettajan, valmentajan kanssa) • paikkoja (koti, koulu, nuorisotalo) • aihepiirejä (ystävyys, opiskelu, sää, terveys) kielenkäyttäjä hallitsee.

9. Laatu viittaa siihen, missä määrin kielenkäyttö on tuloksellista • saaden aikaan tietynasteisen tarkkuuden • merkityksen ymmärtämisessä • oman merkityksen ilmaisemisessa kielenkäyttö on tehokasta johtaen viestinnän onnistumiseen vähimmällä mahdollisella ponnistuksella.

10. KIELELLINEN VIESTINTÄTAITO • Kielellinen • Kompetenssi • sanasto • syntaksi ja morfologia • fonologia • muut kielenkäytön • kategoriat • Sosiolingvistinen • kompetenssi • sosiaaliset käytänteet • sosiaaliset konventiot • rekisterit • murteet • Pragmaattinen • Kompetenssi • kielelliset funktiot • diskurssien hallinta • tekstilajien hallinta • tyylien hallinta PUHUMINEN PUHEEN YMMÄRTÄMINEN KIRJOITTAMINEN TEKSTIN YMMÄRTÄMINEN

11. Lapset, nuoret ja aikuiset • Miten kielitaito (määrä, kuten kielenkäyt- tötarkoitukset, tilanteet, käsitteet) taipuvat erilaisten ryhmien opetukseen? • Miten laadun vaatimus (merkitysten tuottaminen ja ymmärtäminen, taidon automatisoituminen) taipuu erilaisten ryhmien opettamiseen?

12. C C2.2 C2 C2.1 Taitava C1 C1.2 C1.1 B B2.2 B2 B2.1 Itsenäinen B1.2 B1 B1.1 A A2 A2.2 A2.1 Perus A1 A1.2 A1.1 Alle A1 CEF-asteikolla voidaan tehdä monia tasoerotteluja Karkea tasoerottelu: A-, B-, C-taso Hienojakoisempi tasoerottelu: A1-,2 B1-2 ja C1-2 –tasot Hienojakoisin tasoerottelu A1.1-A1.3, A2.1-A2.2 -tasot

13. PUHUMIS- JA KIRJOITTAMISTAIDON ETENEMINEN C1-C2 Ammatti- laisen taito Toimin- nallinen taito B1-B2 Auttava taito A1-A2 • yhteiskunta ja maailma • julkiset tilanteet • vertaileminen ja analy- • soiminen • vivahteikkuus • oma elin- /kulttuuriympäristö • vapaa-aika ja formaalinen ympäristö • puolivirallisuus • perusteleminen • varioivuus • minä ja välitön ympäristö • rutiinitilanteissa • tuttavallisuus • nimeäminen ja kuvaaminen • perussanasto Ymmärrettävyys Rakenteellinen ja sanastollinen tarkkuus Sujuvuus/luettavuus Idiomaattisuus Ääntäminen/oikeinkirjoitus Jne.

14. Tasovastaavuuksia

15. NORMI- JA KRITEERIVIITTEINEN ARVIOINTI • Normiviitteinen arviointi • lähtökohtana normaalijakauma • arvostellaan suhteessa vertaisryhmään • kun tarvitaan tietoa paremmuusjärjestyksestä • palautearvo vähäinen • Kriteeriviitteinen arviointi • lähtökohtana osaamisen tason määrittely • arvostellaan suhteessa kriteereihin • kun tarvitaan tietoa osaamisen tasosta • palautearvo kriteerien mukainen

16. KIELEN OPETUKSESSA KÄYTETTÄVÄT AKTIVITEETIT JA TEHTÄVÄT • Miten autenttisia? • Mitä teksti-/diskurssilajeja? • Mitä funktioita? • Millaisia aihepiirejä ja tilanteita? • Miten varioivasti? • Missä kielen oppimisen vaiheessa?

17. Viitekehyksestä todettua • Arvokas työkalu kielikoulutuksen kehittämisessä • Arvokas työkalu kansainvälisissä yhteyksissä ja yhteistyössä • Ei ole normatiivinen eikä dogmaattinen vaan kuvaileva; vastuu harkitsevasta soveltamisessa on käyttäjällä (adaption – adoption) • Viitekehys on käsikirja – ei opetusohjelma • Monipuolisuudestaan huolimatta ei kata kaikkea • Vaikka se on hyödyllisin käytettävissä oleva työkalu, sitä on kehitettävä kansainvälisen yhteistoiminnan avulla • Hyödyllisiä täydennyksiä: Manual for relating examinations to the CEFR, Reference Supplement, maamerkit… • Viitekehys ja portfolio: lisänneet kehittämistä ja kansainvälistä yhteistyötä, joka palvelee myös kansallisia etuja Sauli Takala 2008

18. Mitä hyötyä tasoasteikoista on opetuksessa? • Taidon kehittymisen konkretisointi • Taidon opettaminen ja arviointi monipuolisesti • Tavoitteiden asettaminen • Kriteerien hyödyntäminen arvioinnissa ja palautteen annossa, niiden soveltaminen kontekstin mukaan • Arviointikriteerien jakaminen oppilaiden kanssa • Itse- ja vertaisarvioinnin työkaluna

19. Tarkoituksena ei ole kuitenkaan • arviointi arvioinnin vuoksi • noudattaa Viitekehystä annettuna • yrittää itsetarkoituksellisesti määritellä tasoja • monipuolinen arviointi ja prosessiarviointi lähtökohtana

20. KORJAAMINEN JA PALAUTTEEN ANTAMINENKIELITAIDON HARJOITTELUSSA • Kerro arviointikriteereistä oppilaille • Tieto arviointikriteereistä laajentaa oppilaiden taitokäsitystä ja auttaa heitä kehittämään taitoa. • Kommentoi sekä hyviä että huonoja piirteitä suorituksessa • Kaikkeen puuttuminen voi lisätä virhepelkoa ja vähentää sujuvuutta ja kielenkäytön luontevuutta. • Kiinnitä huomiota myös sisältöön, ei vain siihen, miten sanotaan • Oppilaan motivaatio pysyy paremmin yllä, kun huomio on molemmissa sekä sisällössä että tavassa ilmaista se. • Miettikää yhdessä, mikä on virhe ja miten se vaikuttaa puhumiseen • ymmärrettävyyden, normatiivisuuden, vaikutelman jne. näkökulmasta • Mieti, mistä kaikesta annat palautetta kerralla. • Palautteen pilkkominen oppimisprosessin tai opittavan taidon kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla tukee oppimista paremmin • Kannusta opiskelijoita itse- ja vertaisarviointiin • Itse- ja vertaisarviointi kehittävät opiskelijan metataitoja ja tukee oppimista tehokkaammin