Opetussuunnitelmatyö ja mitoitus –koulutus ammattikorkeakouluille 14.1.2005 Oulu

1. MITOITUKSEN KANSALLISET JA KANSAINVÄLISET ULOTTUVUUDET –BENCHMARKINGOPETUSSUUNNITELMATYÖN VÄLINEENÄSoili Niinikoski w5w-suunnittelija, Oulun yliopisto Opetussuunnitelmatyö ja mitoitus –koulutus ammattikorkeakouluille14.1.2005 Oulu

2. BENCHMARKING ARVIOINNIN JUURET Olen painavampi kuin Risto. Risto on laihempi kuin minä. Olen pidempi kuin Jussi. Jussi on lyhempi kuin minä. ...people have always defined themselves by setting a benchmark on somebody else…

3. BENCHMARKKAUS-KOKEMUKSIA esim. - Oulun yliopiston laitosten ja heidän ulkomaisten kumppanilaitosten bm (7 laitosta + kumppanit) - Vertailemalla laatua opetukseen -koulutus opettajille Oy:ssa - Bm tutkintorakennetyön työkaluna, valtakunnallinen koulutus - Oulun yliopiston sisäinen bm - Svenska handelshögskolanin, Teatterikorkeakoulun ja Turun kauppakorkeakoulun yhteistyöverkoston benchmarking - Finnish-Russian Cross-Border University Project (9 yliopistoa, 6 koulutusalaa)

4. PERINTEINEN BM VS. CREATIVE BM • Perinteinen • kilpailevaa • “itsekeskeistä” • kopioimista ja sovittamista alan parhailta • Creative bm • yhteistoiminnallista • molempia hyödyttävää • rakennetaan parasta pohjaa tulevaisuudelle

5. EXPLORATION TRADITIONAL credit point op standard do not spy making comparative studies seeking the best practices CRITICAL CREATIVE REFLECTIVE EXPERIENCE COOPERATIVE matrix1 matrix2 having good (or bad) experiences negotiating future options AKATEEMINEN BENCHMARKING

6. CREATIVE BENCHMARKING Tavoitteet saavuttaa aitoa kansainvälistä opetuksellista yhteistyötä luoda ja kehittää edelleen uuden tyyppistä bm-metodologiaa suomalaisten ja eurooppalaisten yliopistojen kesken tehtävän yhteistyön ja benchmarkkauksen edistäminen (w5w) • Työkalut • - bm-tiimit • - arviointimatriisit • työpajat • aktiivinen konsultointi

7. BM-TIIMIEN RAKENNE WORKSHOPS COORDINATORMATRIX: TEACHING ANDCURRICULUM BMTf BMT Oulu BMT = benchmarking team f = foreign team s = student team STUDENT MATRIX: LEARNING CULTURE BMTs Oulu BMT fs

8. OUR DEPARTMENT PARTNERDEPARTMENT Q1Q2 Q3 ... Q1Q2 Q3 ... SHORT QUALITATIVE REMARKS culture B culture A SUMMARY MATRIX 1 SUMMARY MATRIX 2 ARVIOINTIMATRIISIT

9. ARVIOINTITYÖPAJAT

10. BENCHMARKING TUTKINTORAKENNETYÖN TYÖKALUNA –KOULUTUS 1/3 Koulutuksen rakenne (ydinainesmalli) • aloitusseminaari 2.9.03, väliseminaari 12.1.04 ja päätösseminaari 18.-19.5.04 Tavoitteena soveltaa ja kehittää edelleen kansainvälistä vertailevaa arviointimenetelmää yliopistoissa tutkintorakennetyön näkökulmasta Vaikuttavuus • vertailujen laajuus yllätti • yllättävän moni sai hankkeen toteutettua/käynnistettyä • suurimmissa hankkeissa mukana jopa 30 eurooppalaista yliopistoa • keskustelu erittäin aktiivista, aika tuntui aina loppuvan kesken • antoi monipuolisen kuvan bm-maailmasta

11. BENCHMARKING TUTKINTORAKENNETYÖN TYÖKALUNA –KOULUTUS (2003/2004) 2/3 syys loka marras joulu tammi helmi maalis huhti touko KURSSIN SISÄLTÖ: Tutkintorakennetyö kansainvälisessä viitekehyksessä, opetuksen arviointimenetelmät, opetuksen laadunarviointi, opetussuunnitelman laatu kandidaatintutkinnossa ja maisteriohjelmissa, benchmarking vertailevan arvioinnin välineenä, vertailevan arvioinnin harjoitustyö ENNAKKO-TEHTÄVÄ 2.9. ALOITUSSEMINAARI:ydinaines Harjoitustehtävä 1.12. Vertailusuunnitelma 8.12. PÄÄTÖS-SEMINAARI: erityistietämys VÄLISEMINAARI: täydentävä tieto Yhteistyöverkosto 12.1. Kirjan oppimisseloste 3.5. 18/19.5. Vertailuraportti 10.5. Vertailuesitys OPPIMIS-PALAUTE Harjoitustyövertailu BM-oppimispäiväkirja 30.5.

12. BENCHMARKING TUTKINTORAKENNETYÖN TYÖKALUNA –KOULUTUS (2003/2004) 3/3 VERTAILEVIA ARVIOINTIPROJEKTEJA esim: - Tampereen ja Eindhovenin yliopistojen tietojenkäsittelytieteiden benchmarking - Benchmarking apuna uuden opetussuunnitelman luomisessa - Koulutuksen sisällön benchmarkkaus eurooppalaisten taidekorkeakoulujen kesken - Tutkinnonuudistuksen prosessin benchmarkkaus NTNU:ssa (Norjan teknistieteellisessä yliopistossa) - Opetussuunnitelmatyön benchmarkkaus – tekniikan tutkintojen perusvertailu - Reaaliaikaista Bolognan prosessin etenemisen vertailua yliopistoverkostossa - Parivertailubenchmarking yliopistojen kansainvälisen opetusyhteistyön kumppaneiden valinnassa - Planning a new international Master’s program by using qualitative matrices

13. YHTEISÖNKEHITTÄMINEN(verkosto) YKSILÖIDENKEHITTÄMINEN (ajattelutavat) BMKEHITYKSENTYÖKALUNA ORGANISAATIONKEHITTÄMINEN(hyvät käytänteet) TYÖKÄYTÄNTEIDENKEHITTÄMINEN(tehtäväksiannot) BENCHMARKING ORGANISAATIONTEHOKKAANA MUUTOSVOIMANA • Miksi benchmarking on tehokas väline organisaation kehittämiskynnyksen ylittämiseen? • Miten benchmarking kannustaa muutokseen? - Voisiko benchmarking olla osaorganisaation jatkuvaa laadunarviointia? esim. korkeakoulun sisäinen bm osana laatujärjestelmää

14. CREATIVE BENCHMARKINGIN MOTIVAATIOTASOT “Mitä voimme tulevaisuudessa tehdä?” VISIOT “Miten hyötyisimme molemmat?” YHTEISTYÖ “Kuinka hyödyntää havainnoitua?” KEHITYS “Miten muuten voisin/voisimme toimia?” VERTAILU “Missä minä olen hyvä?” ITSEARVIOINTI “Miksi he toimivat noin?” UTELIAISUUS

15. BM-ARVIOINNIN MAHDOLLISUUKSIA OPETUKSEN LAADUNARVIOINNISSA Tehtävä 1. Pohdi seuraavan taulukon avulla bm-arvioinnin mahdollisuuksia opetuksen laadunarvioinnissa ammattikorkeakouluissa. Mitä toimintamalleja, menetelmiä, erityispiirteitä jne. eri lokeroihin sisältyy? Miten erilaiset benchmarkkaus-tyypit ja -mallit soveltuvat eri tapauksiin? Mitä esimerkkejä keksit omassa korkeakoulussasi jo käytössä olevista vertailutoimintamalleista?

16. BENCHMARKING-ARVIOINNIN KOHTEIDEN MUOTOILUA

17. ESIMERKKI MITOITUS-BENCHMARKINGISTA • Vertaa opiskelijan työmääriä Suomessa, Euroopassa ja muualla. • (vertailua voit suorittaa esim. vaihtokorkeakoulujen opettajien avulla, tulevia vaihto-opiskelijoita haastattelemalla, omia lähteviä vaihto-opiskelijoita hyödyntämällä, lähettämällä sähköpostia vaihtokorkeakoulusi kv-yhdyshenkilöille jne...)

18. Tehtävä 2. Pohdi parin kanssa minkälaisen benchmarking-vertailun voisit käynnistää/korkeakoulussasi voitaisiin käynnistää mitoituksen tai ops-työn näkökulmasta, joka edistäisi mitoitus tai ops-työtäsi omassa korkeakoulussasi.

19. BM ja MITOITUS • näkökulman saaminen • mitoitus vain yksi näkökulma • aika ja oppiminen myös kulttuurinen asia • jokaisella kulttuurilla oma ”suhde” aikaan ja sen mittaamiseen vrt. espanjalaisten käsite ”mañana” • ajan tarve oppimiseen universaalia

20. BM-VERTAILUN VAHVUUDET JA HAASTEET OPS-TYÖSSÄ VAHVUUDET - “pyörää” ei tarvitse keksiä uudelleen - työpajojen ilmapiiri, arviointimatriisit, konsultointiryhmä - tarjoaa työlle kehyksen • HAASTEET • - aikataulussa pysyminen • - partnerin kanssa läheisissä väleissä pysyminen • opiskelijoiden rooli • BM nähdään ylimääräisenä työnä

21. EVÄSTYSTÄ KOTIMATKALLE… • ”Benchmarking tutkintorakennetyön työkaluna” -koulutuksesta kertova julkaisu ilmestyy KKA:n sarjassa tammikuussa 2005 (www.kka.fi, KKA 1:2005) (hankeraportit kirjoitettu syksyllä 2004) • Tutustu myös julkaisuun: Creative Benchmarking. Designing sustainable international cooperation in higher education. Karjalainen, A. & Kuortti, K. & Niinikoski, S. 2002. University of Oulu.

22. BENCHMARKINGIN MÄÄRITELMIÄ Benchmarking… …”is the systematic study and comparison of a company’s key performance indicators with those of competitors and others considered best-in-class in a specific function”… (Dervitsiotis, 2000) …”is a way of comparing a product or process against others, with reference to specified standards.” (Pepper, Webster, Jenkins, 2001) …“is the tool for educating, for communicating, for giving people the freedom to ask questions, empowering them, and building trust and loyalty.” (Zairi, Leonard, 1994) ...”is a form of a human being's natural curiosity with which s/he explores the possibilities of cooperation and friendship.” (Karjalainen, Kuortti & Niinikoski, 2002)