OPCE - Maahanmuuttajien osaamisen tunnustaminen ja työllisyysmahdollisuudet

1. OPCE -Maahanmuuttajien osaamisen tunnustaminen ja työllisyysmahdollisuudet Johanna Lasonen Johanna.Lasonen@jyu.fi lasonen@usf.edu EMN-OPCE seminaari 23.5.2011

2. OPCE - tutkimusprojektin haaste: maahanmuuttajien kamppailu tasa-arvosta • Vaikka kyse on monenlaisista ryhmistä ja ihmisistä, suurin osa on kamppailee tasapuolisuudesta (esim.Heath & Cheung 2007; ILO 2010). • Työllistymisen haasteet (esim. Ahmad 2005; Antikainen 2010). • Palkkaerot ja elintaso (esim. Sarvimäki 2009; Heath & Cheung 2006) • Koulutukseen pääsyn tasapuolisuus • Kielitaitohaasteet (Halonen 2009; Pöyhönen et al. 2009) =>Etniseen taustaan perustuva epätasa-arvo

3. Opening up Pathways to Competence and Employment for Immigrants - OPCEProjektit • Maahanmuuttajien osaamisen tunnustaminen • Korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien sijoittuminen Suomen työmarkkinoille • Odysseys: korkeasti koulutetut maahanmuuttajataustaiset naiset ja Suomen työmarkkinat • Maahanmuuttajien lapset ja nuoret koulutuksen siirtymävaiheessa

5. OPCE:n tavoitteet • Selvittää maahanmuuttajien tavoitteita ja odotuksia työstä ja koulutuksesta sekä heidän osaamisensa tunnustamista ja sijoittumista työelämään • Analysoida koulutettujen naisten kokemuksia pyrkiessään sijoittumaan työhön ja työympäristöihin • Eritellä maahanmuuttajien lasten ja nuorten sijoittumista koulutukseen ja työhön • Kehittää tunnustukseen ja interventioon liittyvää metodologiaa • Työllistää neljä henkilöä ja kouluttaa tutkijoita

6. Ohjausryhmän organisaatiot ja henkilöt Koulutuksen tutkimuslaitos (KTL), Jyväskylän yliopisto Kansain-väliset yhteis-työtahot Paikal-liset yhteis- työtahot Kansalliset yhteistyötahot Yhteistyötahot

7. Julkaisut tähän mennessä • Lasonen, J., Teräs, M., & Sannino, A. (2011). Tunnustus, kokeminen ja ekspansiivinen oppiminen maahanmuuttajatutkimuksen käsitteellisinä resursseina. Teoksessa J. Lasonen & J. Ursin, (2011). Koulutus yhteiskunnan muutoksessa: jatkuvuuksia ja katkoksia. (Kasvatuksen tutkimus 53). Jyväskylä: Suomen kansvatustieteellinen seura • Teräs, M., Lasonen, J. & Sannino, A. (2010). Maahanmuuttajien lasten siirtymät koulutukseen ja työelämään. Teoksessa T. Martikainen & L. Haikkola (toim.), Maahanmuutto ja sukupolvet (s. 85-109). Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, SKS. • Lasonen, J. & Khakimov, E. (2010). Acculturation of Russian-speaking migrants in the workplaces in Finland. In Smolensk University of Humanities and Russian Academy of Sciences, Theoretical problems of ethnic and cross-cultural psychology (pp. 155-158). Tome 2. Psychology of Cross.Cultural Interaction. International Scientific Conference 26-27 May 2010, Smolensk, Russia.   • Lasonen, J.& Khakimov E. (2010) Recognition of the Russian teachers in Finnish society [Признание российских учителей в финском обществе]. In A. Baranov, The Teacher of the 21st Century (pp. 302-308). International Conference Proceedings. Part I. Izhevsk, Russia: Udmurt State University. • Lasonen, J. (2010). Internationalization of higher education: A case study on college music teachers’ intercultural expertise. International Education, 40(1), 39-54.

8. Julkaisut, jatkuu … • Lasonen, J. (2010). Multiculturalism in the Nordic countries. In C. Grand and A. Portera, Intercultural and multicultural education: Enhancing global interconnectedness (pp. 261-278). New York: Routledge, Taylor & Francis. • Lasonen, J. & Teräs, M. (2009). Cultural practices and intercultural competence. In Intercultural Education: Paideia, Polity, Demoi. Conference Proceedings of the Annual Conference of International Association for Intercultural Education (IAIE). Athens: University of Western Macedonia. [CD_rom]. 10 pages. • Lasonen, J. & Halonen, M. (Ed.) (2009). Kulttuurienvälinen osaaminen koulutuksessa ja työssä.(Kasvatusalan tutkimuksia 43). Jyväskylä: Jyväskylän yliopistopaino • Lasonen, J. (2009). Kokemusta korkea-asteelta: musiikinopettajien kulttuurienvälinen asiantuntijuus (s. 85-108). • Lasonen, J. (2009). Tavoitteena tunnustuksen antamisen tasavertaisuus (s.145-154) • Kemppainen, P. & Lasonen, J. (2009). Monikielisyys oppimisen pohjana perusopetuksessa (s. 25-44). • Teräs, M. (2009). Ammatillinen toinen aste ja kulttuurienvälinen tila (s. 63-84). • Lasonen, J., Halonen, M., Kemppainen, P.,& Teräs, M. (2009). Monikulttuurisuus, kulttuurienvälisyys ja osaamisen tunnustuksen tarve (s. 9-21).

9. Julkaisut, jatkuu … • Khakimov, E., Lasonen, J., Khotinets, V. (2008) Experience of the international cooperation: relation between concepts “Recognition” and “Stereotypes”. Международное сотрудничество: интеграция образовательных пространств [International Cooperation: Integration of Educational Areas]. (pp. 82-88). Izhevsk, Russia: Udmurt State University. • Lasonen, J. & Teräs, M. (2008) Cooperative learning needs of intercultural competence for teachers and immigrant students. In Cooperative learning in multicultural societies: Critical reflection. Conference Proceedings. International Association for Intercultural Education (IAIE). [Online]http://www.iaie.org/1_turinpapers.html (Retrieved January 21, 2009). • Lasonen, J. (2008). Sozialpolitische und pädagogische Antworten auf Probleme der Migration. In A-L. Matthies and E. Skiera (Hrsg.), Das Bildungswesen in Finnland – Geschichte, Insitutionelle Strukturen, bildungs- und sozialpolitische Perspetiven (pp. 265-272). Bad Heilbrunn/Oberbayern: Verlag Julius Klinkhardt.

10. Maahanmuuttajien osaamisen tunnustaminen: välituloksia Tarkoituksena on ollut selvittää uussuomalaisten tavoitteita ja odotuksia työstä ja koulutuksesta, heidän osaamisensa tunnustamista ja sijoittumista työelämään (työllistymisestä, uralla etenemisestä, pätevyydestä, kielitaidosta, työpaikoista, asenteista ja verkostoista)

11. Aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen: käytännön terminä Aiemmin suoritettujen opintojen ja muualla kuin muodollisessa koulutuksessa hankitun osaamisen tunnistamista ja tunnustamista. Osaamisen tekemistä näkyväksi ja hyväksi lukemista Elinikäisen oppimisen ja liikkuvuuden tavoitteiden toteuttaminen Johanna Lasonen JY/KTL

12. Tunnustus (recognition): teoreettisena käsitteenä • Charles Taylor: kulttuuristen erojen tunnustaminen ja erilaisille minuuksille arvon antaminen • Axel Honneth: kulttuurinen kamppailu tunnustuksesta • Nancy Fraser: taloudellinen kamppailu hyvinvoinnin jakaantumisesta • Heikki Ikäheimo: toisen henkilön arvostaminen subjektina ja intentionaalisena olentona (tunnustusasenteet)  Tutkimukseni pääpaino

13. Tutkimusongelmat • Miten uussuomalaiset ovat määritelleet osaamisensa? • Miten he ovat kokeneet osaamisensa tunnustamisen työhön pyrkiessään Suomessa? • Mitkä ovat heidän tulevaisuutensa tavoitteet työstä ja koulutuksesta?

14. Tutkimusproseduurit • Henkilöt: Suomessa vähintään kolme vuotta asuneet henkilöt (n=60 tällä hetkellä) • Aineiston keruu: syvähaastattelu ja kyselylomake • Aineistojen analyysit: temaattinen analyysi ja tilastoanalyysit • Tapausprofiilit: saturaatiopisteen jälkeen (yli 100 haastattelua) valitut elämän ja tapahtumahistoriat

15. Syntymävuoteni (25-62 –vuotiaita 94.5%)

16. Olen asunut Suomessa (yli 5 vuotta 82.5%)

17. Perhetilanteeni (yli 70% avioliitossa)

18. Lapset (1-2 lasta 58%:lla; lapsista noin puolet yli 18 v.)

19. Oleskelu- ja työlupani status on (yli 50%:lla on Suomen kansalaisuus)

20. Maahanmuuttajien työllistyminen: haastattelujen luokittelua (Lasonen 2010)

21. Koulutuksellinen liikkuvuusja uralla etenemisen mahdollisuudet ”Mulla on ranskan kielen opettajan koulutus omasta kotimaasta ja maisterin tutkinto, mutta mä en ole onnistunut saamaan ranskan kielen opettajan työtä [Suomessa]. Mutta se on kuitenkin [pysyvä] työ, olen tyytyväinen. Tässäkin tarvitaan kielitaitoa. Siis siitä on hyötyä, että mä osaan ranskaa ja venäjää. Et ja sitten kuitenkin tää on tommonen opetusalan pedagoginen työ. Et siinä mielessä mä olen tyytyväinen.”(kouluavustaja ammattikoulussa)

22. Tutkinnot ja pätevyys • Epäluottamus ’ulkomaalaisten’ työn tulokseen – jälkien tarkastus, tehtävä kahteen kertaan. Asiakas: ”En halua [vierasmaalaista] siivoojaa.” (lähtömaassa taloustieteen maisteri, Suomessa ensi siivooja ja myöhemmin kirjanpitäjä) • ”Oli helppo päästä ammatilliseen aikuiskoulutukseen.” ”Tiesin, että tarvitsen suomalaiset paperit saadakseni töitä.” (sama) Jatko- ja täydennyskoulutus huomattavasti omaa lähtökoulutustasoa alhaisemmalta tasolta (esim. toisen asteen koulutus vaikka edellytykset olivat AMK- ja yliopistotasolle) -- Toimeentuloturva huomattavasti kanta-väestöä huonompi.

23. Korkein koulu josta päättötodistus tai tutkinto ennen Suomeen tuloa (yliopistotutkinto lähes joka toisella, 47.4%)

24. Korkein suoritettu tutkinto Suomessa(yliopisto 7%; ei Suomen tutkintoa 54.4%))

25. Koulutusalat lähtömaasta

26. Korkein Suomessa suoritetun tutkinnon ala

27. Kielitaito ”Monet suomalaiset opettajatkin, jotka eivät ole aikaisemmin opettaneet maahanmuuttajia. Heidän sitä vaikea ymmärtää, että minkälaisia haasteita on kun opiskelet vieraalla kielellä.” (lähtömaassa KK-insinööri, Suomessa useita kursseja ja työharjoittelujaksoja, työtön) ” [M]eidän opiskelijat etsivät työharjoittelupaikkoja, työssä oppimispaikkoja, me kanssa autamme heitä sitten kun on valtavan korkea kynnys se, että jos sä soitat vaikka johonkin ja sitten taas miten ne suomalaiset työnantajat eivät välttämättä aina suhtaudu kärsivällisesti, jos joku puhuu huonoa suomea. Niin että on ollut tommosia tosi ikäviä tapauksiakin.” (lähtömaassa maisteri, kielenkääntäjä; Suomessa kouluavustaja)  Kielitaito kehittyy luonnollisissa vuorovaikutus-tilanteissa, joita jokainen kansalainen voi tarjota.

28. Suomi vieraana kielenä: ymmärtäminen (62% hyvä ja erittäin hyvä, oma arvio)

29. Suomi vieraana kielenä: puhuminen (62% hyvä ja erittäin hyvä, oma arvio)

30. Suomi vieraana kielenä: lukeminen (83% hyvä ja erittäin hyvä, oma arvio)

31. Suomi vieraana kielenä: kirjoittaminen (76% hyvä ja erittäin hyvä, oma arvio)

32. Henkilö hallitsee kieliä (2 kieltä 26%; 3 kieltä 44%; 4 kieltä 25%)

33. Miten tyytyväinen olet tilanteeseesi Suomessa (erittäin tyytyväisiä 48%)

34. Työpaikan saaminen • “Alotin jäteauton apumiehenä. Mä pääsin kuorma-auton kuljettajaksi ja sitten viisi vuotta olen samassa työpaikassa kuljettajana. Sitte omassa yhtiössä löytyy semmonen paikka, että mä voisin ryhtyä käyttämään mun äidinkieltä ja työkokemustakin ja se oli niin kuin tärkeä, kokemus oli tärkeä ja äidinkieli mun nykyisessäkin tehtävässäni.” (lähtömaasta KK-insinöörin tutkinto, Suomessa kansainvälinen markkinointisuunnittelija) • ”Tulin tutun kautta työpakalle ja tietenkin kun täällä en pääse edes jäteauton kuljettajaksi vaan niin kuin apumieheksi.” (sama)  Verkostojen ja hyväntahtoisten suomalaisten myötävaikutus

35. Työssä 2006-2010 • 2006 • kevät 49%, • kesä 4%, • syksy 48% • 2009: • syksy 64% • 2010: • kesä 27%

36. Kuinka monta tilapäistä työsuhdetta (n=34) (3 ja sen yli 38%:lla)

37. Kuinka pitkiä jaksoja tilapäisissä työsuhteissa (n=24; 58%:lla 6 kk – 24 kk, neljänneksellä yli 24 kk)

38. Työttömyysjakson pituus (n=12)

39. Kuinka monta työhakemusta olet lähettänyt Suomessa (n=44)

40. Millaista työtä sinulle on tarjottu? (n=50; tarjottu koulutusta vastaavaa työtä 40%:lle; ei mitään työtä tarjottu 30%:lle)

41. Asenteet maahanmuuttajia kohtaan • ”Asiakas sano:’älä kysy häneltä, hän ei osaa suomea’. Jos paikallani olisi ranskalainen tai yhdysvaltalainen, heidät katsottaisiin korkeampi arvoisiksi kuin [meidät].” (lähtömaasta taloustieteen maisteri ja 20 vuoden kokemus yrityksen hankintapäällikkö)  aliarvioiminen ja osaamisen vähättely • ”Tutustumisen jälkeen suomalaiset ovat suvaitsevia maahanmuuttajia asiakkaina, työtovereina ja naapureina, kohtaan.” (töissä oleva pariskunta)  Paikalliset – naapurit, asiakkaat, työtoverit ja työnantajat alussa hyvin epäluuloisia ja ennakkoluuloisia maahanmuuttajia kohtaan, mutta kohtaamisten myötä asia muuttuu

42. Henkilökohtainen osaaminen • ”En osannut kieltä, mutta minulla oli osaavat kädet.” (lähtömaasta arvostettu taiteen tutkinto ja arvostettu taiteilija) • ” Ensiksi mä yritän mennä tutkimuslaboratorioon, mutta se on vaikea juttu, koska paikkoja ei ole ja pitkä jono ja no, mulla oli [monipuolinen] kokemus ja koulutus, mä olen ollut vain harjoittelupaikoissa Suomessa, ei työtä … En ymmärrä mitä virheitä olen tehny ku ei saa työtä.” (lähtömaassa fyysikko ja huomattava työkokemus, Suomessa työtön 10 vuotta)  ”Epähenkilöksi” muuttuminen Suomeen tulon jälkeen (’kielitaidoton’, ’ammattitaidoton’).

43. Työn status ja arvo • ”En pelkää mitään työtä”. ”Osaan tehdä töitä.” (useat lähtömaassa korkeasti koulutetut henkilöt) • ”Korkeasti koulutetut saavat aina työtä siivousalalta”. (samat)  Useat korkeasti koulutetut henkilöt aloittivat työuransa siivous- ja jätehuoltoaloilla, jossa työskentelivät useita vuosia.

44. Verottomat ansioni kuukaudessa ovat (n=48; yli puolella alle 1000 euroa, kolmanneksella 500-1000 euron kuukausiansiot)

45. Verkostot • ”Muutamat suomalaiset auttoivat ratkaisevasti pulmatilanteissa, työpaikan saannissa ja alkuun pääsemisessä. Mä oon onnellinen ihminen ja olen tavannut hyviä ihmisiä, jotka ovat minua auttaneet…” • ”Olen asunut Suomessa kohta 20 vuotta enkä ole saanut työpaikkaa … meillä ei ole suosittelijoita. Kaikki riippuu tutuista suosittelijoista.” • ”Työnantaja suosii suomalaisia työhön otossa … ja pitää päästä suomalaisten joukkoon jotka suosittelee.”

46. Minkä arvosanan annat työpaikallesi/työpaikoillesi Suomessa (n=50; yli puolet antoivat hyvän ja parhaan arvosanan)

47. Minkä arvosanan annat suomen kielen kursseille (n=45; 58% antoi hyvän ja parhaan, kolmannes arvioi tyydyttäväksi)

48. Minkä arvosanan annat ihmisten suhtautumiselle työpaikoillasi (n=51; 49% hyvä ja paras yhteensä )

49. Missä määrin voit vaikuttaa urasi tulevaisuuden näkymiin (n=49; yli puolet, 53% katsovat voivansa vaikuttaa paljon, mutta 39% vähän)

50. Työllistymiseesi liittyvät tulevaisuuden suunnitelmat (n=49; yli 60% selvät)